Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Sarek1
Ylipäällikkö
Pohtiessa tulee koko ajan lisää kysymyksiä. Mikä on hyökkäävien neljän SU-57:n tehtävä? Miksi vain neljä?
Olin omassa lähtöskenaariossani ajatellut naapurin yrittävän ensiksi hiiriansaa esim. 4 kpl SU-57 ja 2+2 SU-34, jossa jälkimmäiset muodostavat kaksi joko yhdessä tai erikseen liikkuvaa syöttikärkeä ja pyrkivät samalla suorittamaan rynnäköintitehtävän. Ansaa varten ja koneiden suojaksi ilmatorjuntapatterit on sijoitettu siten, että ne pystyvät tukemaan mahdollisimman hyvin syöttinä toimivia koneita. SU-57:t saattavat rynnäköiviä koneita parin voimalla toisen parin pysytellessä lähellä mutta mahdollisimman huomaamattomana. Mikä on rynnäköivien koneiden ensisijainen kohde operaation alkuvaiheessa? Kovin syvälle Suomen ilmatilaan en vastapuolena lähtisi tunkeutumaan tässä vaiheessa.
Hanski
Ylipäällikkö
Kyseessä on virtuaalinen koneiden vertailu erilaisissa tehtävissä ja ensimmäinen voisi olla helppo parvi vastaan parvi ilmasota. Sinällään vihollisen tehtävällä ei ole merkitystä vertailun kannalta.
Mistä lähteestä tuo F-35:n RCS on peräisin? Kaikenlaisia lukemia kyllä löytyy googlaamalla. Eikös tämän pitänyt olla salaista tietoa?
En löytänyt LM:n nettisivuilta mitään lukuarvoja.
ajs178
Respected Leader
Mistä lähteestä tuo F-35:n RCS on peräisin? Kaikenlaisia lukemia kyllä löytyy googlaamalla. Eikös tämän pitänyt olla salaista tietoa?
En löytänyt LM:n nettisivuilta mitään lukuarvoja.
Täältä löytyi ja varmasti menee spekulaation puolelle:
mil-embedded.com/guest-blogs/radar-cross-section-the-measure-of-stealth/
Kustaanmiekka
Kenraali
Siivet-lehdessä on avattu melkoisen laajasti minkälaisia HX-testausjärjestelyjä ja testejä Suomessa tehtiin tässä ensimmäisessä testausvaiheessa.
siivet.fi
HX CHALLENGE PÄÄTÖKSEEN ONNISTUNEESTI – PÄÄTEHTÄVÄTYYPEISTÄ SAATIIN ARVOKASTA TIETOA
Olemme todenneet moneen kertaan eri haastatteluissa, että HX Challengen päätavoite ei ole missään vaiheessa ollut kylmätestaus, vaan HX:n valintaan liittyvä järjestelmätestaus suomalaisessa toimintaympäristössä.
Kova pakkanen tarjoaa yleensä erinomaiset lento-olosuhteet.
Loppusyksy ja alkutalvi ovat usein toiminnan kannalta haastavinta aikaa kosteuden, valaistusolosuhteiden ja pilvisyyden takia. Maalit tulee kyetä havaitsemaan pilven sisältä, lumisesta metsämaisemasta ja osin jääpeitteisestä saaristosta sekä samalla on itse kyettävä operoimaan taistelutehokkaasti pilven sisällä ja laskeutumaan jäätävissä olosuhteissa alhaisella pilvikorkeudella ja huonossa näkyvyydessä.
Testikenttien ylläpito edellytti joustavuutta, koska ohjelma oli rakennettu siten, että testipisteet pystyttiin valitsemaan kunkin päivän sääolosuhteita parhaiten vastaaviksi. Tehtävissä mukana ollut henkilöstö sitoutui lähes kolmeksi kuukaudeksi tukemaan HX-hanketta, jotta varmasti saisimme Suomelle parhaan ratkaisun.
Satakunnan lennostolla oli keskeinen rooli HX Challengessa
HX Challengen suunnittelu- ja toteuttamisvastuu käskettiin Satakunnan lennostolle, josta löytyy Ilmavoimien paras osaaminen niin taktisilta lähtökohdilta kuin testitapahtuman järjestämisestä. Satakunnan lennostolla on keskeinen rooli sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa yhdessä Ilmavoimien esikunnan kanssa. Näin mittava kokonaisuus edellyttää koko Puolustusvoimien erityisosaajien työpanosta.
Tapahtuman suunnitteluun ja läpivientiin osallistui osaajia kaikista testausta ja tutkimusta tekevistä yksiköistä ja esikunnista. En voi tietenkään mainita kaikkia ja yksilöidä tarkemmin, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Tiedustelulaitos, Logistiikkalaitos, Elektronisen sodankäynnin keskus ja puolustushaarojen taistelukeskukset ovat näitä toimijoita Puolustusvoimissa.
Lisäksi operatiivisia joukko-osastoja kaikista puolustushaaroista osallistui testitapahtumaan omalla erityisosaamisellaan ja pääkalustoillaan. Mukana olikin erittäin kattava Puolustusvoimien kalustokirjo. Viranomaisyhteistyö oli erittäin tärkeää, ja eri viranomaiset tukivat toimintaa merkittävästi. Yhteistyö ANS Finlandin, Finavian, Poliisin, Tullin, Väyläviraston ja Traficomin kanssa oli todella joustavaa ja viranomaisten antama tuki oli edellytys testien läpiviennille.
Kattavin testaustoiminta Hallin tukikohdassa
Lentotoiminnassa käytetty testialue käsitti Oulun ja Tampereen välisen ilmatilan. Testilentoja suunnattiin lisäksi Turun alueelle ja osa maalikoneista toimi Rovaniemen tukikohdasta.
Tämä järjestely mahdollisti esimerkiksi havaintoetäisyyksien todentamisen erittäin suurilta etäisyyksiltä.
Erillisiä testialueita oli lisäksi Lohtajan, Hallin, Turun saariston, Selkämeren ja Upinniemen alueilla sekä Parolannummella. Kattavin sensorimittaus- ja maalialue rakennettiin Hallin lentokentän lähialueelle, koska sinne pystyimme luomaan pitkäaikaisen, operaatioturvallisen testikentän ja maalikaluston suojatilat.
Hallin tukikohdan lähialueella toimi muun muassa Maavoimien taistelukalustoa, ilmatorjunta- ja tutkajärjestelmiä, johtamisjärjestelmäkontteja kandidaattien operatiivisen tehokkuuden todentamiseksi sekä erikseen rakennettu sensorien mittauskenttä tutkien ja elektro-optisten järjestelmien tarkkuuden ja erottelukyvyn todentamiseksi.
Kandidaattien yhteistoiminta, verkottuminen ja digitaalinen yhteensopivuus Hornetien, ilmatorjunnan, ilmatulenjohtajien ja Merivoimien alusten kanssa todennettiin käytännössä, kuten pääosin myös laskeutumisominaisuudet ja rullausominaisuudet osin jäädytetyllä kiito- ja rullaustiellä.
Viisi päätehtävätyyppiä arvioitavana
Vastailmatoiminnan eli ilmataistelukyvyn testaamisen painopisteenä oli todentaa HX:n asejärjestelmän käytettävyyttä ja sensorifuusiota.
Jokaisen sensorin suorituskykyä – mittausetäisyyksiä, erottelukykyä ja seurantojen pysyvyyttä maalien liikehtiessä tai käyttäessä omia vastatoimia – arvioitiin suhteessa kandidaatin ilmoittamiin arvoihin. Maaleina käytettiin Hawk- ja Hornet-kalustoa, maalilennokkeja sekä maalla ja merellä sijainneita ilmatorjuntajärjestelmiä.
Vastamaatoimintaan eli ilmasta maahan -toimintaan liittyy keskeisesti kyky tukea Maavoimia maalinosoituksilla ja tulenkäytöllä.
HX Challengessa tavoitteena oli todentaa kolmea eri tulenkäytön toteutusvaihtoehtoa: itsenäinen maalinetsintä ja hyökkäys, hyökkäys ilmatulenjohtajan osoittamaan maaliin sekä hyökkäys ennalta suunniteltuja kohteita vastaan.
Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi siirtyvätkö maalitiedot oikein asejärjestelmälle, kuinka helppoa asevalmistelu on, kuinka kauan se kestää ja kykeneekö ohjaaja tunnistamaan kohteen eri sensoreilla muodostetun kuvan perusteella tai tuottaako järjestelmä automaattisen maalitunnistuksen.
Vastameritoiminnalla eli ilmasta merelle -toiminnalla tulee olla kyky tukea Merivoimia maalinosoituksella ja tulenkäytöllä.
HX Challengessa tavoitteena oli todentaa itsenäistä ja Merivoimien kanssa aikautettua hyökkäyskykyä suomalaisissa saaristo-olosuhteissa osin jääpeitealueilla ja avomerialueella.
Tutkimuskysymykset olivat käytännössä yhteneviä vastamaatoiminnan kanssa. Maalitiedon jako ja yhteistoiminta sisältyivät tilannekuvan muodostamisen todentamisiin.
Pitkän kantaman tulenkäyttö poikkeaa edellisistä siinä, että yleensä valmistelut tehdään ennakkoon ja tiedot siirretään koneelle tehtävänvalmistelun yhteydessä. Maalitietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa datalinkeillä koneiden ollessa ilmassa. Tärkeää on, että maalitieto ja aseen edellyttämät tehtävätiedot siirtyvät oikein koneelle, ohjaajalle esitetään laukaisualue ja mahdollisesti laukaisuaika.
Tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalinosoituskykyä eli tilannekuvan muodostamista oli tavoitteena todentaa aktiivisin ja passiivisin menetelmin. Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi mikä on kandidaatin kyky tunnistaa ja paikantaa elektronisia lähetteitä, miten se kykenee muodostamaan tilannekuvan kohdealueelta omalla tutkalla, elektro-optisilla sensoreilla ja ESM-kyvyillä sekä miten tilannekuva tai maalitieto kyetään jakamaan reaaliaikaisesti.
Samalla arvioitiin myös tehtävän aikana kerätyn tiedon käytettävyyttä lennon jälkeen. Taistelutilanteessa on välttämätöntä tietää, tuottaako järjestelmä riittävän tarkan maalitiedon kiinteisiin ja liikkuviin kohteisiin sekä voidaanko maalitietoa hyväksikäyttää sellaisenaan eri aseiden ja asejärjestelmien asettamien vaatimusten mukaisesti.
Ilmavoimien taistelutavan mukaista aseistamista ja huoltotoimintaa ei HX Challengessa testattu, koska näistä tehtävistä vastaavat operatiiviset yksiköt. Varsinainen todentaminen tehdään myöhemmin operatiivisten toimijoiden toteuttamana. Luonnollisesti asiantuntijat seurasivat HX Challengen aikana käyttöhuollon periaatteita ja keskustelivat siinä olevista vaatimuksista.
Jotta kandidaatti pääsee lopulliseen suorituskykyvertailuun, sen tulee läpäistä läpimenoperiaatteella huoltovarmuuden, kustannusten ja teollisen yhteistyön arviointialueet.
Hankintamallilla ”Design to Cost – suunnittele budjettiin” pyrimme maksimoimaan saatavan sotilaallisen suorituskyvyn.
Jokainen HX-paketin muutos vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti eri päätösalueisiin, jolloin optimointi pitää tehdä kokonaisuutena.
HX Challenge päätökseen onnistuneesti - päätehtävätyypeistä saatiin arvokasta tietoa - Siivet
Ilmavoimat testasi tammi- ja helmikuun aikana huolellisesti HX-hävittäjähankinnan kandidaatteja Satakunnan lennostoon tukeutuneessa HX Challenge -evaluointitapahtumassa. Ilmavoimien HX-hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen analysoi testiviikkojen läpivientiä oheissa...
HX CHALLENGE PÄÄTÖKSEEN ONNISTUNEESTI – PÄÄTEHTÄVÄTYYPEISTÄ SAATIIN ARVOKASTA TIETOA
Olemme todenneet moneen kertaan eri haastatteluissa, että HX Challengen päätavoite ei ole missään vaiheessa ollut kylmätestaus, vaan HX:n valintaan liittyvä järjestelmätestaus suomalaisessa toimintaympäristössä.
Kova pakkanen tarjoaa yleensä erinomaiset lento-olosuhteet.
Loppusyksy ja alkutalvi ovat usein toiminnan kannalta haastavinta aikaa kosteuden, valaistusolosuhteiden ja pilvisyyden takia. Maalit tulee kyetä havaitsemaan pilven sisältä, lumisesta metsämaisemasta ja osin jääpeitteisestä saaristosta sekä samalla on itse kyettävä operoimaan taistelutehokkaasti pilven sisällä ja laskeutumaan jäätävissä olosuhteissa alhaisella pilvikorkeudella ja huonossa näkyvyydessä.
Testikenttien ylläpito edellytti joustavuutta, koska ohjelma oli rakennettu siten, että testipisteet pystyttiin valitsemaan kunkin päivän sääolosuhteita parhaiten vastaaviksi. Tehtävissä mukana ollut henkilöstö sitoutui lähes kolmeksi kuukaudeksi tukemaan HX-hanketta, jotta varmasti saisimme Suomelle parhaan ratkaisun.
Satakunnan lennostolla oli keskeinen rooli HX Challengessa
HX Challengen suunnittelu- ja toteuttamisvastuu käskettiin Satakunnan lennostolle, josta löytyy Ilmavoimien paras osaaminen niin taktisilta lähtökohdilta kuin testitapahtuman järjestämisestä. Satakunnan lennostolla on keskeinen rooli sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa yhdessä Ilmavoimien esikunnan kanssa. Näin mittava kokonaisuus edellyttää koko Puolustusvoimien erityisosaajien työpanosta.
Tapahtuman suunnitteluun ja läpivientiin osallistui osaajia kaikista testausta ja tutkimusta tekevistä yksiköistä ja esikunnista. En voi tietenkään mainita kaikkia ja yksilöidä tarkemmin, mutta esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Tiedustelulaitos, Logistiikkalaitos, Elektronisen sodankäynnin keskus ja puolustushaarojen taistelukeskukset ovat näitä toimijoita Puolustusvoimissa.
Lisäksi operatiivisia joukko-osastoja kaikista puolustushaaroista osallistui testitapahtumaan omalla erityisosaamisellaan ja pääkalustoillaan. Mukana olikin erittäin kattava Puolustusvoimien kalustokirjo. Viranomaisyhteistyö oli erittäin tärkeää, ja eri viranomaiset tukivat toimintaa merkittävästi. Yhteistyö ANS Finlandin, Finavian, Poliisin, Tullin, Väyläviraston ja Traficomin kanssa oli todella joustavaa ja viranomaisten antama tuki oli edellytys testien läpiviennille.
Kattavin testaustoiminta Hallin tukikohdassa
Lentotoiminnassa käytetty testialue käsitti Oulun ja Tampereen välisen ilmatilan. Testilentoja suunnattiin lisäksi Turun alueelle ja osa maalikoneista toimi Rovaniemen tukikohdasta.
Tämä järjestely mahdollisti esimerkiksi havaintoetäisyyksien todentamisen erittäin suurilta etäisyyksiltä.
Erillisiä testialueita oli lisäksi Lohtajan, Hallin, Turun saariston, Selkämeren ja Upinniemen alueilla sekä Parolannummella. Kattavin sensorimittaus- ja maalialue rakennettiin Hallin lentokentän lähialueelle, koska sinne pystyimme luomaan pitkäaikaisen, operaatioturvallisen testikentän ja maalikaluston suojatilat.
Hallin tukikohdan lähialueella toimi muun muassa Maavoimien taistelukalustoa, ilmatorjunta- ja tutkajärjestelmiä, johtamisjärjestelmäkontteja kandidaattien operatiivisen tehokkuuden todentamiseksi sekä erikseen rakennettu sensorien mittauskenttä tutkien ja elektro-optisten järjestelmien tarkkuuden ja erottelukyvyn todentamiseksi.
Kandidaattien yhteistoiminta, verkottuminen ja digitaalinen yhteensopivuus Hornetien, ilmatorjunnan, ilmatulenjohtajien ja Merivoimien alusten kanssa todennettiin käytännössä, kuten pääosin myös laskeutumisominaisuudet ja rullausominaisuudet osin jäädytetyllä kiito- ja rullaustiellä.
Viisi päätehtävätyyppiä arvioitavana
Vastailmatoiminnan eli ilmataistelukyvyn testaamisen painopisteenä oli todentaa HX:n asejärjestelmän käytettävyyttä ja sensorifuusiota.
Jokaisen sensorin suorituskykyä – mittausetäisyyksiä, erottelukykyä ja seurantojen pysyvyyttä maalien liikehtiessä tai käyttäessä omia vastatoimia – arvioitiin suhteessa kandidaatin ilmoittamiin arvoihin. Maaleina käytettiin Hawk- ja Hornet-kalustoa, maalilennokkeja sekä maalla ja merellä sijainneita ilmatorjuntajärjestelmiä.
Vastamaatoimintaan eli ilmasta maahan -toimintaan liittyy keskeisesti kyky tukea Maavoimia maalinosoituksilla ja tulenkäytöllä.
HX Challengessa tavoitteena oli todentaa kolmea eri tulenkäytön toteutusvaihtoehtoa: itsenäinen maalinetsintä ja hyökkäys, hyökkäys ilmatulenjohtajan osoittamaan maaliin sekä hyökkäys ennalta suunniteltuja kohteita vastaan.
Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi siirtyvätkö maalitiedot oikein asejärjestelmälle, kuinka helppoa asevalmistelu on, kuinka kauan se kestää ja kykeneekö ohjaaja tunnistamaan kohteen eri sensoreilla muodostetun kuvan perusteella tai tuottaako järjestelmä automaattisen maalitunnistuksen.
Vastameritoiminnalla eli ilmasta merelle -toiminnalla tulee olla kyky tukea Merivoimia maalinosoituksella ja tulenkäytöllä.
HX Challengessa tavoitteena oli todentaa itsenäistä ja Merivoimien kanssa aikautettua hyökkäyskykyä suomalaisissa saaristo-olosuhteissa osin jääpeitealueilla ja avomerialueella.
Tutkimuskysymykset olivat käytännössä yhteneviä vastamaatoiminnan kanssa. Maalitiedon jako ja yhteistoiminta sisältyivät tilannekuvan muodostamisen todentamisiin.
Pitkän kantaman tulenkäyttö poikkeaa edellisistä siinä, että yleensä valmistelut tehdään ennakkoon ja tiedot siirretään koneelle tehtävänvalmistelun yhteydessä. Maalitietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa datalinkeillä koneiden ollessa ilmassa. Tärkeää on, että maalitieto ja aseen edellyttämät tehtävätiedot siirtyvät oikein koneelle, ohjaajalle esitetään laukaisualue ja mahdollisesti laukaisuaika.
Tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalinosoituskykyä eli tilannekuvan muodostamista oli tavoitteena todentaa aktiivisin ja passiivisin menetelmin. Tutkimuskysymyksinä olivat esimerkiksi mikä on kandidaatin kyky tunnistaa ja paikantaa elektronisia lähetteitä, miten se kykenee muodostamaan tilannekuvan kohdealueelta omalla tutkalla, elektro-optisilla sensoreilla ja ESM-kyvyillä sekä miten tilannekuva tai maalitieto kyetään jakamaan reaaliaikaisesti.
Samalla arvioitiin myös tehtävän aikana kerätyn tiedon käytettävyyttä lennon jälkeen. Taistelutilanteessa on välttämätöntä tietää, tuottaako järjestelmä riittävän tarkan maalitiedon kiinteisiin ja liikkuviin kohteisiin sekä voidaanko maalitietoa hyväksikäyttää sellaisenaan eri aseiden ja asejärjestelmien asettamien vaatimusten mukaisesti.
Ilmavoimien taistelutavan mukaista aseistamista ja huoltotoimintaa ei HX Challengessa testattu, koska näistä tehtävistä vastaavat operatiiviset yksiköt. Varsinainen todentaminen tehdään myöhemmin operatiivisten toimijoiden toteuttamana. Luonnollisesti asiantuntijat seurasivat HX Challengen aikana käyttöhuollon periaatteita ja keskustelivat siinä olevista vaatimuksista.
Jotta kandidaatti pääsee lopulliseen suorituskykyvertailuun, sen tulee läpäistä läpimenoperiaatteella huoltovarmuuden, kustannusten ja teollisen yhteistyön arviointialueet.
Hankintamallilla ”Design to Cost – suunnittele budjettiin” pyrimme maksimoimaan saatavan sotilaallisen suorituskyvyn.
Jokainen HX-paketin muutos vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti eri päätösalueisiin, jolloin optimointi pitää tehdä kokonaisuutena.
Raveni
Greatest Leader
Ihan mielenkiintoista mutta miten vertailu onnistuu kun ei ole tiedossa kaikkia muuttujia? Esimerkiksi EW järjestelmistä ei ole mitään tietoa. Ei omista eikä vastustajien.
Miten on testattu HX-kandien tehokkuus moderneja häivekoneita vastaan? Vai onko tässä se oletus, että Venäjä hyökkää Hawkeilla ja meidän vanhoilla Horneteilla?
Sellainen fiilis että valinta luisuu viruksen myötä politiikkojen päätökseksi. Eli unohtakaa F-35 ja maksimi koneiden määrät. Nyt osui kriisi pahaan saumaan.
Teräsvilla
Eversti
Mahdollinen skenaario on, että SH saa etua kun huoltojärjestelmää voidaan sovittaa nykyiseen muita edullisemmin. Mutta tämä pelkkä spekulaatio. Vaatinee rankkaa poliittista ohjausta kustannusten perusteella. Lisäksi hankintamenettelyn kanssa tulee tuossa ongelmia kun 10 on ilmoitettu budjetiksi.
Toki on, mutta kyllä varmastikin päivitysoptiokin on jollain tasolla valmisteltu - jos ei muuten niin Boeingilla on varmasti "Special Offer - Just for you" valmiina jos Suomesta sitä vain kysytään...
Miten Suomi korvaa Hornetit? Puolustusministeri Antti Kaikkonen ruotii hävittäjähankintaa ja koronavirusta – väläyttää naisille pakollisia kutsuntoja
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) torjuu ehdotukset naisten pakollisesta asevelvollisuudesta, mutta jättää auki pakollisten kutsuntojen järjestämisestä myös naisille.
a) Nopeudessa taitanee pärjätä kuitenkin suhteellisen hyvin. En ainakaan ole kuullut siltä mitään koneen rakenteellisen kestävyyden suhteen.
b) Koko saattaa joskus olla myös haitta.
Hmm...
Vaikea kommentoida tuohon mainittuun Sveitsin ilmavoimien arvioon.
a) CPFH taitaa olla ei niin parhaasta päästä mitari koneen käyttökuluista.
b) Verrattuna mihin lukuihin?
c) 27000 voi olla iso tai pieni luku. Riippuen valuutasta. +verrattuna edelliseen.
a) Luotettavuudesta HX-testeissä saatiinkin osviittaa. Telkkarista loput.
b) Minua saa kyllä sinutellakin
a) Minua voi yhä sinutellakin.
b) Edit äskeinen: "F-35 on varma ja kypsä järjestelmä jossa on pienet riskit”
”F-35 on täysin uusi, uusinta suunnittelua ja teknologiaa edustava kilpailija” -kumpi?
Tuohon eri.
Ei ihan välttämättä.
Tuo 70% lienee valmistajamaan lukema?
Suomen teisteissä 50% saapumaan päässeistä koneista pystyi suorittamaan testit loppuun.
Luotettavuus?
rty19
Greatest Leader
Kun on muutaman videon katsonut jotka on tehty tuolla simulaattorilla näyttää Beyond Visual Range ilmataistelu yhtä "mielenkiintoiselta" kuin F1-kilpailut.
Eli taistelut ratkeavat simussa ennen kaikkea kalustoon: siihen mikä hävittäjäkone on käytössä ja mitkä ohjukset. Jos taistelu tapahtuu tutkassa näkyvän tiedon varassa, lentäjän osaaminen ei näyttäisi vaikuttavan läheskään niin paljon kuin 1900-luvun puolella silloin kun ohjukset olivat vielä kehityksen alkuvaiheessa eivätkä osuneet läheskään aina, Vietnamissa ja ehkä myöhemminkin. Tai ehkä tuollaisessa se osaaminen on niin erilaista verrattuna tilanteisiin missä viholliskone on näkyvissä.
Nyt parempi tutka ja paremmat ohjukset näyttää olevan erittäin iso valtti niin kauan kuin pitkän kantaman ohjuksia riittää.
Tiedä sitten miten realistisesti koneiden ELSO-puolustus on mallinnettu. Ainakaan uusimmat Su-35 tms. itäkoneet eivät aina näy tuhoutuvan vaikka niitä kohti ohjuksia onkin laukaistu.
Viimeksi muokattu:
Yksi erittäin mielenkiintoinen kandidaatti, jota ei saatu mukaan HX:n arviointiin, on tuo korealainen Kai F-X. Siinä olisi kyllä mikäli se olisi valmis, niin mielenkiintoinen musta hevonen.
Aseistettu harjoitushävittäjä pohjimmiltaan. Vertailukelpoinen oikeastaan vain T-X ja Gripeniin.
Vähintään 5 vuotta myöhässä HX:ää ajatellen. Turpo-puolelta myös kehnohko strateginen kumppani tämän alueen operaatioita ajatellen. Ei kiinnosta hittojakaan Etelä-Koreaa.
Kun kakkoskehittäjänä on vielä Indonesia niin lähin vastaava arpa olisi juuri Gripen, etenkin Brasilian F:n osalta. Paitsi, että KAI on isompi arpa koska tekijöiden näytöt vähäiset. Eli tullee harjoituskappale enemmän tai vähemmän. Suurin hyöty on heillä pitkän tähtäimen osaamisen kertyminen, mutta sisäpoliittinen työpaikat ja välistäveto toki myös mahdollisia motiiveja.
Viimeksi muokattu: