Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Rohkenen olla vahvasti eri mieltä. Mutta jatketaan.

Ihan ensiksi sanon sen, että epäilisin ansaa. Afrikandan komentaja Sarek1jevitš lähettäisi lukumääräisen ylivoimansa tietäen varmasti jotain muutakin ilmaan kuin nuo neljä konetta. ;)
Mistä tuo tieto lentoonlähdöstä on saatu? Omat tutkat? Gripenin kohdalla GlobalEye?

No, mennään tuolla skenaariolla sitten ja suuuurella olettamuksella vähän kaikesta.
Vihollinen, kaksi vaihtoehtoista lähtöasetelmaa
A:
Sukhoit lentävät Suomea kohti tutkat punahehkuisina (kielikuva) väljässä 3-1 -haravassa koettaen saada tutkahavaintoja puolustajasta. Toisten perässä (ei kaukana) tuleva kone valmistautuu välittömään painopisteen siirtoon kun havainto on saatu. Kolmella koneella on 4+2 ohjuslasti mukana kuiluissa ja takatuupparilla 2+2 eli ylipitkän matkan puikot isommissa kuiluissa. Ajatuksena iske, aiheuta tappioita ja väistä. S-400 -patterit tukevat koneita ja pyrkivät puikottamaan puolustajaa.
B:
Sukhoit lentävät pareittain hi-lo -porrasteisesti. Muuten samankaltainen kuin edellä, mutta kaksi konetta mikroaallottaa ympäristöä toisten pysytellessä hiljaa katveessa ja mukana on normaali 4+2 puikkovarustus.

Omat joukot
Pidättäydyn alkuperäisessä puolustussuunnitelmassani; taktiikkana ovikello-resurssi-elsopodi ja Gripenillä lisäksi GlobalEye. SH:lla 1 Growler osana parvea. F-35:llä integroidut järjestelmät käytössä, ei elsopodia. F-35:t voivat kierrättää kaikkia koneita eri rooleissa. Kokoonpano voi toki olla kaikilla koneille myös 4 kpl yksipaikkaisia koneita ja hi-lo tai lo-lo lähestyminen jos muut sensorit näkevät vihollisen eikä tällä ole havaintoa puolustajista, mutta nyt kiidetään skenaariota kohti meille tarjottujen järjestelmien taisteluna.

Jos koneet joutuvat WVR -etäisyydelle, se tapahtuu omassa ilmatilassa. Kohtaamista näköetäisyydellä pyritään välttämään kaikilla konetyypeillä, sillä mattopainissa tappioiden todennäköisyys on suuri eikä särkymävaraa etenkään konfliktin tässä vaiheessa ole. Omat koneet pysyttelevät omassa ilmatilassa eivätkä harhaile etsimään vihollisen ilmatorjuntaa, vaikka nämä yrittävät houkutella puolustajia lähemmäksi.

Lainaan alapuolella @Hanskin muotoilua ja tekstejä, koska rustailen näitä padilla ja 1-sormimenetelmällä.

Typhoon
  • Aseistus tehtävään lähtiessä on 4 Meteor + 2 IRIS-T (tai ASRAAM), elsokoneella 2 Meteoria vähemmän
  • Erityisiä etuja ovat suuri nopeus ja liikehdintäkyky sekä Meteor-aseistus
  • Huonoja puolia suhteellisesti suurehko tutkamaali (Mikähän se RCS oikein on, vaihtelevia lukemia julkisissa lähteissä?)
  • Tutka Captor-E ja IRST Pirate eivät mielestäni ole huonoja. Miten ne suhteutuvat vastustajan järjestelmiin? Kumpi havaitsee ensin, SU-57 vai Typhoon?
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua lentämällä konepareina hi-lo ja kovaa ELSOlla suojattuna kohti vastustajia. Kun Typhoonit saavat tutkahavainnot, koneet nopeasti ylös sopiviin ampumapaikkoihin, 2 Meteoria per maali liikkeelle ja seuranta, tuliko neljä tappoa. Jos ei tullut, yritetään uudelleen.
  • Typhoonin suorituskyky riittää pitämään sen irti vastustajasta. Jos lähietäisyydelle joudutaan, kinematiikassa ja aseistuksessa ei olla alakynnessä.
Rafale
  • Neljä yksipaikkaista tai 3+1 -kokoonpano, jossa yksi on kaksipaikkainen elsopodilla varustettu kone.
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4 Meteor + 2 MICA, kaksipaikkaisella elsopodi ja 2 Meteoria + 2 Micaa. (yksi kaksipaikkainen parvessa elsokoneena)
  • Erityisiä etuja ovat vähintäänkin kohtalaisen hyvät ELSO-ominaisuudet (SPECTRA), hyvät sensorit, liikehtimiskyky sekä Meteor-aseistus.
  • Huonoja puolia tutkanäkyvyys? (Mikä on RCS? Miten SPECTRA vaikuttaa?)
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua pääpiireissään samalla tavalla kuin Typhoonilla, jos käytetään neljää yksipaikkaista konetta, 3+1 -kokoonpanolla sama kuin Gripen/SH.
  • Kuinka kaukaa Rafalen tutka saa vastustajasta kiinni? SPECTRA pienentää väitetysti omaa tutkajälkeä. Ja koneet myös käyttävät sitä. OSF + MICAt tähystävät tukena
Gripen
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4 Meteor + 2 IRIS-T. Kaksipaikkaisella koneella EAJP -elsopodi, 2 Meteor ja 2 IRIS-T. GlobalEye mikroaallottaa ympäristöä ja jakaa datalinkillä sensoritietoa koneille.
  • Erityisiä etuja ovat vähintäänkin kohtalaiset ELSO-ominaisuudet (Arexis MFS-EP), hyvä tutka, parvilinkki sekä Meteor-aseistus ja GlobalEyen tuoma katsantakantama eli tilannekuva.
  • Huonoja puolia kinemaattinen suorituskyky, lyhyehkö (?) toiminta-aika, jota tutkakone kompensoi ja tutkanäkyvyys, (tosin tutkajälki on ilmeisesti aika pieni ja elso voi pienentää sitä).
  • Tehtävän suorittamisessa Gripenit tukeutuvat tässä kokoonpanossa vahvaan ELSOon sekä jaettuun sensoritietoon myös tutkakoneelta. Parvilinkki on siis tärkeässä roolissa tilannekuvan jakamisessa. IRST on osaltaan mukana vastustajan koneiden etsinnässä.
  • Huolia aiheuttaisivat Sukhoihin nähden alivoimainen liikkuvuus ja oletetusti lyhyempi toiminta-aika. GlobalEye on houkutteleva kohde vastustajalle, mutta saako se sitä kantamalle?
Super Hornet
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4-6 AMRAAM + 2 Sidewinder, Growlerilla 2 AMRAAM + 2 Sidewinder
  • Erityisiä etuja ovat kohtalainen tutka, kohtalainen toiminta-aika. ELSO (Growler) on kovaa luokkaa.
  • Huonoja puolia AMRAAMin lyhyempi kantama, mutta käytössä voi oletettuna ajankohtana olla parannettu versio tai uusi ohjus, joten ei jumiteta tässä liikaa. RCS?
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua pääpiirteissään samalla tavalla kuin Gripenillä ja Rafalella. Typhoonilla. Vastustajan etsintä voisi tapahtua IRST:n avulla ja Growler pystyy häiritsemään vastustajaa tehokkaasti ja häivyttämään omat koneet tutkataajuuksilla. Huolia aiheuttaisivat mahdollisesti muiden koneiden heikompi elso.
  • Kinematiikka ei ole koneen parhaita ominaisuuksia.
  • Soveltuu koostaan huolimatta hyvin maantietukikohtakäyttöön.
F-35
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla sisäkuilussa 4 AMRAAM (tai 6 kpl, jos mahtuu 2030)
  • Erityisiä etuja ovat häive, hyvä tilannekuva, hyvät sensorit ja hyvä parvilinkki.
  • Huonoja puolia kinematiikka ja liikehtimiskyky vastustajaan nähden, tosin kehittynyt sensori- ja taistelujärjestelmä paikkaa tätä puutetta melkoisesti. Kone pystyy melko hyvin välttelemään kontaktia näköetäisyydellä häiveominaisuutensa ansiosta. AMRAAMin lyhyempi kantama (sama kuin SH:ssa eli voi muuttua) ja mahdollisesti pidempi lennon valmisteluaika.
  • Häive antaa hyviä mahdollisuuksia toimintaan, kone on ilmeisen paljon huomaamattomampi kuin vastustaja. F-35:llä voi edetä esittämässäni ovikello-resurssi-elso -muodostelmassa siten, että paikkaa ja roolia kierrätetään joustavasti tilanteen mukaan kaikkien koneiden kesken.
  • Koneella on ilmeisen hyvä toiminta-aika sisäisellä polttoainekuormalla.
  • Koneiden lentoonlähtövalmius on kysymysmerkki, esim. boottausasia on herkkä aihe tällä hetkellä.

Kaikilla koneilla ja yhdistelmillä pystytään vaikuttamaan viholliseen ja aiheuttamaan tälle kirveleviä tappioita. En käy läpi tässä kohtaa varsinaista taistelusimulaatiota, sillä tulihan tässäkin jo puppugeneraattorin tuotetta ihan riittämiin. Ja nojatuoliharhaiset olettamukseni voi taas ampua kuuhun tai johonkin muuhun. :)

Tulevaisuudessa F-35:seen saa kiinni myös Meteor ohjuksen, Britit ovat jo aloittaneet sen integroinnin kyseiseen hävittäjään.

 
F-35:llä voi edetä esittämässäni ovikello-resurssi-elso -muodostelmassa siten, että paikkaa ja roolia kierrätetään joustavasti tilanteen mukaan kaikkien koneiden kesken.
F35 kolmikko tai kaksi kolmikkoa lähestyisi vihollista mahdollisesti niin, että etäisyydet ovat kilometreissä ja havainnekuva jaetaan koneelta toiselle ja tutkilta koneille. Torjuntaohjukset lähetetään matkaan vasta syvältä Suomen alueelta ennen kuin Sukhoit havaitsevat F35:ia ja häiveen ansiosta suomalaiset ovat reilusti korkeammalla kuin tutkakeiloja välttelevät venäläiset. Kolmelta suunnalta lähestyvät hyvän toimintamatkan omaavat korkealta ammutut meteor-ohjukset eivät anna Sukhoille juuri valinnanvaraa ja käännyttyään saavat vielä lisää puikkoja asemaansa muuttaneilta F35:lta peräänsä. Lopputulemana venäläisäiskoneet ovat suomen tontissa ja Venäjä vaatii oikeustoimia teknisen suunnistusvirheen harhauttamien koneidensa aiheettomasta tuhoamisesta.

Suomi pahoittelee tilannetta ja esittää dataa joilla venäläisiin yritettiin yhteyttä.
 
Rohkenen olla vahvasti eri mieltä. Mutta jatketaan.

Ihan ensiksi sanon sen, että epäilisin ansaa. Afrikandan komentaja Sarek1jevitš lähettäisi lukumääräisen ylivoimansa tietäen varmasti jotain muutakin ilmaan kuin nuo neljä konetta. ;)
Mistä tuo tieto lentoonlähdöstä on saatu? Omat tutkat? Gripenin kohdalla GlobalEye?

No, mennään tuolla skenaariolla sitten ja suuuurella olettamuksella vähän kaikesta.
Vihollinen, kaksi vaihtoehtoista lähtöasetelmaa
A:
Sukhoit lentävät Suomea kohti tutkat punahehkuisina (kielikuva) väljässä 3-1 -haravassa koettaen saada tutkahavaintoja puolustajasta. Toisten perässä (ei kaukana) tuleva kone valmistautuu välittömään painopisteen siirtoon kun havainto on saatu. Kolmella koneella on 4+2 ohjuslasti mukana kuiluissa ja takatuupparilla 2+2 eli ylipitkän matkan puikot isommissa kuiluissa. Ajatuksena iske, aiheuta tappioita ja väistä. S-400 -patterit tukevat koneita ja pyrkivät puikottamaan puolustajaa.
B:
Sukhoit lentävät pareittain hi-lo -porrasteisesti. Muuten samankaltainen kuin edellä, mutta kaksi konetta mikroaallottaa ympäristöä toisten pysytellessä hiljaa katveessa ja mukana on normaali 4+2 puikkovarustus.

Omat joukot
Pidättäydyn alkuperäisessä puolustussuunnitelmassani; taktiikkana ovikello-resurssi-elsopodi ja Gripenillä lisäksi GlobalEye. SH:lla 1 Growler osana parvea. F-35:llä integroidut järjestelmät käytössä, ei elsopodia. F-35:t voivat kierrättää kaikkia koneita eri rooleissa. Kokoonpano voi toki olla kaikilla koneille myös 4 kpl yksipaikkaisia koneita ja hi-lo tai lo-lo lähestyminen jos muut sensorit näkevät vihollisen eikä tällä ole havaintoa puolustajista, mutta nyt kiidetään skenaariota kohti meille tarjottujen järjestelmien taisteluna.

Jos koneet joutuvat WVR -etäisyydelle, se tapahtuu omassa ilmatilassa. Kohtaamista näköetäisyydellä pyritään välttämään kaikilla konetyypeillä, sillä mattopainissa tappioiden todennäköisyys on suuri eikä särkymävaraa etenkään konfliktin tässä vaiheessa ole. Omat koneet pysyttelevät omassa ilmatilassa eivätkä harhaile etsimään vihollisen ilmatorjuntaa, vaikka nämä yrittävät houkutella puolustajia lähemmäksi.

Lainaan alapuolella @Hanskin muotoilua ja tekstejä, koska rustailen näitä padilla ja 1-sormimenetelmällä.

Typhoon
  • Aseistus tehtävään lähtiessä on 4 Meteor + 2 IRIS-T (tai ASRAAM), elsokoneella 2 Meteoria vähemmän
  • Erityisiä etuja ovat suuri nopeus ja liikehdintäkyky sekä Meteor-aseistus
  • Huonoja puolia suhteellisesti suurehko tutkamaali (Mikähän se RCS oikein on, vaihtelevia lukemia julkisissa lähteissä?)
  • Tutka Captor-E ja IRST Pirate eivät mielestäni ole huonoja. Miten ne suhteutuvat vastustajan järjestelmiin? Kumpi havaitsee ensin, SU-57 vai Typhoon?
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua lentämällä konepareina hi-lo ja kovaa ELSOlla suojattuna kohti vastustajia. Kun Typhoonit saavat tutkahavainnot, koneet nopeasti ylös sopiviin ampumapaikkoihin, 2 Meteoria per maali liikkeelle ja seuranta, tuliko neljä tappoa. Jos ei tullut, yritetään uudelleen.
  • Typhoonin suorituskyky riittää pitämään sen irti vastustajasta. Jos lähietäisyydelle joudutaan, kinematiikassa ja aseistuksessa ei olla alakynnessä.
Rafale
  • Neljä yksipaikkaista tai 3+1 -kokoonpano, jossa yksi on kaksipaikkainen elsopodilla varustettu kone.
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4 Meteor + 2 MICA, kaksipaikkaisella elsopodi ja 2 Meteoria + 2 Micaa. (yksi kaksipaikkainen parvessa elsokoneena)
  • Erityisiä etuja ovat vähintäänkin kohtalaisen hyvät ELSO-ominaisuudet (SPECTRA), hyvät sensorit, liikehtimiskyky sekä Meteor-aseistus.
  • Huonoja puolia tutkanäkyvyys? (Mikä on RCS? Miten SPECTRA vaikuttaa?)
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua pääpiireissään samalla tavalla kuin Typhoonilla, jos käytetään neljää yksipaikkaista konetta, 3+1 -kokoonpanolla sama kuin Gripen/SH.
  • Kuinka kaukaa Rafalen tutka saa vastustajasta kiinni? SPECTRA pienentää väitetysti omaa tutkajälkeä. Ja koneet myös käyttävät sitä. OSF + MICAt tähystävät tukena
Gripen
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4 Meteor + 2 IRIS-T. Kaksipaikkaisella koneella EAJP -elsopodi, 2 Meteor ja 2 IRIS-T. GlobalEye mikroaallottaa ympäristöä ja jakaa datalinkillä sensoritietoa koneille.
  • Erityisiä etuja ovat vähintäänkin kohtalaiset ELSO-ominaisuudet (Arexis MFS-EP), hyvä tutka, parvilinkki sekä Meteor-aseistus ja GlobalEyen tuoma katsantakantama eli tilannekuva.
  • Huonoja puolia kinemaattinen suorituskyky, lyhyehkö (?) toiminta-aika, jota tutkakone kompensoi ja tutkanäkyvyys, (tosin tutkajälki on ilmeisesti aika pieni ja elso voi pienentää sitä).
  • Tehtävän suorittamisessa Gripenit tukeutuvat tässä kokoonpanossa vahvaan ELSOon sekä jaettuun sensoritietoon myös tutkakoneelta. Parvilinkki on siis tärkeässä roolissa tilannekuvan jakamisessa. IRST on osaltaan mukana vastustajan koneiden etsinnässä.
  • Huolia aiheuttaisivat Sukhoihin nähden alivoimainen liikkuvuus ja oletetusti lyhyempi toiminta-aika. GlobalEye on houkutteleva kohde vastustajalle, mutta saako se sitä kantamalle?
Super Hornet
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla 4-6 AMRAAM + 2 Sidewinder, Growlerilla 2 AMRAAM + 2 Sidewinder
  • Erityisiä etuja ovat kohtalainen tutka, kohtalainen toiminta-aika. ELSO (Growler) on kovaa luokkaa.
  • Huonoja puolia AMRAAMin lyhyempi kantama, mutta käytössä voi oletettuna ajankohtana olla parannettu versio tai uusi ohjus, joten ei jumiteta tässä liikaa. RCS?
  • Tehtävän suoritus voisi tapahtua pääpiirteissään samalla tavalla kuin Gripenillä ja Rafalella. Typhoonilla. Vastustajan etsintä voisi tapahtua IRST:n avulla ja Growler pystyy häiritsemään vastustajaa tehokkaasti ja häivyttämään omat koneet tutkataajuuksilla. Huolia aiheuttaisivat mahdollisesti muiden koneiden heikompi elso.
  • Kinematiikka ei ole koneen parhaita ominaisuuksia.
  • Soveltuu koostaan huolimatta hyvin maantietukikohtakäyttöön.
F-35
  • Aseistus tehtävään lähtiessä voisi olla sisäkuilussa 4 AMRAAM (tai 6 kpl, jos mahtuu 2030)
  • Erityisiä etuja ovat häive, hyvä tilannekuva, hyvät sensorit ja hyvä parvilinkki.
  • Huonoja puolia kinematiikka ja liikehtimiskyky vastustajaan nähden, tosin kehittynyt sensori- ja taistelujärjestelmä paikkaa tätä puutetta melkoisesti. Kone pystyy melko hyvin välttelemään kontaktia näköetäisyydellä häiveominaisuutensa ansiosta. AMRAAMin lyhyempi kantama (sama kuin SH:ssa eli voi muuttua) ja mahdollisesti pidempi lennon valmisteluaika.
  • Häive antaa hyviä mahdollisuuksia toimintaan, kone on ilmeisen paljon huomaamattomampi kuin vastustaja. F-35:llä voi edetä esittämässäni ovikello-resurssi-elso -muodostelmassa siten, että paikkaa ja roolia kierrätetään joustavasti tilanteen mukaan kaikkien koneiden kesken.
  • Koneella on ilmeisen hyvä toiminta-aika sisäisellä polttoainekuormalla.
  • Koneiden lentoonlähtövalmius on kysymysmerkki, esim. boottausasia on herkkä aihe tällä hetkellä.

Kaikilla koneilla ja yhdistelmillä pystytään vaikuttamaan viholliseen ja aiheuttamaan tälle kirveleviä tappioita. En käy läpi tässä kohtaa varsinaista taistelusimulaatiota, sillä tulihan tässäkin jo puppugeneraattorin tuotetta ihan riittämiin. Ja nojatuoliharhaiset olettamukseni voi taas ampua kuuhun tai johonkin muuhun. :)
Jos nyt vähän saa saivarrella. Jos tämän hetken tiedolla pelataan, niin HX:ssä on mukana tasan yksi ELSO-kone (Growler).

Saab ilmeisesti tarjoaa osana HX-ratkaisuaan saattohäirintäsäiliötä joka on matalan taajuuden tutkia vastaan suunnattu. Näin ollen ko podista ei ole luultavasti mitään iloa Sukhoiden tulenjohtotutkia vastaan. Muiden kilpailijoiden osalta säiliöistä ei ole ollut puhetta.
 
Mä en näistä ymmärrä enempää kuin sika tuulimyllyistä ja siksi voin heitellä näitä. Mut mä veikkaan että konemäärä tulee olemaan korkeintaan 30. Tyrmätkää vaan mut tosiaan mä vaan veikkaan.
Näkee tosiaan, ettet ymmärrä. Ihmettelen vaan sitä, että miksi ihmeessä niin kattavasti jaat ymmärtämättömyyttäsi?
 
Jos nyt vähän saa saivarrella. Jos tämän hetken tiedolla pelataan, niin HX:ssä on mukana tasan yksi ELSO-kone (Growler).

Saab ilmeisesti tarjoaa osana HX-ratkaisuaan saattohäirintäsäiliötä joka on matalan taajuuden tutkia vastaan suunnattu. Näin ollen ko podista ei ole luultavasti mitään iloa Sukhoiden tulenjohtotutkia vastaan. Muiden kilpailijoiden osalta säiliöistä ei ole ollut puhetta.
Saa ilman muuta saivarrella ja kuten ilmaisin, monta pyöristystä ja olettamusta oli tilanteen pakosta nojatuolissa tehty. Lähtökohtani oli, että käytämme jotain menetelmää häirintään kaikkien kohdalla, olipa kyseessä koneen oma järjestelmä tai podi tai näiden yhdistelmä. Häirittäviä järjestelmiä ovat vihollisen tutkajärjestelmät: maasellaiset, ilmatorjunnan tutkat ja viholliskoneet mikäli mahdollista. Kaikki eivät ole näissä asioissa yhtä kyvykkäitä, mutta hirmuisen tarkkaa analyysiä järjestelmistä ja niiden ominaisuuksista ja kyvykkyyksistä en osaa tehdä. Odotan mielenkiinnolla toisten foorumistien tekemiä skenaarioratkaisuja, ehkä niissä saadaan paremmin esille myös näitä asioita.

Growlerissa on laajakirjoisin häirintäpotentiaali ja se on ainoa varsinaisesti elsoa varten suunniteltu ja rakennettu järjestelmä eli sillä voi parhaiten haitata vihollisen tutkajärjestelmiä, viestiyhteyksiä jne. Growlerissakaan ei ole vielä aikuisten oikeesti käytössä (eikä meillä ollut näytillä) valmistumassa olevat uusimmat podit, jotka ovat kyllä sitten varmasti käytössä ainakin amerikkalaisilla skenaariovuonna v. 2030.
 
F35 kolmikko tai kaksi kolmikkoa lähestyisi vihollista mahdollisesti niin, että etäisyydet ovat kilometreissä ja havainnekuva jaetaan koneelta toiselle ja tutkilta koneille. Torjuntaohjukset lähetetään matkaan vasta syvältä Suomen alueelta ennen kuin Sukhoit havaitsevat F35:ia ja häiveen ansiosta suomalaiset ovat reilusti korkeammalla kuin tutkakeiloja välttelevät venäläiset. Kolmelta suunnalta lähestyvät hyvän toimintamatkan omaavat korkealta ammutut meteor-ohjukset eivät anna Sukhoille juuri valinnanvaraa ja käännyttyään saavat vielä lisää puikkoja asemaansa muuttaneilta F35:lta peräänsä. Lopputulemana venäläisäiskoneet ovat suomen tontissa ja Venäjä vaatii oikeustoimia teknisen suunnistusvirheen harhauttamien koneidensa aiheettomasta tuhoamisesta.

Suomi pahoittelee tilannetta ja esittää dataa joilla venäläisiin yritettiin yhteyttä.
Skenaariossa, jonka @Hanski asetti, on käytettävissä oma parvi eli neljä konetta. Meteorit tai joku muu ohjus voi olla käytettävissä v. 2030. Mutta hiusten halkominen sikseen. Tuo voisi olla mahdollinen toimintatapa jos vihollinen saadaan paikannettua ja pussitettua omalla alueella. Mutta BVR olisi mielestäni ehdoton juttu, lähivääntöön ei kannata antautua.
 
Tämä yhdenkin skenaarion perusteella minusta tuntuu, että koneet tulee vertailla toisiinsa sellaisinaan ilman Growlerin tai Global Eyen huomioimista. Global Eyetä on Saabin tarjouksessa kaksi kappaletta ja on aivan selvää, etteivät ne pysty tukemaan kaikkia tehtäviä. Sama pätee Growleriin. Paras ratkaisu on kone, joka pärjää itsekseen ja mm. Global Eyet voisi yrittää hankkia erikseen, jos ne tuovat riittävän paljon lisäarvoa.
 
Saabin 1. kierroksen (n. 7 miljardin) tarjouksessa oli kaksi GlobalEye:ta, montako konetta on uudessa 10 miljardin tarjouksessa, siitä ei ole julkista tietoa.
///
Kertauksena:
08.01.2020

"Tarkennettuun tarjouspyyntöön on kirjattu, että tarjouksen tarkka sisältö ei ole julkista ja kyseinen ehto koskee myös koneiden lukumäärää"
 
Viimeksi muokattu:
OK.
Jossain oli arvio, että F-35 elinkaarikustannukset olisivat n. kaksinkertaiset nyky-Hornetteihin nähden.
Hitsi, kun en nyt löytänyt tuota lukemaani arviota.
Lentämisen kuluista löytyi tämmöiset luvut
F-35 32000€/h (markkinapuheissa hinta laskee)
Hornet 8197€/h
 
Saabin 1. kierroksen (n. 7 miljardin) tarjouksessa oli kaksi GlobalEye:ta, montako konetta on uudessa 10 miljardin tarjouksessa, siitä ei ole julkista tietoa.
14.06.2019
Saab kertoi perjantaina Turussa lisää Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeseen jättämästään tarjouksesta. Yhteensä 64:n yksi- ja kaksipaikkaisen Gripen E/F -hävittäjän lisäksi paketissa on mukana kaksi GlobalEye AEW&C -tutkavalvontakonetta.
Saabin puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tammikuun 2019 lopussa toimitetusta tarjouksesta on kerrottu jo aiemmin. Saab tiedotti alkukeväästä, että sen tarjous sisälsi 52 Gripen E ja 12 Gripen F -hävittäjää toimitettuna vuosina 2025-2030.
https://www.lentoposti.fi/uutiset/s...monitoimivalvontakonetta_osana_hx_tarjoustaan
 
Näistä kustannuksistakin on puhuttu täällä jo ties miten pitkään.

Lukuja on erilaisissa lähteissä eri koneille. Kun miettiii Suomen tapaa käyttää koneita, se on todettu viralliseltakin taholta että lukuja on. En jaksa taas kaivaa lähdettä, mutta idea on ohjata keskustelua ruotuun.

Suomessa on hyvä käsitys meidän lentohinnoista. Ja sen lisäksi meillä on oikeasti hyvää osaamista kustannuslaskennassa. Jos epäilyttää niin avainsana on toimintoperusteinen kustannuslaskenta. Jopa niin hyvä taloudellinen mittaus että Suomenkielinen materiaali on engelsmanneria parempaa. Tähän suosittelen tutustumaan jos huolettaa. Vakuutan että hankintaorganisaatiossa on parempi osaaminen kustannuslaskennassa kuin monessa kotimaisessa firmassa. Tunnen näitä kustannusguruja ja ovat sitä älykkyyden terävintä kärkeä yhdistettynä prosessiosaamiseeen.

Joten kaikkia lukuja heitellään. Jos seksikkyyttä tykkää hakea niin se on muulla. Nämä kuluasiat on on oikeasti hallussa meidän operointitavalla.

Saahan siitä väittää ja se on helppoa. Mutta varauksena että sen arvo on lähinnä viihdettä.
 
Et taida hahmottaa suuruusluokkien eroa. Suomen sosiaalimenot ovat n. 70 miljardia vuodessa. Hävittäjiin on suunniteltu käytettävän 30 vuoden aikana yhteensä hankinta mukaan luettuna 30 miljardia. Samaan aikaan sosiaalimenot ovat 2100 miljardia. Hävittäjiin menee siis 1,4% sosiaalimenoista. Kyllä eduskunnalle kun budjettia valmistellaan, nämä selvitetään huolellisesti. Hävittäjien hankinnalla ei ole minkäänlaista merkitystä Suomen kyvylle selviytyä hyvinvointiyhteiskunnan velvoitteista.

Paitsi tietysti se, että ilman hävittäjiä, mitkä ovat Suomen puolustuksen lukko, se hyvinvointiyhteiskunta häviää erääseen imperiumiin kuulumisen myötä tykkänään...
Et taida hahmottaa suuruusluokkien eroa. Suomen sosiaalimenot ovat n. 70 miljardia vuodessa. Hävittäjiin on suunniteltu käytettävän 30 vuoden aikana yhteensä hankinta mukaan luettuna 30 miljardia. Samaan aikaan sosiaalimenot ovat 2100 miljardia. Hävittäjiin menee siis 1,4% sosiaalimenoista. Kyllä eduskunnalle kun budjettia valmistellaan, nämä selvitetään huolellisesti. Hävittäjien hankinnalla ei ole minkäänlaista merkitystä Suomen kyvylle selviytyä hyvinvointiyhteiskunnan velvoitteista.

Paitsi tietysti se, että ilman hävittäjiä, mitkä ovat Suomen puolustuksen lukko, se hyvinvointiyhteiskunta häviää erääseen imperiumiin kuulumisen myötä tykkänään...
Noinhan se menee. Olen yrittänyt perehtyä käytettävyyslukuihin eli kuinka moni kone olisi lentokunnossa ja kuinka moni maassa. F-35 kohdalla 40% pääsee kerrallaan ilmaan, Eurofightereista yli 80%. Luvut ovat RAF:n. Liittyy suoraan kustannuksiin.
 
Ja nyt varmaan perustelet vähän että mistä tempasit nuo prosenttilukenmat niin voidaan muutkin vähän perehtyä niihin käytettävyyslukuihin? Kai sillä RAF:llä on jotain julkista dataa jos sen perusteella päättelit tuommosta?
 
Ja nyt varmaan perustelet vähän että mistä tempasit nuo prosenttilukenmat niin voidaan muutkin vähän perehtyä niihin käytettävyyslukuihin? Kai sillä RAF:llä on jotain julkista dataa jos sen perusteella päättelit tuommosta?

Jotenkin tuntuu että kun on kyse noista f-35 käytettävyysluvuista niin sieltä löytyy aina verrokiksi kaikista vanhimmat. Nuo luvut ovat nousseet yksistään viimeisen vuoden aikana ihan tolkuttomasti kaikilla kolmella versiolla. Liekkö tarkoitushakuista heittää kovassa kehityksessä olevasta alustasta aina vaan ne kehnot luvut? Onko ne jotenkin helpompi nieleskellä kuin paremmat? Jos kyseessä on se "tolokun putjettimisten kriippeni" niin yllättäen kaikki valmistajan stetsonista heittämät luvut nielastaan ihan sellaisenaan, erityisesti kun on kyse käyttökustannuksista.

Tilanne loppuvuodesta 2019 oli kutakuinkin tämä:

"Across the US fleet, mission capable rates—the metric that shows how many aircraft in a fleet are available for action at any given time—“increased from 55 percent in October 2018 to 73 percent in September 2019,” she wrote. Marine Corps F-35B readiness leaped from 44 percent to 68 percent during that period, Air Force F-35A jets improved from 66 percent to 75 percent, and Navy jets, which only became operational this year, are over 75 percent mission capable, Lord asserted. "


Täälläkin eri langoissa on postailtu ihan tuoreita haastatteluja jenkkilästä jossa nuo luvut olivat vieläkin parempia. Löytyy varmaan jos vähän katselee, vaikkapa tuolta f35 langasta.
 
Jotenkin tuntuu että kun on kyse noista f-35 käytettävyysluvuista niin sieltä löytyy aina verrokiksi kaikista vanhimmat. Nuo luvut ovat nousseet yksistään viimeisen vuoden aikana ihan tolkuttomasti kaikilla kolmella versiolla. Liekkö tarkoitushakuista heittää kovassa kehityksessä olevasta alustasta aina vaan ne kehnot luvut? Onko ne jotenkin helpompi nieleskellä kuin paremmat? Jos kyseessä on se "tolokun putjettimisten kriippeni" niin yllättäen kaikki valmistajan stetsonista heittämät luvut nielastaan ihan sellaisenaan, erityisesti kun on kyse käyttökustannuksista.

Tilanne loppuvuodesta 2019 oli kutakuinkin tämä:

"Across the US fleet, mission capable rates—the metric that shows how many aircraft in a fleet are available for action at any given time—“increased from 55 percent in October 2018 to 73 percent in September 2019,” she wrote. Marine Corps F-35B readiness leaped from 44 percent to 68 percent during that period, Air Force F-35A jets improved from 66 percent to 75 percent, and Navy jets, which only became operational this year, are over 75 percent mission capable, Lord asserted. "


Täälläkin eri langoissa on postailtu ihan tuoreita haastatteluja jenkkilästä jossa nuo luvut olivat vieläkin parempia. Löytyy varmaan jos vähän katselee, vaikkapa tuolta f35 langasta.
On selvää, että myös F-35:sen käytettävyys nousee järjestelmän maturiteetin kasvaessa ihan normaaleihin lukuihin. Mutta ehkä ei koskaan niin korkealle kuin on F18C/D:n kanssa ollut. On muistettava, että Hornet on kuitenkin alunperinkin tarkoitettu nopeasti ja yksinkertaisesti huollettavaksi; lentotukialuksella kyvyt ovat kaikesta huolimatta rajalliset verrattuna oikeaa jenkkilentotukikohtaan. Saattaa olla, että USN ei ole saanut 35:een ihan kaikkea mitä olisi halunnut tässä mielessä, koska siellä on sitten muunlaisia vaatimuksia ilmavoimien puolelta. Mutta asioista ei ole oikeaa tietoa paljon julkisissa lähteissä, kaikkeen kannattaa suhtautua aika varauksellisesti.
 
Back
Top