On mielipuolista unelmointia, että kaikki tehtäisiin kotimaassa ja vieläpä halvemmalla. Täällä ei todellakaan lähdetä valmistamaan esimerkiksi suihkumoottoreita tai avioniikkajärjestelmiä kannattavasti. Volyymit on maailmalla niin eri luokkaa useimmissa tapauksissa ja monelta osin pitäisi opetella paljon uutta. Jotakin simppeliä ja paljon kuluvaa osaa voi ehkä tehdä itse kannattavasti, kuten (surullisenkuuluisat) Hawkin polttoainesuodattimet, mutta ylivoimainen enemmistö varaosista tulee jatkossakin ulkomailta. Noin esimerkin vuoksi, Hornetin moottorissa on pitkälti toistakymmentätuhatta osaa ja se on luokassaan yksinkertaisemmasta päästä...
Kehitys on mennyt eteenpäin tuosta paljon ja ilman noita oppitunteja vaurionorjauksesta ja kokoonpanotaitoa ei meillä ehkä olisi nykyistä tietotaitoa. Sitä ei kannata vähätellä, vaikka Wiki tai IS-media ei siitä kerrokkaan. Noita mielipuolisia riittää kuitenkin Suomessa...eli en lähtisi väheksymään suomalaista insinööritaitoa ja kompetenssia lonkalta.
3D-tulostettu suihkumoottorin osa Hornet-hävittäjässä ensilennolla
Suomen ensimmäinen 3D-tulostettu suihkumoottorin osa on lentänyt ensilentonsa 5. tammikuuta 2018. Kyseinen osa on asennettu F/A-18 Hornet -hävittäjään. Patriassa on tehty viimeisen kahden vuoden aikana kehitystyötä 3D-tulostettavien osien valmistusprosessiin liittyen.
Osa on suunniteltu Patrialle myönnetyn MDOA-hyväksynnän mukaisesti ja valmistettu Inconel 625 -superseoksesta. MDOA-hyväksyntä on Suomen sotilasilmailun viranomaisyksikön (SVY) myöntämä eurooppalaisen sotilasilmailun lentokelpoisuusvaatimusten mukainen Military Design Organisation -hyväksyntä.
Patria on aktiivisesti mukana tutkimassa uusia menetelmiä eri osien valmistamiseen ja korjaamiseen liittyen. ”Kyseisen osan kanssa kehitystyötä on tehty viimeisen kahden vuoden aikana tavoitteena tutkia 3D-tulostettavien osien valmistusprosessi suunnittelupöydältä käytäntöön asti. Osien valmistaminen 3D-tulostamalla mahdollistaa nopeamman prosessin asiakkaan tarpeesta valmiiseen tuotteeseen sekä uusien entistä parempien rakenteiden valmistamisen. Jatkamme tutkimusta ainetta lisäävien menetelmien parissa tavoitteena hyödyntää uutta teknologiaa entistä tehokkaammin”, sanoo yksikön johtaja Ville Ahonen Patrian Aviation-liiketoiminnasta.
https://www.patriagroup.com/fi/medi...oottorin-osa-hornet-havittajassa-ensilennolla
Koronakriisi ei ole osoittanut hävittäjien sodanajan huollosta mitään. Rauhan aikana, kun sotilaallista uhkaa ei ole, rajoituksia on viisasta noudattaa. Tästä ei voi päätellä, etteikö F-35:n huolto toimisi sotilaallisessa kriisissä. Sanon vain, että tästä kriisistä sitä ei voi päätellä eli en väitä, että se toimi. En myöskään väitä, että se ei toimi. Väitän vain, että tautiepidemialla ei ole tarpeeksia relevanssia sotilaallisen kriisin vaikutusten arviointiin.
En tarkoitakkaan että Pandemialla ja hävittäjillä olisi huoltoarmuuden osalta suoraan mitään tekemistä keskenään. Enemmänkin sitä että se on osoittanut miten ihminen käyttäytyy hädän ja kriisin keskellä ja sitä on syytä tarkkailla. Valtionjohtajatkin ovat ihmisiä, jotka nykyinen kriisi on yllättänyt, kuten tavalliset ihmisetkin.
Suomi on varautunut hyvin, mutta ei kuitenkaan osannut odottaa tällaista. Eli puutteita on ja paniikkinappia on painettu meidän lisäksi monessakin maassa, kunnes nyt aletaan hakemaan tasapainoa kun uhka tunnetaan kokoajan paremmin. Normaaliin on silti matkaa ja tulevasta ei tiedetä. Maailma on jo muuttunut moniltaosin ja uusi normaali on kysymysmerkki. Skeptisimmät ovat jo povanneet lentoyhtiöiden ja maailmanmatkailun kulta-aikojen olevan menneisyyttä.
Onneksi porvarihallitus ja eräskin Vapaavuori eivät myyneet vuosia takaperin Finnairia kokonaan hetken huumassa, kun "kansallisten lentoyhtiöiden aika oli ohitse". Kenen avulla olisi suojavarusteita nyt kuljetettu tänne nopeasti!? Ehkä kaupallisen yhtiön, mutta siitä olisi saatu maksaa ehkä hunajaa. Nytkin Finskin tulevaisuus on taattu valtio-omisteisena ja sen rooli on elintärkeä pohjolan nurkassa olevalle suomelle (joka on käytännössä saari).
Protektinismi ilmeni hyvinkin selkeästi siinä miten valtioiden väliseen tavaraliikenteeseen puututtiin ihan tosta vaan, kun siellä huomattiin kulkevan suojavarusteita tai hoitovälineitä. Tätä näkyi euroopankin sisällä kuten Ranskan ja Saksan rajalla, eikä painanut EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteet tavaran tai ihmistenkään suhteen ymmärrettävästi. TIR-sopimukset ja Schengenit heitetään mäkeen kriisin tullessa ja siitä on kokemusta jo aikaisemmilta vuosilta. Sama tulee pätemään moniin sopimuksiin, jotka solmitaan syvän rauhan aikana.
Tämä oppitunti on syytä muistaa tästä eteenpäin.
www.is.fi
