Ihan hypoteettisesti, paljonko esimerkiksi yhden prikaatin kalusto maksaa?
Huolto ja ylläpito jää juoksemaan vielä päälle.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ihan hypoteettisesti, paljonko esimerkiksi yhden prikaatin kalusto maksaa?
Maavoimat ovat ihan hyvässä jamassa nyt. Koska LV2020 ja HX rahoitetaan "erillisrahoituksella" jää maavoimien varustamiseen yhteisten suorituskykyjen jälkeen suurin piirtein tuon verran rahaa tällä vuosikymmenellä. Kuten sarkatakkien komentajakin sanoi, enempää ei Maavoimien hankinta kykene edes tehokkaasti käyttämään. Tuo summa ei tietenkään mene tuolla tavalla, vaan siellä on paljon pientä hilpettä, mitä pitää hankkia. Mutta jotakin tuostakin voi ehkä tulla.Vähempikin panostus riittäisi tähän väliin, 2A4 päivityspaketti, K9 optio, AMV IFV päivitys, noin 500kpl Patria 6x6, noin 500kpl BvS10, ampumatarviketta tykistölle ja raketinheittimille.
Hintalappu 4-5 miljardia.
Maavoimat ovat ihan hyvässä jamassa nyt. Koska LV2020 ja HX rahoitetaan "erillisrahoituksella" jää maavoimien varustamiseen yhteisten suorituskykyjen jälkeen suurin piirtein tuon verran rahaa tällä vuosikymmenellä. Kuten sarkatakkien komentajakin sanoi, enempää ei Maavoimien hankinta kykene edes tehokkaasti käyttämään. Tuo summa ei tietenkään mene tuolla tavalla, vaan siellä on paljon pientä hilpettä, mitä pitää hankkia. Mutta jotakin tuostakin voi ehkä tulla.
Miksi maavoimat tarvitsivat mitään erillisrahoitusta, kun heille jää tällä vuosikymmenellä koko normaali hankintabudjetti lähes kokonaan miinus yhteiset suorituskyvyt? MAAVKOM sanoi, ihan oikein, ettei hankintaorganisaatio edes kykenisi kuluttamaan enemmän rahaa. Ei yksinkertaisesti henkilöstö riitä. Se sotamateriaalin hankkiminen ei ole enää semmoista puuhaa kun se oli 1930-luvulla tai bilateraalikaupan aikaan.Sanoisin että maavoimat ovat tyydyttävässä jamassa, erityisesti strategisten hankkeiden jälkeen ilmavoimat ja merivoimat ovat hyvässä jamassa.
Maavoimat tarvitsisi enemmän alueellisia joukkoja, myös operatiivisissa on isoja tarpeita joita en tuohon laittanutkaan edes.
Toki itse suosin hyvin offensiivista strategiaa jossa liikutaan paljon ja isolla voimalla.
Ideana itsellä että erillisrahoituksella varustettaisiin myös maavoimia, tämä olisi vielä taloudellisesti mahdollista mutta en luonnollisesti usko tähän.
Ilmavoimilla Hawkien korvaajat, Merivoimilla Pansion, Katanpään ja Haminan korvaajat, maavoimilla jäätävästi tykistöä, Leopard 2A4, BMP-2, jne... Tiukkaa tekee. Pitäisi katsoa Hawkin korvaajaksi malli, jolla on eniten lentotunteja elinaareen laskettu, jotta määrä voidaan pistää minimiin. Jos nyt Hawkeilla lennetään 6000 tuntia vuodessa, ja korvaaja tulisi 2035 alkaen ja käytettäisiin HX:n rinnalla 25 vuotta, niin tarve on 6000x25=150000 tuntia. Eli jos harjoitushävittäjällä on esim. 9000 lentotunnin elinkaari, pärjäisimme noin 16-17 harjoituskoneella eli puolet nykyisistä Hawkeista.2030-luvulla voi tulla enemmän haasteita, kun silloin kaikki puolustushaarat tarvitsee yhtä aikaa paljon rahaa...
Miksi maavoimat tarvitsivat mitään erillisrahoitusta, kun heille jää tällä vuosikymmenellä koko normaali hankintabudjetti lähes kokonaan miinus yhteiset suorituskyvyt? MAAVKOM sanoi, ihan oikein, ettei hankintaorganisaatio edes kykenisi kuluttamaan enemmän rahaa. Ei yksinkertaisesti henkilöstö riitä. Se sotamateriaalin hankkiminen ei ole enää semmoista puuhaa kun se oli 1930-luvulla tai bilateraalikaupan aikaan.
2030-luvulla voi tulla enemmän haasteita, kun silloin kaikki puolustushaarat tarvitsee yhtä aikaa paljon rahaa...
Miksi maavoimat tarvitsivat mitään erillisrahoitusta, kun heille jää tällä vuosikymmenellä koko normaali hankintabudjetti lähes kokonaan miinus yhteiset suorituskyvyt? MAAVKOM sanoi, ihan oikein, ettei hankintaorganisaatio edes kykenisi kuluttamaan enemmän rahaa. Ei yksinkertaisesti henkilöstö riitä. Se sotamateriaalin hankkiminen ei ole enää semmoista puuhaa kun se oli 1930-luvulla tai bilateraalikaupan aikaan.
2030-luvulla voi tulla enemmän haasteita, kun silloin kaikki puolustushaarat tarvitsee yhtä aikaa paljon rahaa...
Sanopa muuta. Kun ruma sana sanotaan niin kuin se on, on PV:n henkilöstövahvuuden supistaminen ollut yksi suurimpia typeryyksiä, mitä Suomi on tehnyt viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt on monessa sektorissa tulossa pää vetävän käteen ja on viimeiset hetket alkaa kasvattamaan sekä henkilöstön määrää, että laatua. Siitäkin tähän voisi runoilla vaikka kokonaisen esseen, mutta ehkä joskus toiste...Tuohon murheeseen törmättiin jo valmiusprikaateja vuosituhannen vaihteessa varusteltaessa. Rahaa ei pystytty käyttämään siinä mitassa kuin sitä laareihin kaadettiin. Eikä kyseessä ollut edes mikään erityisen kunnianhimoinen projekti.
Tuohon murheeseen törmättiin jo valmiusprikaateja vuosituhannen vaihteessa varusteltaessa. Rahaa ei pystytty käyttämään siinä mitassa kuin sitä laareihin kaadettiin. Eikä kyseessä ollut edes mikään erityisen kunnianhimoinen projekti.
Sanopa muuta. Kun ruma sana sanotaan niin kuin se on, on PV:n henkilöstövahvuuden supistaminen ollut yksi suurimpia typeryyksiä, mitä Suomi on tehnyt viimeisen 20 vuoden aikana. Nyt on monessa sektorissa tulossa pää vetävän käteen ja on viimeiset hetket alkaa kasvattamaan sekä henkilöstön määrää, että laatua. Siitäkin tähän voisi runoilla vaikka kokonaisen esseen, mutta ehkä joskus toiste...
Eihän se sodanajan yhtymä, joka oli Kainuun Prikaatin kouluttama ja sen muodostama jääkäriprikaati, ole ollut olemassakaan enää sodanajan vahvuuksissakaan puoleen vuosikymmeneen.Valmiusprikaatit ovat ihan vitsi, niistä voisi jo lakata puhumasta.
Eihän se sodanajan yhtymä, joka oli Kainuun Prikaatin kouluttama ja sen muodostama jääkäriprikaati, ole ollut olemassakaan enää sodanajan vahvuuksissakaan puoleen vuosikymmeneen.
Kuka ties milloin Porin Prikaatin kouluttama ja muodostama Prikaati 2005 puretaan ja kalusto jaetaan alueellisille taisteluosastoille.
Minä hoitaisin liikkuvuuteen ensin ihan ruohonjuuritason: enduroja, mönkijöitä, moottorikelkkoja ja telavaunuja. Ja näiden kuskaamiseen kuorma-autoja. Sitten miehistön kuljetusvaunuja. Ja reilusti jääkärien koulutusta näihin vehkeisiin osaksi jokaisen taistelutekniikkaa ja mukana kulkevaa pst- ja lähi-ilmatorjuntakalustoa sekä drone-tiedustelua ja pimeänäkökykyä unohtamatta miinoittamista.
Ei maksaisi niin perkeleesti mutta muuttaisi pelkästää jalkatyönä tehtävää taktiikkaa merkittävästi.
Saa, saa - mutta ei niitä ole koulutuksessakaan tarpeeksi saati, että olisivat kyllin selkeästi osa taktiikkaa.Koulutusta ja ensimmäisen lähdön tarpeita varten riittävästi, muuten näitä saa siviilistä valtavia määriä.
No tämä tuskin saa 50000 allekirjoitusta ja onneksi nauretaan eduskunnasta pihalle, mikäli tästä maast 50000 idioottia löytyy.
Elinkaaripäivitys =/= modernisointi. Elinkaaripäivitys on jotain mikä on otettu huomioon konetta hankittaessa ja suunniteltaessa, vaikka sen tarkkoja detaileja ei ehkä vielä silloin tiedetäkään. On varauduttu siihen että näitä prossuja voi myöhemmin korvata, uusia softia ladata, tuossa on tilaa jos pitää laittaa paremmat jäähdytykset tai voimanlähteet uudelle elektroniikalle jne. Elinkaaripäivityksiä Hornetille tietenkin on tehty ja tehdään edelleen, muistaakseni Suomi ostaa joka toinen vuosi päivitetyt ohjelmistot Hornetteihin.
Modernisointi taas on sitä että otetaan vanhaa pois ja laitetaan uutta tilalle. Se on tietenkin paljon kalliimpaa. Uusi tutka vanhaan koneeseen maksaa yhtä paljon kuin uuteenkin, siksi joutuu tarkasti miettimään, olisiko kannattavampaa vain ostaa kerralla uusi kone. Lisäksi vanhaan tutkaan investoitu raha on mennyt 'hukkaan' jos se on poistettu ennen käyttöiän loppumista. Sotalaivoissa tilanne voi olla hiukan erilainen koska tilankäyttö on paljon, noh, laveampaa kuin lentokoneessa eikä tarvitse niin paljon huolehtia aerodynamiikasta, lisäksi poistettavia järjestelmiä voi mahdollisesti hyödyntää muissa aluksissa...siltikin, hyvin paljon on merkittäviä alusluokkia joita ei ole modernisoitu - esimerkiksi USN ei koskaan modernisoinut Perryjä. Ne oli tehty liian 'tiukkaan'. Erilaisia järjestelmäpäivityksiä niille toki tehtiin.
1930-luvulla laivastot tekivät raskaita modernisointeja vanhoille sotalaivoille. Niissä ei ollut taloudellista järkeä, mutta erilaiset aserajoitussopimukset kielsivät uusien aluksien rakentamisen.