Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Aseistettu harjoitushävittäjä pohjimmiltaan. Vertailukelpoinen oikeastaan vain T-X ja Gripeniin.
Tuo taas on FA-50, tämä on Kai F-X.
DzYSxnEWoAApHRs.jpg
 
Sellainen fiilis että valinta luisuu viruksen myötä politiikkojen päätökseksi. Eli unohtakaa F-35 ja maksimi koneiden määrät. Nyt osui kriisi pahaan saumaan.
Sinä se jaksat hehkuttaa tuota mantraa joka paikassa. Ei tämän päivän "kriisit" vaikuta tuon taivaallista tähän päätökseen. Mainittakoon, että Hornet -päätös (yksi parhaista koskaan Suomessa tehdyistä!) tehtiin huomattavasti ankeammissa oloissa. Silloin ei ollut varmuutta, että saadaanko seuraavana päivänä edes valtion maksut maksettua!

HX:n maksut alkaa juosta v. 2025, mihin ei vaikuta vuoden 2020 virus-epidemia tuon taivaallista.

Meitä ihmisiä on monenlaisia, toisilla se kuppi on aina puoliksi täynnä, toisilla puoliksi tyhjä.
 
Sinä se jaksat hehkuttaa tuota mantraa joka paikassa. Ei tämän päivän "kriisit" vaikuta tuon taivaallista tähän päätökseen. Mainittakoon, että Hornet -päätös (yksi parhaista koskaan Suomessa tehdyistä!) tehtiin huomattavasti ankeammissa oloissa. Silloin ei ollut varmuutta, että saadaanko seuraavana päivänä edes valtion maksut maksettua!

HX:n maksut alkaa juosta v. 2025, mihin ei vaikuta vuoden 2020 virus-epidemia tuon taivaallista.

Meitä ihmisiä on monenlaisia, toisilla se kuppi on aina puoliksi täynnä, toisilla puoliksi tyhjä.
Totta Mooses toivon, että olet oikeassa. Mietin vaan pahinta skenaariota. Löytyykö poliittista tahtoa tehdä päätös laittaa 10 miljardia aseisiin.
 
Löytyy. Tästä vastaa PV ja HX-johtoryhmä, tekevät kyllä hallitukselle ja eduskunnalle erittäin hyvin selväksi miksi tämä hankinta on pakollinen.

Nuo keskustelut on viisaasti käyty jo vuosia sitten ja hankkeen perusteet yhteisymmärryksessä hyväksytty. Kyllä HX toteutuu. Muut Pv:n toiminta- ja hankintavarat voivat sitten tavanomaiseen tapaan ollakin uhattuna tulevina vuosina jos valtiontalous syystä tai toisesta päätyy oikein huonoon jamaan.
 
Löytyy. Tästä vastaa PV ja HX-johtoryhmä, tekevät kyllä hallitukselle ja eduskunnalle erittäin hyvin selväksi miksi tämä hankinta on pakollinen.
Ja juurihan PM Kaikkonen vastasi napakasti US:n haastattelussa, että se konemäärän suuruusluokka on siinä 64 tienoilla.
Hävittäjähankinnan suuruusluokka ”sama kuin Horneteilla, mutta ei välttämättä 64 konetta”
Hornet-hävittäjät lähivuosina korvaavan HX-hankkeen testilennot Pirkkalassa saatiin päätökseen viime viikolla. Kaikki viisi tarjouskilvassa mukana olevaa konetyyppiä ovat edelleen mukana pelissä. Kaikkosen arvion mukaan ne myös pysyvät kyydissä lopulliseen ratkaisuun saakka. Hankkeen aikataulun mukaan hankintapäätös tehdään ensi vuonna.

Hanke on edellisellä vaalikaudella asetetussa aikataulussa. Tällä vaalikaudella hallitusohjelmaan on kirjattu, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puolestaan asettanut hankinnalle maksimihinnan, kymmenen miljardia euroa. Sen sijaan koneiden määrää ei ole lyöty lukkoon, eikä sitä tee Kaikkonen nytkään.

”En pidä välttämättömänä, ette se on täsmälleen 64 tai 62 konetta, mutta kyllä sen suuruusluokan täytyy siellä käsitykseni mukaan olla.”

”Se ei voi olla esimerkiksi kolmekymmentä?”

”Ei se kyllä sitä voi missään nimessä olla. Meillä on kuitenkin iso maa, ja uskottava puolustus edellyttää, että meillä on riittävän vahvat ilmavoimat ja silloin pitää puhua tästä mittaluokasta.”

Luku 62 vilahtaa keskustelussa siksi, että alkuperäisistä 64 Hornetista kaksi on tuhoutunut. Tai oikeastaan kolme, mutta yksi on saatu korjattua takaisin lentokuntoon.

Edellinen hävittäjähankinta tehtiin 1990-luvun alussa keskellä syvintä lamaa. Kaikkonen uskoo, että hankintapäätös syntyy nytkin, talouden haasteista huolimatta.

”Vaikka tämä on iso investointi, uskon, että maanpuolustus halutaan pitää kunnossa. Se on sellainen kulmakivi kuitenkin, että uskon, että tämä viedään maaliin saakka.”

”Hintaa kauhistelevia voi lohduttaa sillä, että tällä pärjätään sitten vuosikymmeniä.”
Eli tämä haastattelu on tehty, kun koronasta on jo tiedetty ja kuultu Italian karanteeniuutiset, jne... ja PM linjaa sen noin 64:n suuruusluokan olevan välttämätön, josta ei tingitä.

Ja HX:stä ei nyt muutenkaan saa mitään säästöjä aikaan, koska projekti rahoitetaan velkarahalla, ja maksut alkavat aikaisintaan 2022, eli silloin on jo todennäköisesti koko korona taputeltu lävitse ja normaalitilaan palattu, kun väestö on rokotettu.
 
Viimeksi muokattu:
Sinä se jaksat hehkuttaa tuota mantraa joka paikassa. Ei tämän päivän "kriisit" vaikuta tuon taivaallista tähän päätökseen. Mainittakoon, että Hornet -päätös (yksi parhaista koskaan Suomessa tehdyistä!) tehtiin huomattavasti ankeammissa oloissa. Silloin ei ollut varmuutta, että saadaanko seuraavana päivänä edes valtion maksut maksettua!

HX:n maksut alkaa juosta v. 2025, mihin ei vaikuta vuoden 2020 virus-epidemia tuon taivaallista.

Meitä ihmisiä on monenlaisia, toisilla se kuppi on aina puoliksi täynnä, toisilla puoliksi tyhjä.

Eikä unohdeta niitäkään joilla kuppi on heti lähdössä nurin jos iankaikkisuuteen tulee pientäkin kitkaa.
 
Ja juurihan PM Kaikkonen vastasi napakasti US:n haastattelussa, että se konemäärän suuruusluokka on siinä 64 tienoilla.

Eli tämä haastattelu on tehty, kun koronasta on jo tiedetty ja kuultu Italian karanteeniuutiset, jne... ja PM li jaa sen noin 64:n suuruusluokan olevan välttämätön, josta ei tingitä.

Ja HX:stä ei nyt muutenkaan saa mitään säästöjä aikaan, koska projekti rahoitetaan velkarahalla, ja maksut alkavat aikaisintaan 2022, eli silloin on jo todennäköisesti koko korona taputeltu lävitse ja normaalitilaan palattu, kun väestö on rokotettu.
Pieni korjaus, että projektia ei siis makseta velkarahalla, vaikka sosialistitoimittajat ovat tämmöisenkin perättömän väitteen luoneet ja levittäneet.
Suomen valtion budjetin tulopuoli kootaan erilaisilla maksuilla ja veroilla sekä niiltä osin kun edellä mainitut eivät riitä, ottamalla lainaa. Lainaa, samoin kuin mitään verojakaan ei korvamerkitä mihinkään tiettyyn kohteeseen (pl. yle-maksu), vaan ne kaikki yhdistetään vain yhdeksi kassaksi, joka jaetaan eri momenteille maksuja varten. Täten voidaan sanoa,että jos valtion tuloista on velkaa esim 0,5%, on silloin HX-hankkeenkin maksatuksista 0,5% velkarahaa. 99,5% on verovaroja. Sitten on vielä muistettava, että suunnitelman mukaan valtion talous on tasapainossa v. 2023, jolloin HX-maksatusten alkaessa 2025 ei siinä pitäisi olla velkarahaa enää yhtään.

Olisi siis aika lopettaa tuo tämän hankkeen ideologisten vastustajien luoman valeen velkarahasta levittäminen.
 
Pieni korjaus, että projektia ei siis makseta velkarahalla, vaikka sosialistitoimittajat ovat tämmöisenkin perättömän väitteen luoneet ja levittäneet.
Suomen valtion budjetin tulopuoli kootaan erilaisilla maksuilla ja veroilla sekä niiltä osin kun edellä mainitut eivät riitä, ottamalla lainaa. Lainaa, samoin kuin mitään verojakaan ei korvamerkitä mihinkään tiettyyn kohteeseen (pl. yle-maksu), vaan ne kaikki yhdistetään vain yhdeksi kassaksi, joka jaetaan eri momenteille maksuja varten. Täten voidaan sanoa,että jos valtion tuloista on velkaa esim 0,5%, on silloin HX-hankkeenkin maksatuksista 0,5% velkarahaa. 99,5% on verovaroja. Sitten on vielä muistettava, että suunnitelman mukaan valtion talous on tasapainossa v. 2023, jolloin HX-maksatusten alkaessa 2025 ei siinä pitäisi olla velkarahaa enää yhtään.

Olisi siis aika lopettaa tuo tämän hankkeen ideologisten vastustajien luoman valeen velkarahasta levittäminen.

Hankkeet rahoitetaan velkarahalla. Puolueet sopivat aikanaan ettei sosiaalimenoja ja puolustusta aseteta vastakkain joten strategisia puolustushankkeita ei huomioida kun arvioidaan valtiontalouden tasapainoa. Näin linjasivat taannoin Sipilä ja Orpo. Millä hankkeet maksetaan on monimutkaisempi kuvio ja ratkeaa sitten joskus kun velkoja ehkä lyhennetään tai ne sulavat ajan kanssa pois. Velka tietysti uusiutuu jatkuvasti joten juuri ne HX-velat lakkaavat melko nopsaan olemasta ja vastaava määrä uutta velkaa tulee tilalle.
 
Hankkeet rahoitetaan velkarahalla. Puolueet sopivat aikanaan ettei sosiaalimenoja ja puolustusta aseteta vastakkain joten strategisia puolustushankkeita ei huomioida kun arvioidaan valtiontalouden tasapainoa. Näin linjasivat taannoin Sipilä ja Orpo. Millä hankkeet maksetaan on monimutkaisempi kuvio ja ratkeaa sitten joskus kun velkoja ehkä lyhennetään tai ne sulavat ajan kanssa pois. Velka tietysti uusiutuu jatkuvasti joten juuri ne HX-velat lakkaavat melko nopsaan olemasta ja vastaava määrä uutta velkaa tulee tilalle.
Tämäpä näinkin. Hävittäjät on suunniteltu maksettavan niin, että hallitus ottaa nimenomaan lainaa niiden maksamiseksi

Näin turvataan se, että PV:n oma hankintabudjetti suuntautuu maavoimien kehittämiseen, kun LV2020 ja HX varten taas nostetaan lainaa, jolla maksetaan. Näin sitten taas varmistetaan, ettei mummojen hoitajia ja hävittäjiä tarvitse lähteä vertailemaan keskenään menoissa. Ja samalla tällä tapaa saa myös puolustusbudjetin kasvattamiseen kriittisesti suhtautuvat politiikot helpommin mukaan, kun kyseessä kertaluontoiset investoinnit, joiden jälkeen palataan ensi vuosikymmenellä normaalimäärään. Ja ei tosiaan tarvitse asettaa mummojen hoitajia ja hävittäjiä vastakkain.
 
Tämäpä näinkin. Hävittäjät on suunniteltu maksettavan niin, että hallitus ottaa nimenomaan lainaa niiden maksamiseksi

Näin turvataan se, että PV:n oma hankintabudjetti suuntautuu maavoimien kehittämiseen, kun LV2020 ja HX varten taas nostetaan lainaa, jolla maksetaan. Näin sitten taas varmistetaan, ettei mummojen hoitajia ja hävittäjiä tarvitse lähteä vertailemaan keskenään menoissa. Ja samalla tällä tapaa saa myös puolustusbudjetin kasvattamiseen kriittisesti suhtautuvat politiikot helpommin mukaan, kun kyseessä kertaluontoiset investoinnit, joiden jälkeen palataan ensi vuosikymmenellä normaalimäärään. Ja ei tosiaan tarvitse asettaa mummojen hoitajia ja hävittäjiä vastakkain.

Tämä on ollut ihan fiksu kuvio. Kertaluontoinen rahoitus kahdelle isommalle hankkeelle on tietyissä piireissä paljon helpompi sulattaa kuin vuosittaisen puolustusbudjetin merkittävä korottaminen esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Samalla se antaa ulospäin signaalin siitä että meillä ollaan tosissaan ja takaa Maavoimien tasapainoisen kehittämisen muiden puolustushaarojen rinnalla. Se että tällaiseen on suostuttu kertoo kyllä omaa ikävää tarinaansa siitä millaiseksi turvallisuustilanteemme valtionjohdossa arvioidaan.
 
Tämäpä näinkin. Hävittäjät on suunniteltu maksettavan niin, että hallitus ottaa nimenomaan lainaa niiden maksamiseksi

Näin turvataan se, että PV:n oma hankintabudjetti suuntautuu maavoimien kehittämiseen, kun LV2020 ja HX varten taas nostetaan lainaa, jolla maksetaan. Näin sitten taas varmistetaan, ettei mummojen hoitajia ja hävittäjiä tarvitse lähteä vertailemaan keskenään menoissa. Ja samalla tällä tapaa saa myös puolustusbudjetin kasvattamiseen kriittisesti suhtautuvat politiikot helpommin mukaan, kun kyseessä kertaluontoiset investoinnit, joiden jälkeen palataan ensi vuosikymmenellä normaalimäärään. Ja ei tosiaan tarvitse asettaa mummojen hoitajia ja hävittäjiä vastakkain.
Ei. Et tiedä siis mitään valtion rahavirtojen hoitamisesta, mutta ei se mitään. Ei tiedä moni mukaan.

Valtion rahankäytön käytännössä, ei vanhustenhoito tai hävittäjät asetu lainkaan vastakkain. Se tapahtuu siinä vaiheessa kun päätetään mitä tulevaisuudessa tehdään. Eli kun tehdään poliittisia päätöksiä maan tulevaisuudesta. Nyt on suurella parlamentaarisella enemmistöllä päätetty ostaa 10 miljardilla hävittäjiä ja käyttää niihin elinkaaren aikana yhteensä n. 30 miljardia euroa. Samassa ajassa sosiaaliturvaan on päätetty käyttää 2100 miljardia v. 2020 hintatasossa laskien. Kuten suuruusluokat jo paljastaa, asioita ei edes kannata laittaa vastakkain. Paitsi tietenkin täysin tietämättömien idioottien toimesta ehkä.

Kuten sanoin, velkarahaa ei oteta yhteen kohteeseen, vaan valtio lainaa joka aamu tarvittavan rahan sen päivän menoihin, jos sen päivän tulot ei kata menoja. Tämä on totuus, siitä miten homma hoidetaan. Niinpä ei voida sanoa lainkaan, mihin menoon velka kohdentuu ja mihin ei. Sen voidaan sanoa laskennallisesti kohdistuvan kaikkeen sillä prosentilla, joka sitä sen päivän menoissa on.

Joku on päästellyt nyt ihan omiaan jos on sanonut, että "hävittäjät ostetaan velkarahalla". Ei pidä nimittäin paikkaansa tai sitten pitää koko rahoitusjärjestelmä muuttaa sitä varten. Sitten mitä tulee erillisrahoitukseen, se on käytännössä puolustusbudjetin korotus määräajaksi. Käypä katsomassa v. 2020 budjettia, siellä se LV2020 rivi on ihan normaalissa puolustusbudjetissa. Eikä sitä varten erikseen tulopuolella mitään velkaa näy. Faktat asioista on ihan helppo tarkistaa. Rahoitusta sanotaan julkisuudessa "erillisrahoitukseksi" juuri siksi, että se kasvattaa PV:n hankintamenoja juuri menokohtansa verran, eikä sitä ole tarvinnut ahtaa siihen sangen vaatimattomaan hankintabudjettiin, joka PV:llä on. Tosin, jos vuoden 2011 leikkauksia ei olisi tehty ja indeksikorotukset olisi tehty niin, yllätys, yllätys, oltaisiin suurin piirtein samassa summassa kuin "normaali" hankintabudjetti + LV2020 tilausvaltuus (=765 115 000€). :) Että semmoista leikkiä vaan numeroilla ja termeillä.
 
Viimeksi muokattu:
Totta Mooses toivon, että olet oikeassa. Mietin vaan pahinta skenaariota. Löytyykö poliittista tahtoa tehdä päätös laittaa 10 miljardia aseisiin.

Pahimpia skenaarioita saattaa olla (omasta mielestäni) se, että Suomen turvallisuuteen panostetaan esim 10 miljardia erillisrahoituksella, mutta summa kohdennetaan yhteen hallituksen kärkihankkeista, eli Turkin pakolaisreservin auttamiseen kv-sopimusten ja tasa-arvon nimissä. Tämähän lisäisi eräiden henkilöiden arvomaailman mukaisesti maamme kokonaisturvallisuutta huomattavasti enemmän kuin esim HX-hanke :unsure:
 
Ei. Et tiedä siis mitään valtion rahavirtojen hoitamisesta, mutta ei se mitään. Ei tiedä moni mukaan.

Valtion rahankäytön käytännössä, ei vanhustenhoito tai hävittäjät asetu lainkaan vastakkain. Se tapahtuu siinä vaiheessa kun päätetään mitä tulevaisuudessa tehdään. Eli kun tehdään poliittisia päätöksiä maan tulevaisuudesta. Nyt on suurella parlamentaarisella enemmistöllä päätetty ostaa 10 miljardilla hävittäjiä ja käyttää niihin elinkaaren aikana yhteensä n. 30 miljardia euroa. Samassa ajassa sosiaaliturvaan on päätetty käyttää 2100 miljardia v. 2020 hintatasossa laskien. Kuten suuruusluokat jo paljastaa, asioita ei edes kannata laittaa vastakkain. Paitsi tietenkin täysin tietämättömien idioottien toimesta ehkä.

Kuten sanoin, velkarahaa ei oteta yhteen kohteeseen, vaan valtio lainaa joka aamu tarvittavan rahan sen päivän menoihin, jos sen päivän tulot ei kata menoja. Tämä on totuus, siitä miten homma hoidetaan. Niinpä ei voida sanoa lainkaan, mihin menoon velka kohdentuu ja mihin ei. Sen voidaan sanoa laskennallisesti kohdistuvan kaikkeen sillä prosentilla, joka sitä sen päivän menoissa on.

Joku on päästellyt nyt ihan omiaan jos on sanonut, että "hävittäjät ostetaan velkarahalla". Ei pidä nimittäin paikkaansa tai sitten pitää koko rahoitusjärjestelmä muuttaa sitä varten. Sitten mitä tulee erillisrahoitukseen, se on käytännössä puolustusbudjetin korotus määräajaksi. Käypä katsomassa v. 2020 budjettia, siellä se LV2020 rivi on ihan normaalissa puolustusbudjetissa. Eikä sitä varten erikseen tulopuolella mitään velkaa näy. Faktat asioista on ihan helppo tarkistaa. Rahoitusta sanotaan julkisuudessa "erillisrahoitukseksi" juuri siksi, että se kasvattaa PV:n hankintamenoja juuri menokohtansa verran, eikä sitä ole tarvinnut ahtaa siihen sangen vaatimattomaan hankintabudjettiin, joka PV:llä on. Tosin, jos vuoden 2011 leikkauksia ei olisi tehty ja indeksikorotukset olisi tehty niin, yllätys, yllätys, oltaisiin suurin piirtein samassa summassa kuin "normaali" hankintabudjetti + LV2020 tilausvaltuus (=765 115 000€). :) Että semmoista leikkiä vaan numeroilla ja termeillä.

Tärkeä pointti tosiaan. Laskuja ei makseta velalla vaan rahalla. Raha voi sitten olla velkaa. Kehyksissä taas on HX-vuosina enemmän menoja kuin mitä samana aikana arvioidaan olevan tuloja joten mm. pää- ja valtiovarainministeri ( Sipilä&Orpo) arvioivat/ennakoivat taannoin puolustuspoliittisen selonteon julkistuksessa ihan perustellusti ( joskin rahvaanomaisesti) että Pv:n strategiset hankkeet tullaan "rahoittamaan velkarahalla". Ei kuitenkaan makseta korvamerkityllä velalla vaan ammentamalla kuvitteellisesta yhteisestä budjettilaarista jossa on sekä valtion tuloja että velkarahaa.

Tämä alkaa kyllä hiljalleen lähestyä välimerkin seksuaalista hyväksikäyttöä :rolleyes:
 
Ei läheskään. Tarkoitus ja VM:n suunnitelma on, että v. 2023 ei enää budjetissa olisi uutta velkaa lainkaan. Saas nähdä miten käy...
Tuon arvioiminen ei taida tarvita kovinkaan kummoista ennustajaa.
 
Ei läheskään. Tarkoitus ja VM:n suunnitelma on, että v. 2023 ei enää budjetissa olisi uutta velkaa lainkaan.
Vitsi oli siinä, että määritelmällisesti kaikki raha on velkaa, sen vuoksi se hymynaama siellä lopussa.

"Raha on velkaa

Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle."
https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/mita-raha-on/
 
Back
Top