Virkamiehillä on -korotettu vastuu- tms. näissä asioissa. Tai niin siitä sanotaan. Asiat ovat niinkuin ne näyttävät silloin, kun kyseessä on toimi, jossa liikutaan jo harmaalla alueella.
Aiemmassa vuosien takaisessa työssäni olin tekemisissä tällaisten -palkintomatkojen- ym. kanssa. Pitää olla kyllä todella sinisilmäinen uimelo, jos ei tajua mistä niissä on tasan kyse. Tai sitten ei halua tajuta tai ei välitä.
Niistä palkintomatkoista ja -lahjoista puhutaan usein -verkostoitumistapahtumina-, joo, ovat ne varmaan sitäkin, mutta kyllä ne ovat silti ja edelleen -lahjoja-, joiden sopivuuden määrittäminen on joillekin ihmisille vaikeaa, toisille se on helppoa, usko pois, olen sitä elämää nähnyt hyvin läheltä. Enkä pyri jeesustelemaan, olen itsekin joskus saanut lahjoja, jotka ovat olleet sitä ihtiään, mutta en virkamiehenä. Onko siinä eroa moraalisessa mielessä, eipä varmaan ole.
Yksikään kenraali ei toivottavasti ole niin tyhmä, etteikö tajuaisi liukkaitten kauppamiesten tarkoituksia. Jos on, niin kenraalin vakanssi on silloin hankittu avuilla, jotka eivät liity kyllä kovin paljon mentaaliseen suorituskykyyn.
Oloissamme on tekeillä hävittömän iso sotilastarvikekauppa, se on suuri kauppa. Siinä on liikkeellä rahaa, joka kyllä houkuttaa monia nokankastajia. Sitä sanotaan korruptioksi, paitsi Suomessa sitä ei ole kuulema. Mutta on vaan silti.
Ei tässä monta kenraalitason töppiä tarvita, kun hanke ajetaan vaikeuksiin. Jos kenraalit toimivat viisaasti, niin eivät he jumaleissön voi olla niin yliolkaisia, että omilla toimillaan vaarantavat hankkeen, josta voi sukeutua kuuma peruna poliittisesti. Pitäisi helvetti ottaa se silmä vaikka kuopasta käteen ja katsoa sillä. Mutta ei näköjään vaan ole helppoa.
Kiitos ja anteeksi.