Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[magitsu]

Jos objektiivisesti asiaa tarkastellaan niin hankkeen myöhästyttäminen pelkästään lisää kustannuksia. On tiedossa, että vasta 10 vuoden sisään voi odottaa jotain uutta tarjottavaa. Sen sijaan kilpailussa nyt olevista useampi on poistumassa, joka olisi turmiollista kilpailukyvylle. Sitä on tähän asti varjeltu ainakin retoriikan tasolla.

Voisi olla eduksi väittää julkisesti, että myöhästyttäminen tekisi F-35:sta niin selvän voittajan, ettei kyseessä olisi enää edes kisa. Vasemmistolla voi mennä sonnat lahkeeseen ajatuksesta, että puoltaisivat vain F-35:lle edullista päätöstä.

 

[tutka]

Nykyiset hallituspuolueet ovat brändätty voimakkaasti äärivasemmalle joten kiusaus lykätä päätös seuraavalle hallitukselle on hyvin suuri. Niin suuri että minä olen hämmästynyt jos tämä hallitus päätöksen ylipäätään tekee. Lykättäessä hx-päätös seuraavalle hallitukselle esim. vasemmistoliitto voisi sitten ulista "oppositiosta" käsin päätöstä vastaa ja sen sijalle hallitukseen valittu kokoomustoliitto sen puolesta ja edelleen pedata näin äärivasemmiston voittoa jo seuraaviin vaaleihin. Kokoomustoliitolle riittää se että pääsevät varastelemaan joka toiseen hallitukseen ja ovat mukana koko ajan kun sitraisimpia oksia a'la katiainen valitaan ja tämä on tosi ok SDPeelle kuten tästä keissistä jo näimme.

SDP äänestelijät, no he eivät yleensä edes tiedä onko SDP hallituksessa joten päätös olisi sillekin helppo. "Vihreiden" kannattajia ei hx-päätös häiritse mitenkään koska ne voivat vastustaa päätöstä ja olla hallituksessa samaan aikaan koska "vihreät" suojatyöpaikat ja haitallinen massamaahanmuutto kehitysmaista ajavat kaiken muun edelle nyt, aina ja iankaikkisesti.

Tää nyt vasta onkin turhaa "ulinaa" ja pelon lietsontaa ("oppositiosta" ilmeisesti?). Jokainen hallituspuolue on sitoutunut HX-hankkeeseen ja sen aikatauluun. Ei SDP, Vasemmisto ja Vihreät sellaista tee sen toivossa, että lama tulisi ja pelastaisi hankkeen toteutukselta. Suomalaiset poliitikot käyvät ihan tarpeeksi kattavasti valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla ja tietävät, miten Suomi toimii ja missä se sijaitsee. Rauhallisesti nyt vaan siellä toisia pelkäävien riveissä; ei kaikkea tarvitse pelätä, varsinkaan aseveljiä. Mielikuvien ja viime vuosisadan käsitysten sijaan kannattaa analysoida, mitä puolueet ja niiden johdot varsinaisesti tekevät, ei sitä mitä kuvittelee eri ideologioiden tavoittelevan viime vuosisadan retoriikan kautta. Jos ideologista karttaa katsotaan, Suomen puolueista jokainen harjoittaa tällä hetkellä oikeistolaisempaa politiikka kuin mitä Kokoomus 1900-luvulla. Jos taas maanpuolustusta katsotaan, ei tämän yksimielisempää hanketta Suomen historiasta löydykään.

Kaikki ovat tienneet, että globaali lama alkaa noin tänä vuonna. Ainoastaan sen laukaiseva syy oli ennalta epäselvä. Epookki on vasta alkumetreillään. HX-hankkeeseen se vaikuttaa lähinnä siltä osin, että mikä on tarjoajavaltion toimituskyky- ja halu, ja mikä on esimerkiksi Suomen rahan suhde myyjävaltion rahaan pitkällä tähtäimellä. Kukaan ei odota, että Suomen geostrateginen tilanne helpottuisi lähiaikoina.

Koska koko Euroalue on menossa samaa tietä, tilanne on aivan eri kuin esim 1990-luvun pienen Suomen kassakriisin aikaan. EU ei tule päästämään jäsenvaltioita sellaiseen tilaan, ettei edes asehankintoja voisi tehdä.

Kyllä tämä tästä.

Ovat uumoilleet, että seuraava hallitus on vielä enemmän lirissä rahoituksen kanssa kuin nykyinen.

Näin.

 

[fulcrum]

Puranen:
”Keskeinen asia on se, että jos turvallisuustilanne muuttuu, niin meillä pitää olla kyky tuottaa tarvittavat lentotunnit maan puolustamiseksi käytössä olevilla ja riittävän suorituskykyisillä koneilla.”

Purasen virallista vastausta Hesarin artikkeliin ei ainakaan vielä ole tullut mutta hän kommentoi asiaa Kauppalehdessä. Poimin ylle lyhyen lainauksen, jossa on mielestäni oleellisin sisältö.
Mutta mites tämä meidän HX-keskustelu? Eilenkin syntyi normaalit 3 sivua, mutta vain yksi kirjoittaja kommentoi HS:n artikkelia. Aneemisen ja luvalla sanoen hieman ylimieliseen sävyyn kirjoitetetun näkemyksen voisi kiteytää vaikka tällä lainauksella:

Ainahan ei oo aikaa heti laatia perusteltua esseetä. Niitäkin olemme nähneet Lv2020-langoissa, joihin kaksi uutta kirjoittajaa oli viime talvena kuin raikas merituulen tuulahdus ummehtuneessa paikallaan kiertävässä keskustelussa. Mutta siis, tämä HX-siirto näyttää nousevan julkiseen keskusteluun kuten jäsen @Merten sheriffi ennusti. Hornet-hankinnan vaiheet muistaville ei todellakaan ole mikään yllätys.

Jos haluaa, voi HS-artikkelin nähdä jäsen @Analysti n tavoin mielipidevaikuttamisena. Faktat oli (ainakin mun maavoimien ymmärryksellä) kohdallaan. Siitä jäi lukijalle käsitys, että päätöksen lyhyt siirto on täysin mahdollista ja teknisesti voidaan koneita vielä uusia laajemminkin. Onko tästä jopa jo keskusteltu pienissä piireissä? Kukaan ei voi tietää, mutta forumin perinteiden mukaan voidaan arvuutella. Näinhän täällä tehdään esimerkiksi eri ilmatst-ohjusten ominaisuuksienkin suhteen.

Varmaan artikkelia moni kommentoisi jos sen näkisi.

HS:n historia puolustusaiheisessa uutisoinnissa on perinteisesti ollut sellainen että "lukematta paskaa" -reaktio on monelle luonteva. Tästä lehti saa syyttää vaan itseään.
Mutta jos näin 2. käden tietojen perusteella pitäisi jotain sanoa niin kyllä, epäilemättä, teknisesti on aivan mahdollista venyttää Hornetin käyttöikää 2-5 vuotta purkkarautalanka-virityksillä, ja ehkä 10 vuotta perusteellisella elinkaaren pidennyksellä. Mutta kummassakaan vaihtoehdossa ei mitään säästetä.

 

[Old Boy]

Varmaan artikkelia moni kommentoisi jos sen näkisi.
HS:n historia puolustusaiheisessa uutisoinnissa on perinteisesti ollut sellainen että "lukematta paskaa" -reaktio on monelle luonteva. Tästä lehti saa syyttää vaan itseään.

Koneiden eliniän lisäksi tärkeää on se, miten koneilla pärjää taistelukentällä, muistuttaa HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen.


Koronapandemia on iskenyt nopeasti ja voimalla Suomen talouteen. Tilanne on nostanut keskusteluun myös Suomen suurimman asehankinnan eli nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamisen.
Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että Suomen hävittäjähankintaa olisi mahdollista lykätä 2-5 vuodella. HS:n tiedon mukaan suomalais-Hornetien käyttöiässä on eräänlainen 2-5 vuoden reservi.
HX-hankkeen ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan koneen tekninen käyttöikä ja operatiivinen käyttöikä ovat kaksi eri asiaa.

”Emme voi ajaa koneita aivan totaalisen loppuun, emmekä puolustaa maata koneella, jonka suorituskyky ei vastaa enää turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Siihen liittyy riskejä”, Puranen sanoo.

Yksi riskeistä on se, että turvallisuustilanne muuttuu hankkeen aikana kireämmäksi. Silloin ilmavoimat joutuu merkittävästi lisäämään lentotoimintaa ja valmistautumaan puolustamaan maata tai pahimmassa tapauksessa puolustamaan maata.

”Sellaista tilannetta ei voi tulla, että maata ei voida puolustaa, koska lentotunteja ei ole jäljellä.”


Puranen vertaa tilannetta sairaaloiden hengityskoneisiin. Sairaalakaan ei voi laskea sen varaan, että uusien hengityskoneiden hankinnat jätettäisiin viimeiseen takarajaan, ja mikäli niitä ei sitten saadakaan, sairaala olisi ilman hengityskoneita.

”Tässä on vähän sama kyseessä. Meidän on pidettävä reserviä.”

Toinen vanhojen Hornetien kohdalla huomioitava asia on se, paljonko Suomi saa käyttötukea niille ja paljonko se maksaa.

”Koneisiin tulee kaikenlaisia ongelmia. Yleensä ihan viimeiset tunnit ovat todella kalliita.”

HS:n artikkelissa mainitaan Kanadan tilanne. Purasen mukaan Kanadan tilanne on erittäin haasteellinen.

”He joutuvat tekohengittämään ja pistämään ihan mielettömiä rahoja siihen, että saavat ylläpidettyä vanhaa kalustoaan muutaman vuoden.”

Kanadalla on Suomeen nähden etunaan se, että sillä on vahva kumppani Pohjois-Amerikan puolustuksessa. Suomella puolueettomana maana ei ole tällaista herkkua.
Purasen mukaan koronatilanne näyttää antaneen uutta pontta tahoille, jotka perinteisestikin ovat vastustaneet Suomen hävittäjähanketta. Hänen mukaansa koronatilannetta käytetään nyt hyväksi, kun sanotaan, että hankinnassa olisi hyvä ottaa aikalisä tai tehdä jotain ihan muita ratkaisuja.

”Samoja väitteitä, joita on kumottu vuodesta 2014 alkaen, päästään nyt kumoamaan uudestaan.”

Puranen myöntää, että koronapandemian kaltaista tilannetta ei ole ollut mukana hankkeen riskiarvioissa. Tällä hetkellä hävittäjähankinta etenee koronan vuoksi muutaman kuukauden suunnitellusta aikataulusta myöhässä.

”Keskeinen asia on se, että jos turvallisuustilanne muuttuu, niin meillä pitää olla kyky tuottaa tarvittavat lentotunnit maan puolustamiseksi käytössä olevilla ja riittävän suorituskykyisillä koneilla.”



Siinähän HS:n artikkeli on sekä Purasen vastaus digi-KL:ssä. Päätelkää itse, onko HS:n Veteraanipäivän ulostulo "Moskovan trollausta", mielipidevaikuttamista vaiko ainoastaan journalismia. Korjatkaa paremmin tietävät, mutta minusta artikkelissa on sellaisia tietoja Hornetin rakenteista ja niiden kulumisesta ja ennenkaikkea "2-5 v varmuusmarginaalista", joita ei ole ennen ollut julkisuudessa. Lukija ei ole perillä asiasta ainakaan MpNetin seuraajaa paremmin, joten hyvinkin voi jäädä käsitys että hankintaa olisi mahdollista siirtää.

Mitään säästöjä siirrolla ei tietenkään haeta, vaan kyse on toisaalta hankalasta päätöksestä kun vasemmistohallituksen pitäisi tehdä iso asekauppa ja vielä, kuten näyttää, USA:sta. Toisaalta määrättömästi ei voida velkarahaa lapioida erilaisiin koronatarpeisiin joten saattaa olla, että jonkun mieleen on tullut miettiä sitäkin, mihin oikeasti on tulevaisuudessa vartaa ja mihin ei. Jo päätetyistä budjettikehyksistä ei ole HX-hankinnan tuulensuojaksi sillä ne on laadittu aikana, jolloin kaikki vielä oli hyvin. Silloinkin jo varoiteltiin PM "Antti Anteliaan" talouslinjasta.

 

[Merten sheriffi]

Juttu taitaa olla Hesarin kopio.

HX-hankkeen johtaja: Hornetien käyttöiän jatkaminen kriisitilanteessa ”täysi katastrofi”

HX-hankkeen ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan Hornetien käytön jatkaminen olisi kallista ja laskisi puolustuskykyä.

www.is.fi

 

[Talvela]

https://twitter.com/x/status/1255438839239278599

 

[Protheon_93]

Jos puhutaan tuosta F-35:n käytettävyydestä, niin USA on jo päässyt mission capable rateen, joka on 73%, eli kone pystyy suorittamaan vähintään yhden tehtävän, kun taas full mission capable on murto-osa tuosta. Eli mites näette, vaatiikohan meidän ilmavoimat HX:ltä sitten, että meillä pitää olla tuossa reilut 70% ja ylitsekin tuo full mission capable - tyylinen saatavuus, vai kelpuutetaanko tuo, että pystyy yhden tehtävän suorittamaan arviointivaiheessa?

Itse näen, että meidän pienehköllä konemäärällä, vaikka F-35 toimintatilanteessa on aika peto, tuudittautua siihen, että suurimmalla osalla koneista pystyttäisiin vähintään se yksi tehtävä tehdä, vaan koneen pitäisi olla full mission capable ja täten Lämärin tulisi osoittaa luotettavasti, että FMC-luku nousee huomattavasti sinne vähintään 70%, ja mielellään 80% tienoille. Varsinkin, jos hankinnan lopputulos olisi esim. 60 tai hieman alle F-35, niin pitäisi saada malli, millä pidetään mahdollisimman monta konetta hyvässä valmiudessa.

 

[gekados]

Kannattaa pistää merkille Hesarin jutun ingressin sanamuoto - "Ostopäätöstä voitaisiin siirtää 2-5 vuotta puolustuskyvyn notkahtamatta" - Itse artikkelissa ei tosin samaa väitetä, vaan sen sijaan kerrotaan lähteisiin vedoten, että koneilla on rakenteellisen eliniän puitteissa mahdollista lentää 2-5 vuotta suunniteltua pidempään. Tämä ei ota huomioon hävittäjien suorituskyvyn vanhenemista, mikä vaikuttaa keskeisesti puolustuskykyyn ja jota käsiteltiin jutussa mainitussa salaisessa raportissa:

"PUOLUSTUSVOIMAT teki viime vuosikymmenen alussa selvityksen siitä, mitä Horneteille pitäisi tehdä, jos niiden elinikää jatkettaisiin. Vuonna 2014 valmistuneessa salaisessa raportissa todettiin, että koneisiin pitäisi muun muassa vaihtaa tutka, ostaa uusi ilmataisteluohjus, päivittää omasuojajärjestelmä ja uusia koneiden moottoreiden niin sanotut kuumapään komponentit."

Korostetut kohdat eivät tietenkään liity tekniseen vanhenemiseen, vaan suorituskyvyn suhteelliseen laskuun. Jotta voitaisiin väittää, että puolustuskyky ei heikkenisi käyttöiän pitenemisen vuoksi täytyisi koneisiin tehdä yllämainittuja päivityksiä.

Tästä huolimatta harjoituslentoja tulisi todennäköisesti vähentää ja koneiden käyttöaste laskisi, mitkä vaikuttavat suoraan operatiiviseen suorituskykyyn.

Muuten juttu on sinäänsä ihan ansiokas. Mainitut lähteet tuskin ovat Moskovan trolleja, mutta motiiveja ja ajoitusta ulostuloille voi pohtia - tässä on kuitenkin salaiseksi väitettyä selvitystä referoitu toimittajalle, joten kyseessä ei ole ihan jokapäiväiset saunajutut keskikaljapullon äärellä.

 

[Einomies1]

Vaikea arvuutella tulevan HX:n käyttökustannuksia, mutta en ole ainakaan itse täysin varma siitä, pidetäänkö jatkossa kiinni siitä reunaehdosta, ettei kustannukset saa ylittää nykyisen HN:n kuluja. Jos HX:lle kaavaillaan laajempaakin roolia muiden puolustushaarojen suorituskykyjen korvaamisessa, niin voihan ne käyttökustannuksetkin skaalautua vastaavasti...

Lähtökohtaisesti on sanottu että uusia koneita on kyettävä operoimaan samalla n. 250 miljoonan euron vuosibudjetilla kuin HN-laivastoa. Jos siihen ei päästä, se tarkoittaa selkeästi jostakin muusta säästämistä, mistä? PV tuskin antaa kuvaa ainakaan julkisesti että siellä olisi enää löysää rahaa missään, kun henkilöstövähennystenkin johdosta kouluttajaporukka väsyy työtaakan alla. Tuskin tarvitsee enää laitella kalustolistoja tähän, joita vilisee heti perään kun ehdottaakin jotain uutta suorituskykyä täällä foorumilla ihan vain keskustelun aiheeksi.

Eli löysää ei ole, HX-rahaa ei tule varmasti enempää kuin tuo arvion yläpäästä ollut 10 miljardia, eikä budjettia nosteta. Konemäärä tai asejärjestelmät joustavat määrissä ja laadussa jos joustaa pitää. Näin arvioin minä.

Jos nyt katselee noita annettuja lukuja, niin esim. USA:n Merijalkaväki on saavuttanut 83-84% - 90%:n käytettävyysasteita, niin tuolla logiikallahan meille riittäisi 54-57 F-35. Ja mitä se Puranenkin sanoi, että pikkaisen verran pienempi kuin 60 se luku voi olla taistelunkestäväksi simulaatiossa todennetulla hävittäjällä, joka palaa taistelusta usein ehjänä.

Olisin varovainen noissa arvioissa käytettävyyden suhteen, kun samaa toitotetaan heti kun aletaan puhua eri maiden käyttökustannuksista. Me emme tiedä miten terroristeja vastaan tehtävät pommitukset hiekkamaiden kentiltä korreloivat Suomen puolustamisen kanssa. Käytettävyys täällä hajautetussa mallissa ja hävittäjän koko tehtäväkirjo huomioon ottaminen sekä jatkuvasta hälytysvalmiudesta lähtien on eri asia kuin USMC:n suoritteet. Koneversiokin on eri.

Osien kulumisen ennakoimisen ongelmaa en oikein osaa nähdä. Toki siihen sisältyy epävarmuuksia etenkin raakileiden kohdalla, mutta karkea suuruusluokka osataan kyllä laskea. Osia ei kuitenkaan hankita koko laskennallisen käyttöajan tarpeiksi heti, ei kaikilta osin edes voida. Hankittava puskuri voi olla vaikkapa 10 vuotta rauhan ajan operointitempoa, näin taidettiin mainita Aavelaskussa Sveitsin Hornet-kaupasta. Ei ole katastrofi, jos myöhemmin kokemusten karttuessa käy ilmi, että jotakin osaa onkin hyllyssä vain 5 vuoden tarpeiksi, sitten tilataan lisää tavaraa. Jos taas jotakin osaa on liikaa, tyyliin 15 vuodeksi, niin sitten vähennetään sen tilaamista ja syödään varastoa kohti tavoitetasoa.

Suomen Hornettien kuluminenkin oli erityyppistä ja nopeampaa kuin joidenkin muiden vastaavien. Arvioita voidaan tehdä, kuten lentorangankin kulumisesta ja kestävyydestä, mutta ei ne silti kerro täysin totuutta jokaisen käytöstä. Kyllä valmistajien arviotkin on laskettu tiettyjen määreiden ja toiminnan mukaisesti. En usko että kovinkaan montaa varaosan kulumista voitaisiin laskea noin tarkasti meillä että tarpeet kattaisivat puolet hävittäjän eliniästä.

Sotatilan käytettävyys on taas ihan toinen ja sille pitää arvioida myös tarvikkeita. Kaiken saamista noin pitkälle etukäteen en usko saatavan tai sen olevan edes kannattavaa. Kotimainen rakennekorjauskyky ja jonkinlainen osavalmistus olisi tärkeä kyky, koska maailmassa sattuu kaikenlaista vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Aina tulee yllätyksiä, mutta on ilman muuta selvää että jos kotimaassa voidaan tehdä tarkkoja lujuuslaskelmia ja elinikä- sekä rasittavuuslaskelmia + hankkia kyky tukea koneiden käyttöä, palvelee se enemmän huoltovarmuutta ilman muuta kuin tilailla kalliita varaosia tehtailta. Hornettien kanssa tehtiin tietääkseni paljon tutkimusta rakenteiden kulumisen kanssa ja se antoi ennakoitavuutta.

Lisäksi Patria, jolla oli jo kokoonpanokokemusta, kykeni päivittämään ja rakennekorjaamaan kaikki MLU-vaiheen modifikaatiot kotimaassa. Jopa surullisenkuuluisa HN-468 modifikaatio oli Patrian taidonnäyte, vaikka lopulta sattumusten vuoksi Juupajoella kävi ikävästi.

SK:
Nyt syy kuitenkin löytyi. Koneen tuho johtui korkeusperäsintä liikuttavan servon vikaantumisesta. Sen osuminen juuri valtavan modifikaatiourakan jälkeisen koelennon kriittiseen lentotilaan oli hämmästyttävä yhteensattuma. Ongelmalla ei kuitenkaan ollut mitään yhteyttä muutostyöhön.

Raportti oli helpotus Patrialle

Tutkintalautakunnan raportti kirvoitti varmasti syvän helpotuksen huokauksen Patriassa. Yhtiö on tämäntyyppisissä projekteissa tavanomaisen käytännön mukaan saanut maksuja tekemästään työstä sen edistyessä eikä korvausvelvollisuutta ilmeisesti synny, joten Patrialle jää tapahtuneesta lähinnä pettymys ja paha mieli.

Muutakin toki jää: entistäkin parempi tuntemus F/A 18 C/D Hornetista, joka Patrialla on tähänkin saakka tunnettu loppukokoonpanotyön vuoksi erittäin hyvin. Tuntemusta on syvennetty muun muassa rakenteiden väsymistä koskevilla tutkimuksilla, jotka tähtäävät koneen elinkaaren hallintaan.

Tämä osaaminen on tunnustettu Hornetin kotimaassakin. Patria sai jo kohta neljä vuotta sitten tilauksen amerikkalaisten Hornetien laskutelineiden tutkimisesta. Tämäntyyppiselle osaamiselle tulee varmasti lisääkin käyttöä, koska Yhdysvallat aikoo pidentää omien Hornetiensa käyttöikää selvästi aiottua pitemmälle taloudellisista syistä.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...ljoonavahinko-mennee-veronmaksajien-piikkiin/

 

[magitsu]

Siinähän HS:n artikkeli on sekä Purasen vastaus digi-KL:ssä. Päätelkää itse, onko HS:n Veteraanipäivän ulostulo "Moskovan trollausta", mielipidevaikuttamista vaiko ainoastaan journalismia. Korjatkaa paremmin tietävät, mutta minusta artikkelissa on sellaisia tietoja Hornetin rakenteista ja niiden kulumisesta ja ennenkaikkea "2-5 v varmuusmarginaalista", joita ei ole ennen ollut julkisuudessa. Lukija ei ole perillä asiasta ainakaan MpNetin seuraajaa paremmin, joten hyvinkin voi jäädä käsitys että hankintaa olisi mahdollista siirtää.

Selvää journalismia. Hyvä juttu. Moni näkee punaista Hesarista plus otsikosta, mutta objektiivisesti yrittäen tuohan käy lopulta läpi argumentit miksi ei kannata.
Nyt se on keskusteltu.

Kannattaa arvostaa kontraajaa, sillä jos kukaan ei kysy ikäviä kysymyksiä niin jossain vaiheessa käy keisarin uudet vaattet -tarinan tavoin.
Yleensä rooli on änkyröille varattu, mutta harvasta niistä on kunnon haastajaa. Nyt oli kokonaiskuva hallussa, uutta tietoa ja ei yllätetty koska pääsi heti hanke ääneen.

Lisää hymistelijöitä ei tarvita muualle kuin päättäjiin.

 

[magitsu]

Tässä kanukkijulkaisussa kerrotaan miksi Hornetin kesti lupauksia vähemmän. Syy ei ole voinut olla vain Suomen ilmataistelukäyttö kun samaa havaittu Kanadassa. Valmistusvirhe / huonoa suunnittelua ja sitten fixin riittävän varhaisen testauksen puutetta. Kanadalla tosin oma ongelmansa eri tuotantoerien väliset erot rungossa, jotka johtivat siihen ettei korikorjausta kannattanut palastella vaan rälläköidä koko keskirunko irti ja uutta tilalle.

Structural Problems

The use of an aircraft designed for naval carrier operations exclusively in a land-based operation which was considerably different from the planned maritime operations for the design began to cause structural / fatigue problems very early in the life of the Canadian Hornets.
The F/A-18 was originally designed for a USN service life of 6,000 flight hours. McDonnell Douglas therefore designed a representative flight spectrum and performed a full-scale fatigue test on a prototype aircraft to 12,000 hours therefore using a safety factor of 2 for the overall design. This was acceptable to USN based on its safe life philosophy in the approach to aircraft structural integrity which demanded no cracks be present in airframe. Each Hornet airframe was also equipped with a Maintenance Signal Data Recording System (MSDRS) which allowed key flight parameters and structural loads data to be captured on each flight.

The initial CF-18 problems were with cracks in the vertical stabilizers. This fatigue cracking was traced to excessive air loads being placed on the twin tails by the vortices streaming from the LEX. The vertical stabilizers were repaired and strengthened to allow the initial deliveries to continue.
But a further more serious problem revealed itself after the fleet was in regular active service. From the MSDRS recordings, CF-18 in-service usage was found to be much more severe than the original design spectrum. More critically, on the McDonnell Douglas fatigue test, critical wing carry-through bulkheads in the fuselage were found to have cracked prematurely. The most serious of these cracks was on the bulkhead at fuselage station 488 (FS488). The ensuing problem was that these cracks also grew rapidly and could have resulted in catastrophic failure of wings and fuselage.
The discovery of these cracks naturally caused the bulkheads to be further redesigned and modified on subsequent production lots but these changes had never been suitably verified or tested. The Aerospace Engineering Test Establishment (AETE) in Cold Lake then conducted flight test program on a heavily instrumented CF-18 test aircraft and the worst fears were confirmed.

The CF-18 fleet had various configurations of these bulkheads (depending on the Lot #) and unfortunately the critical fatigue locations were inaccessible for inspection on the airframe. Consequently as result of the serious nature of the problem and the lack of critical information, a very conservative approach had to be adopted. A safety factor of 3 was imposed on the overall airframe, reducing the life of most of the aircraft from 6,000 to 4,000 flight hours. Unfortunately, eleven of Canada’s CF-18’s (701, 901-910) had the earliest (Lot # 5) configuration of modified bulkheads, and the life of these aircraft was further lowered to just 2,000 flight hours.
Both the Royal Australian Air Force (RAAF) and the Canadian Forces (CF) then embarked upon an ambitious fatigue life management program to control and better understand the structural problems being faced by the their land-based fleets.

https://documents.techno-science.ca/documents/CASM-Aircrafthistories-CF-18Hornet.pdf

 

[Tetra]

Kannattaa arvostaa kontraajaa, sillä jos kukaan ei kysy ikäviä kysymyksiä niin jossain vaiheessa käy keisarin uudet vaattet -tarinan tavoin.

Kontraavat näkemykset ovat tervetulleita, eikä minkään aiheen pidä olla pois suljettu kontrariaaneilta. On pidemmän päälle tuhoisaa tuomita poikkeavat näkemykset vain niiden erilaisuuden takia, joten myös huonosti perusteltuja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä kannattaa sietää (parempi tietysti, mikäli kontraavat näkemykset perustellaan hyvin).

 

[Kyylä]

-snip-

Mitään säästöjä siirrolla ei tietenkään haeta, vaan kyse on toisaalta hankalasta päätöksestä kun vasemmistohallituksen pitäisi tehdä iso asekauppa ja vielä, kuten näyttää, USA:sta. Toisaalta määrättömästi ei voida velkarahaa lapioida erilaisiin koronatarpeisiin joten saattaa olla, että jonkun mieleen on tullut miettiä sitäkin, mihin oikeasti on tulevaisuudessa vartaa ja mihin ei. Jo päätetyistä budjettikehyksistä ei ole HX-hankinnan tuulensuojaksi sillä ne on laadittu aikana, jolloin kaikki vielä oli hyvin. Silloinkin jo varoiteltiin PM "Antti Anteliaan" talouslinjasta.

Kehyksiä ei tosiaan pidä kuvitella miksikään varmaksi rahaksi. Kehyksiä voidaan muokkailla tarpeen mukaan ja niiden funktio on estää kustannuksia karkaamasta, vaikka valtion kassaan yllättäen ilmaantuisi jostain rahaa. Usein on kuitenkin nähty, että kehyksiin vetoamalla voidaan legitimoida erilaisia asioita, tai siirtää henkinen vastuu päätöksistä muille.Itse oletin tuon helpottavan tiettyjen piirien päätöksentekoa, kun voidaan todeta, ettei niitä miljardeja oikeastaan itse myönnetty, vaan ne olivat jo kehyksissä.

 

[atanos]

Purasen uusin blogi-kirjoitus koskien noita julkisia kirjoituksia HX:n venyttämisestä myöhemmäksi. Sääli ettei tavallinen kaduntallaaja osaa lukea näitä kirjoituksia vaan ottavat Hesarin ym. kirjoitukset täytenä totuutena.

HX-hankkeen aikataulu perustuu vastuulliseen varautumiseen

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi

Spoiler: Blogi-kirjoitus

29.04.2020 13:00
HX-hankkeen aikataulu perustuu vastuulliseen varautumiseen
Nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta käydään aika ajoin keskustelua. On sinänsä ihan totta, että koneiden käyttämistä voitaisiin teknisesti jatkaa vielä 2030-luvulla, mutta sitä ei voida tehdä kustannustehokkaasti eikä ilman merkittävää puolustuskyvyn laskua.

Lähtökohta on, että Puolustusvoimat on kriisiajan organisaatio. Toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja vuosikymmeniksi eteenpäin siten, että Suomen puolustus on jatkuvasti ja jokaisena ajanhetkenä uskottava ja suorituskykyinen. Tarvittavan materiaalin ja osaamisen on oltava Suomessa ja käytössä, jos tilanne kiristyisi. On aivan normaalia ja vastuullista varautumista, että vanhoja ja uusia asejärjestelmiä käytetään siirtymävaiheessa jonkin aikaa rinnakkain. Tällainen menettely luo myös puskuria, jos uuden suorituskyvyn käyttöönotto viivästyy.

Ilmavoimien Hornet-kalustoa on johdonmukaisesti käytetty ja ylläpidetty siten, että kalustolla saavutettaisiin aikanaan 1990-luvulla tavoitteeksi asetettu konekohtainen 30 vuoden käyttöikä. Kalusto poistuu suunnitellusti vuosina 2025-2030. Kun koneita poistetaan käytöstä ja HX-järjestelmä otetaan käyttöön, on Hornetien teknistä käyttöikää jäljellä lentoturvallisuuden näkökulmasta noin pari vuotta. Tekninen käyttöikä on kuitenkin eri asia kuin kaluston operatiivinen käyttöikä eli se, kuinka hyvin se täyttää tehtävänsä osana Suomen puolustusjärjestelmää.

Nykykaluston elinkaaren jatkamisen mahdollisuus on selvitetty perin pohjin jo esiselvitysvaiheessa vuonna 2015. Hornet-kaluston käytön jatkaminen 2030-luvun puolelle ei ole puolustuskyvyn puolesta mahdollista tai ylipäänsä kustannustehokasta. Juurisyyt käytöstä poistamiselle ovat heikkenevä suorituskyky suhteessa muihin asejärjestelmiin, käyttäjämaiden vähentymisen myötä tapahtuva kustannusten nousu ja tuotetuen heikkeneminen sekä koneiden teknisen elinkaaren lopun lähestyminen. Suomen puolustusvalmius ei mahdollista lentokoneiden totaalista loppuun ajamista vaarantamatta puolustuskykyämme. Käytön jatkaminen olisi kallista, sillä vuonna 2015 arvioitiin, että muutaman vuoden jatko käyttöikään maksaisi 1,2 miljardia euroa.

Kanadassa on jouduttu jatkamaan vanhan Hornet-kaluston käyttöä. Se on valitettavasti osoittautunut kalliiksi ja ongelmalliseksi ratkaisuksi myös käytännössä (Linkki Kanadan Office of the Auditor Generalin raporttiin). Sveitsi puolestaan valmistelee oman Hornet-kalustonsa korvaamista samassa aikataulussa kuin Suomi. Sveitsi myös hankki nykyiset Hornetinsa samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Puolustusvoimilla on tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Jatkamalla Hornet-kaluston käyttöä suunnitellusta romuttaisimme hiljalleen Ilmavoimien taistelukyvyn emmekä voisi puhua uskottavasta, joustavasta ja kriisinkestävästä puolustuskyvystä. Näin tapahtuisi, koska yksittäisten koneiden teknisen elinkaaren jatkaminen vaatisi lentotuntien vähentämistä ja laivaston koon pienentämistä. Koneita tulisi lentää säästeliäästi ja huonompikuntoiset koneet toimisivat vain varaosien ja vaihtolaitteiden varantona.

Kriisitilanteessa käsissämme olisi täysi katastrofi, koska lentotuntien määrää ei voitaisi turvallisuustilanteen kiristyessä nostaa ja koneet loppuisivat kesken heti alkuunsa. Ne olisivat kehäraakkeja teknisesti, mutta myös sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta. Vanhan ja pienen laivaston taisteluarvo ei myöskään ole uskottava pelote.

Puolustuksen alalla ei ole nopeita ratkaisuja eikä menetettyä kykyä kyetä rakentamaan kriisin tullessa uudelleen. HX-hankkeen päätös- ja käyttöönottoaikataulut perustuvat Suomen puolustuksen tarpeisiin. Turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten, hävittäjien sotilaallisen suorituskyvyn ja kustannusten optimoinnin näkökulmasta ei ole järkevää jatkaa nykykaluston käyttöä suunnitellusta ja siirtää HX-hankintaa tuonnemmaksi.

 

[Kustaanmiekka]

Purasen uusin blogi-kirjoitus koskien noita julkisia kirjoituksia HX:n venyttämisestä myöhemmäksi. Sääli ettei tavallinen kaduntallaaja osaa lukea näitä kirjoituksia vaan ottavat Hesarin ym. kirjoitukset täytenä totuutena.

HX-hankkeen aikataulu perustuu vastuulliseen varautumiseen

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi

Spoiler: Blogi-kirjoitus

29.04.2020 13:00
HX-hankkeen aikataulu perustuu vastuulliseen varautumiseen
Nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta käydään aika ajoin keskustelua. On sinänsä ihan totta, että koneiden käyttämistä voitaisiin teknisesti jatkaa vielä 2030-luvulla, mutta sitä ei voida tehdä kustannustehokkaasti eikä ilman merkittävää puolustuskyvyn laskua.

Lähtökohta on, että Puolustusvoimat on kriisiajan organisaatio. Toimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti ja vuosikymmeniksi eteenpäin siten, että Suomen puolustus on jatkuvasti ja jokaisena ajanhetkenä uskottava ja suorituskykyinen. Tarvittavan materiaalin ja osaamisen on oltava Suomessa ja käytössä, jos tilanne kiristyisi. On aivan normaalia ja vastuullista varautumista, että vanhoja ja uusia asejärjestelmiä käytetään siirtymävaiheessa jonkin aikaa rinnakkain. Tällainen menettely luo myös puskuria, jos uuden suorituskyvyn käyttöönotto viivästyy.

Ilmavoimien Hornet-kalustoa on johdonmukaisesti käytetty ja ylläpidetty siten, että kalustolla saavutettaisiin aikanaan 1990-luvulla tavoitteeksi asetettu konekohtainen 30 vuoden käyttöikä. Kalusto poistuu suunnitellusti vuosina 2025-2030. Kun koneita poistetaan käytöstä ja HX-järjestelmä otetaan käyttöön, on Hornetien teknistä käyttöikää jäljellä lentoturvallisuuden näkökulmasta noin pari vuotta. Tekninen käyttöikä on kuitenkin eri asia kuin kaluston operatiivinen käyttöikä eli se, kuinka hyvin se täyttää tehtävänsä osana Suomen puolustusjärjestelmää.

Nykykaluston elinkaaren jatkamisen mahdollisuus on selvitetty perin pohjin jo esiselvitysvaiheessa vuonna 2015. Hornet-kaluston käytön jatkaminen 2030-luvun puolelle ei ole puolustuskyvyn puolesta mahdollista tai ylipäänsä kustannustehokasta. Juurisyyt käytöstä poistamiselle ovat heikkenevä suorituskyky suhteessa muihin asejärjestelmiin, käyttäjämaiden vähentymisen myötä tapahtuva kustannusten nousu ja tuotetuen heikkeneminen sekä koneiden teknisen elinkaaren lopun lähestyminen. Suomen puolustusvalmius ei mahdollista lentokoneiden totaalista loppuun ajamista vaarantamatta puolustuskykyämme. Käytön jatkaminen olisi kallista, sillä vuonna 2015 arvioitiin, että muutaman vuoden jatko käyttöikään maksaisi 1,2 miljardia euroa.

Kanadassa on jouduttu jatkamaan vanhan Hornet-kaluston käyttöä. Se on valitettavasti osoittautunut kalliiksi ja ongelmalliseksi ratkaisuksi myös käytännössä (Linkki Kanadan Office of the Auditor Generalin raporttiin). Sveitsi puolestaan valmistelee oman Hornet-kalustonsa korvaamista samassa aikataulussa kuin Suomi. Sveitsi myös hankki nykyiset Hornetinsa samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Puolustusvoimilla on tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Jatkamalla Hornet-kaluston käyttöä suunnitellusta romuttaisimme hiljalleen Ilmavoimien taistelukyvyn emmekä voisi puhua uskottavasta, joustavasta ja kriisinkestävästä puolustuskyvystä. Näin tapahtuisi, koska yksittäisten koneiden teknisen elinkaaren jatkaminen vaatisi lentotuntien vähentämistä ja laivaston koon pienentämistä. Koneita tulisi lentää säästeliäästi ja huonompikuntoiset koneet toimisivat vain varaosien ja vaihtolaitteiden varantona.

Kriisitilanteessa käsissämme olisi täysi katastrofi, koska lentotuntien määrää ei voitaisi turvallisuustilanteen kiristyessä nostaa ja koneet loppuisivat kesken heti alkuunsa. Ne olisivat kehäraakkeja teknisesti, mutta myös sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta. Vanhan ja pienen laivaston taisteluarvo ei myöskään ole uskottava pelote.

Puolustuksen alalla ei ole nopeita ratkaisuja eikä menetettyä kykyä kyetä rakentamaan kriisin tullessa uudelleen. HX-hankkeen päätös- ja käyttöönottoaikataulut perustuvat Suomen puolustuksen tarpeisiin. Turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten, hävittäjien sotilaallisen suorituskyvyn ja kustannusten optimoinnin näkökulmasta ei ole järkevää jatkaa nykykaluston käyttöä suunnitellusta ja siirtää HX-hankintaa tuonnemmaksi.

Oli kyllä hyvin kirjoitettu Puraselta.
Tuon kun saisi Hesarin etusivulle.

 

[Huhta]

Oli kyllä hyvin kirjoitettu Puraselta.
Tuon kun saisi Hesarin etusivulle.

Eiköhän se onnistu, kun ostat etusivun. On Hesarin kanteen painettu persupropagandaakin sekä Finlaysonin ja Ikean välistä loanheittoa.

Kuinka paljon maksaa Helsingin Sanomissa etusivun kokoinen mainos sunnuntaina...

www.kysy.fi

Soini paljasti Ylellä: Näin paljon kohumainos maksoi

Puheenjohtaja Timo Soini (ps) tunnusti Ylen aamutelevisiossa, kuinka paljon puolue maksoi mainoksestaan sunnuntaina Helsingin Sanomien etusivulla.

www.is.fi

 

[Huhta]

Suomen Hornettien kuluminenkin oli erityyppistä ja nopeampaa kuin joidenkin muiden vastaavien. Arvioita voidaan tehdä, kuten lentorangankin kulumisesta ja kestävyydestä, mutta ei ne silti kerro täysin totuutta jokaisen käytöstä. Kyllä valmistajien arviotkin on laskettu tiettyjen määreiden ja toiminnan mukaisesti. En usko että kovinkaan montaa varaosan kulumista voitaisiin laskea noin tarkasti meillä että tarpeet kattaisivat puolet hävittäjän eliniästä.

Sotatilan käytettävyys on taas ihan toinen ja sille pitää arvioida myös tarvikkeita. Kaiken saamista noin pitkälle etukäteen en usko saatavan tai sen olevan edes kannattavaa. Kotimainen rakennekorjauskyky ja jonkinlainen osavalmistus olisi tärkeä kyky, koska maailmassa sattuu kaikenlaista vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Aina tulee yllätyksiä, mutta on ilman muuta selvää että jos kotimaassa voidaan tehdä tarkkoja lujuuslaskelmia ja elinikä- sekä rasittavuuslaskelmia + hankkia kyky tukea koneiden käyttöä, palvelee se enemmän huoltovarmuutta ilman muuta kuin tilailla kalliita varaosia tehtailta. Hornettien kanssa tehtiin tietääkseni paljon tutkimusta rakenteiden kulumisen kanssa ja se antoi ennakoitavuutta.

Lisäksi Patria, jolla oli jo kokoonpanokokemusta, kykeni päivittämään ja rakennekorjaamaan kaikki MLU-vaiheen modifikaatiot kotimaassa. Jopa surullisenkuuluisa HN-468 modifikaatio oli Patrian taidonnäyte, vaikka lopulta sattumusten vuoksi Juupajoella kävi ikävästi.

SK:
Nyt syy kuitenkin löytyi. Koneen tuho johtui korkeusperäsintä liikuttavan servon vikaantumisesta. Sen osuminen juuri valtavan modifikaatiourakan jälkeisen koelennon kriittiseen lentotilaan oli hämmästyttävä yhteensattuma. Ongelmalla ei kuitenkaan ollut mitään yhteyttä muutostyöhön.

Raportti oli helpotus Patrialle

Tutkintalautakunnan raportti kirvoitti varmasti syvän helpotuksen huokauksen Patriassa. Yhtiö on tämäntyyppisissä projekteissa tavanomaisen käytännön mukaan saanut maksuja tekemästään työstä sen edistyessä eikä korvausvelvollisuutta ilmeisesti synny, joten Patrialle jää tapahtuneesta lähinnä pettymys ja paha mieli.

Muutakin toki jää: entistäkin parempi tuntemus F/A 18 C/D Hornetista, joka Patrialla on tähänkin saakka tunnettu loppukokoonpanotyön vuoksi erittäin hyvin. Tuntemusta on syvennetty muun muassa rakenteiden väsymistä koskevilla tutkimuksilla, jotka tähtäävät koneen elinkaaren hallintaan.

Tämä osaaminen on tunnustettu Hornetin kotimaassakin. Patria sai jo kohta neljä vuotta sitten tilauksen amerikkalaisten Hornetien laskutelineiden tutkimisesta. Tämäntyyppiselle osaamiselle tulee varmasti lisääkin käyttöä, koska Yhdysvallat aikoo pidentää omien Hornetiensa käyttöikää selvästi aiottua pitemmälle taloudellisista syistä.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ko...ljoonavahinko-mennee-veronmaksajien-piikkiin/

Kannattaa muistaa, että tuokin HN-413 korjattiin ulkomaisin osin. Jenkeissä heräteltiin henkiin jo suljettuja linjastoja. Kanadalainen Hornet luovutti eturunkonsa, jotta suomalaisen lajitoverin elämä voisi jatkua.

On mielipuolista unelmointia, että kaikki tehtäisiin kotimaassa ja vieläpä halvemmalla. Täällä ei todellakaan lähdetä valmistamaan esimerkiksi suihkumoottoreita tai avioniikkajärjestelmiä kannattavasti. Volyymit on maailmalla niin eri luokkaa useimmissa tapauksissa ja monelta osin pitäisi opetella paljon uutta. Jotakin simppeliä ja paljon kuluvaa osaa voi ehkä tehdä itse kannattavasti, kuten (surullisenkuuluisat) Hawkin polttoainesuodattimet, mutta ylivoimainen enemmistö varaosista tulee jatkossakin ulkomailta. Noin esimerkin vuoksi, Hornetin moottorissa on pitkälti toistakymmentätuhatta osaa ja se on luokassaan yksinkertaisemmasta päästä...

Itse toivon lähinnä, että jatkossakin kyettäisiin suorittamaan myös laajat huollot kotimaassa ja joitakin komponenttikorjauksia. 10 miljardiin ei sisälly omavarainen lentokoneteollisuus.

Ainutlaatuisessa Hornet-korjauksessa hävittäjästä tuli kaksipaikkainen

Pahasti vaurioitunut onnettomuushävittäjä muutettiin kaksipaikkaiseksi, ja korjattu Hornet lentää ensilentonsa todennäköisesti lokakuussa. Vastaavaa muutostyötä ei ole aiemmin tehty missään.

www.tekniikkatalous.fi

Patria on saanut valmiiksi 3,5 vuotta kestäneen vaikean ja ainutlaatuisen Hornet-korjausprojektin. Lento-onnettomuudessa pahasti vaurioitunut yksipaikkainen Hornet HN-413 korjattiin Kuoreveden Hallin tehtaalla ja muunnettiin kaksipaikkaiseksi koulutuskoneeksi.
Vastaavaa muutostyötä ei ole aiemmin tehty missään. Työhön tarvittavat osat hankittiin Patrian, Ilmavoim ien, US Navy n ja Boeing in yhteistyönä. Boeing jopa käynnisti vanhan Hornet-tuotantolinjansa uudelleen valmistaakseen puuttuvat osat.
Työ maksoi yli 15 miljoonaa euroa ja vaati yli 100 000 työtuntia. Hornetin kappalehinnaksi arvioitiin niiden ostosta päätettäessä vuonna 1992 noin 25 miljoonaa euroa. Vaiva kannatti nähdä jo siksikin, että uusia koneita ei enää saa. Suomessa käytetyn Hornetin valmistus loppui jo 1990-luvulla ja käytettyjä on miltei mahdoton löytää.

”Ei tämän version Horneteja ole kaupan”, toteaa Ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg .
Korjauspäätöstä vauhditti myös se, että vaurioituneella koneella oli ehditty lentää vain kymmenesosa valmistajan lupaamasta enimmäistuntimäärästä. Hornetilla voi lentää kaikkiaan noin 6 000 tuntia.
Projektissa yhdistettiin vaurioituneen yksipaikkaisen F-18 C Hornet-hävittäjän takaosa sekä käytöstä poistetun kaksipaikkaisen F-18 B-mallin etuosa.

Kaksipaikkainen etuosa löytyi kovan etsinnän jälkeen Kanadasta. Muutos kaksipaikkaiseksi tehtiin, koska niitä hankittiin Suomeen alun perin liian vähän.
Myös muilla Hornetia käyttävillä ilmavoimilla on vastaavia ongelmia. Vain kymmenisen prosenttia kaikista Horneteista on kaksipaikkaisia, joten kysyntää olisi, mutta koneita ei.
Patrian johtaja Jukka Holkeri toivoo projektin poikivan uusia työtilauksia Kuorevedelle.
”Jos vastaavia muutostarpeita esiintyy maailmalla, tänne voi tulla kyselemään. Projekteja voi tuskin tulla satoja, mutta jos tulisi edes muutamia, se olisi merkittävä asia”, hän toteaa.
Muutostyöhön päädyttiin, koska yhteentörmäyksessä vaurioituneen yksipaikkaisen Hornetin etuosa arvioitiin korjauskelvottomaksi. Se olisi pitänyt joka tapauksessa uusia kokonaan.
Onnettomuudesta kului neljä vuotta, ennen kuin koneen korjausprojekti alkoi vuonna 2005. Ensin oli selvitettävä, onko muutostyö ylipäätään mahdollista tehdä. Sen jälkeen aloitettiin työt. Kanadasta hankitun eturungon muutostyöt kestivät kaksi vuotta.
Myös vaurioituneen HN-413:n runko korjattiin ja sen toinen siipi vaihdettiin. Keskirunko ja uusi etuosa liitettiin toisiinsa 1,5 vuotta sitten. Nyt kone on viimeinkin valmis.
”Aikataulu lipsui, mutta haastekin oli melkoinen, kun kukaan ei ollut aiemmin moista tehnyt”, sanoo Patria Aviationin liiketoimintajohtaja Lassi Matikainen .
Korjatun Hornetin uusi tunnus on HN-468. Se lentää ensilentonsa todennäköisesti lokakuussa.

 

[yrjö]

Jotenkin luulen että puhutaan jo Norskien tasoisesta määrästä eli 50+.

Jo nykyinenkin kriisi on todistanut sen että kun isompi kriisi taloudessa tai turvallisuuteen liittyen tapahtuu, maat tuppaavat olemaan aika protektiivisia ja sopimukset lentävät ikkunasta. Ainakin ne joustavat aikalailla. Mitä enemmän Suomeen saadaan omavaraisuutta koneiden huoltoon ja ylläpitoon sekä kehittämiseen, sen parempi.

Patria kykenee valmistamaan esimerkiksi joitakin 3D-osia, joilla saataisiin säästöä jos lisenssi mahdollistetaan. Olen melko varma että kotimainen tukijärjestelmä olisi kaikkein kustannustehokkain ja myös takaisi parhaan huoltovarmuuden kuin jokin iso kasa varaosia. Emme edes tiedä että mitkä osat kuluvat eniten meidän käytössämme jos peilaa tilannetta Hornetteihin.

Tärkeintä on varmistaa mahdollisimman hyvin myös se että onko meillä varaa lentää riittävästi 2030-luvulla koneilla kun alkupaketti on maksettu. Nykyinen tuki HN:lle on maailman edullisin ja enempää ei juuri ole varaa maksaa lentotunnista jatkossakaan.

Koronakriisi ei ole osoittanut hävittäjien sodanajan huollosta mitään. Rauhan aikana, kun sotilaallista uhkaa ei ole, rajoituksia on viisasta noudattaa. Tästä ei voi päätellä, etteikö F-35:n huolto toimisi sotilaallisessa kriisissä. Sanon vain, että tästä kriisistä sitä ei voi päätellä eli en väitä, että se toimi. En myöskään väitä, että se ei toimi. Väitän vain, että tautiepidemialla ei ole tarpeeksia relevanssia sotilaallisen kriisin vaikutusten arviointiin.

Väitän, että tämä on eri asia ja tähän koronakriisiin ja sen rajoituksiin vetoaminen ei todista mitään huollon suhteen. Jos meillä olisi nyt F-35 ja jotakin täysin pakollista olisi tehtävä, uskon, että se onnistuisi vaikkapa Ilmavoimien Casalla suoraan depottiin jos vain huoltofasiliteetti suoranaisesti ei ole koronan riivaama.

Se voidaan päätellä, että kriisin eskaloituessa aseistuksen saatavuus hankaloituu samaan tapaan kuin nyt hengitysmaskien saatavuus hankaloitui. Mutta tämähän on jo useaan otteeseen päätelty vuosia ennen koronaa.

Silti, paras on tietenkin jos voidaan kotimaassa huoltaa, se on selvä. Sen mitä olen ymmärtänyt aiemmasta, ulkomaiseen depottiin, kuten Italia, pitäisi olla harvoin asiaa ellei jotain ikävää satu.

Lentotunnin hinta on asia, josta saatetaan hyvinkin joustamaan. F-35 tarjoaa niin paljon enemmän, että se lentotunnin hinnan erotus on viisasta ja kannattavaa siirtää muualta, näin uskon.

 

[fulcrum]

Siinähän HS:n artikkeli on sekä Purasen vastaus digi-KL:ssä. Päätelkää itse, onko HS:n Veteraanipäivän ulostulo "Moskovan trollausta", mielipidevaikuttamista vaiko ainoastaan journalismia. Korjatkaa paremmin tietävät, mutta minusta artikkelissa on sellaisia tietoja Hornetin rakenteista ja niiden kulumisesta ja ennenkaikkea "2-5 v varmuusmarginaalista", joita ei ole ennen ollut julkisuudessa. Lukija ei ole perillä asiasta ainakaan MpNetin seuraajaa paremmin, joten hyvinkin voi jäädä käsitys että hankintaa olisi mahdollista siirtää.

Mitään säästöjä siirrolla ei tietenkään haeta, vaan kyse on toisaalta hankalasta päätöksestä kun vasemmistohallituksen pitäisi tehdä iso asekauppa ja vielä, kuten näyttää, USA:sta. Toisaalta määrättömästi ei voida velkarahaa lapioida erilaisiin koronatarpeisiin joten saattaa olla, että jonkun mieleen on tullut miettiä sitäkin, mihin oikeasti on tulevaisuudessa vartaa ja mihin ei. Jo päätetyistä budjettikehyksistä ei ole HX-hankinnan tuulensuojaksi sillä ne on laadittu aikana, jolloin kaikki vielä oli hyvin. Silloinkin jo varoiteltiin PM "Antti Anteliaan" talouslinjasta.

Eläköön piratismi!
Lukuunottamatta alun pakollista voivottelua suhmuroinneista ja poliittisista päätöksistä - jotka kuuluvat Hesarin juttuihin kuin Marxilainen liturgia NL:n perustuslakiin - artikkeli oli ihan asiallinen. Mitään mullistavaa siinä ei itselleni ollut, oli tiedossa että Ilmavoimat on tutkinut mahdollisuuksia eliniän pidentämiseen. Sitäkin on täällä käistelty että koneiden käyttöiässä on "sotareserviä". Koska kyseessä on ensilinjan sotakalusto, ei voi ajatella niin että ajetaan tiimat loppuun viimeistä myöten ja sitten oho, sota syttyykin eikä koneilla voi enää lentää. Onnistuisi ehkä jos kyseessä olisi harjoituskalusto, tai käyttö olisi pelkästään tunnistuslentoja.

Velkarahaa joudutaan lapioimaan sekä HX:ään ja koronaan, asialle ei voine paljoakaan. Artikkelista voi helposti asiantuntemattomalle tulla vaikutelma että Horneteista voisi tiristää muutaman lisävuoden ja näin säästetään tiukassa paikassa ...näinhän ei tietenkään käy vaan rahaa menee lisää. 5 vuoden paussi HX-hankinnassa tietäisi että tarjoukset pitäisi pyytää uudestaan, osa evaluoinneista pitäisi tehdä uudestaan, samaten testilennot...kaikki koneet ei välttämättä ole 5 vuoden päästä enää valmistuksessa, toisaalta on voinut tulla joku uusikin tyyppi. Ja loppujen lopuksi koneisiin itsessään menee ihan sama summa kuin nytkin menisi, paitsi että olisimme maksaneet kaikki em. + Hornetin ylimääräiset vuodet.
Sitten jos HX-hankintaa joudutaan pakon edessä supistamaan jos rahaa ei kertakaikkiaan ole, niin se on eri asia.

Summa summarum, lykkääminen vuosilla on mahdollista muttei järkevää. 6-12 kuukauden lisäpaussi Covid-epidemian vuoksi taas 'menee toleranssiin'.

 

[magitsu]

Mistä se uusi tyyppi ilmaantuisi 5 vuodessa? Kyllä sen pitäisi olla jo testejä aloittelemassa jos olisi tuloillaan.
Sen pitäisi kaiken lisäksi tulla aiemmin, että ehdittäisiin kilpailuttaa uusiksi. Nykyiseen mennyt jo vuositolkulla.