Ei mitään uutta härmässä. Ja vaikka pyöräilyä harrastava Rämö on palkittu tutkivana journalistina niin joku saattaa takertua hänen vihertävän pasifistiseen risupartalookiin tai yhteiskunnan vasemmistoa pohtivaan aatemaailmaan.
Rämö on silti oikeassa mutta valitettavasti tarjoilee asiansa kovin sitä värittäen - joko tietoisesti, tahtomattaan ja asiaa ymmärtämättä tai molempia. Toisaalta, eihän se muuten keräisi klikkauksia.
F-35 on tietysti monen suosikki ja tikun nokassa - myös ilmavoimien ja jopa HX-hankkeen kanssa työskentelevien parissa. Onhan se hävittäjistä uusin, uusilla ominaisuuksilla ja monessa mielessä suorituskykyisin. Aiemmin paperilla asia ei ollut niin framilla mutta nyt testattuna ja sotapeleissä sovellettuna asia käy yhä kirkkaammaksi. Ja varmasti F-35 oli Lindberginkin suosikki. Kyllä hän asioista oli perillä. Ikävä kyllä nyt sitten myös norsuna tässä porsliinikaupassa. Joku saattoi tykätä Gripenista ja varmasti nyt tuntuu, että F-35:sta suosii aivan liian moni.
Tämän edellä mainitun hyväksyy helposti mutta Rämö ei tyytynyt tähän. Piti saada raflaavampaa ja toimittaja sekoili asiaan josta ei ole informoitu eikä perillä. Nimittäin käyttökustannukset. Yhdenkään koneen ilmoitetut käyttö tai ylläpitokustannukset eivät ensinnäkään ole kohdillaan eivätkä vertailukelpoisia keskenään. Eikä niistä ole lopullista käsitystä puolustusvoimillakaan - tosin varmasti asia on jo hahmottumassa. Eikä julkisuudessa ole myöskään tietoja mikä olisi F-35:n huolto-, kunnossapito- ja elinkaarikonsepti mihin myyjä siinä Suomen kanssa päätyy. Tietoa toki on, että Israelille räätälöitiin oma joten varmasti sitä haetaan Suomellekin. Ja toisaalta kilpailijoiden joukossa on kysymyksiä jokaisen koneen elinkaaren niin pituudesta, päivityksistä kuin kustannuksistakin. Yhden koneen osalta jopa siitä milloin elinkaarikustannukset alkavat.
Melko selvää on, että ainoa sukupolven muita edellä oleva hävittäjä luo mittatikun suorituskyvyssä ja etenkin sen mahdollistamien uusien strategioiden osalta. Outoa olisi myös, jos tämä ei maksaisi ja valintaprosessi selvittääkin, että paljonko siitä kannattaa maksaa. Sellainen selvitys ei onnistu ilman vertailua. Kaikki muutkin konevalmistajat tiesivät ja tietävät mitkä tai minkä koneen he joutuvat päihittämään. Suorituskyky on selkein kriteeri mutta siihen voidaan vaikuttaa määrällä, hinnallakin siis ja vaikkapa myymällä muutakin suorituskykyä tuottavaa kuin vain hävittäjä (Growler, GlobalEye, kumppanuus, valmistus...).
Palataanpa siihen suosimiseen. HX hanke selvittää parasta suorituskykyä Suomelle. Mittaa, tutkii ja punnitsee. Ja antaa ehdokkaiden hakea ratkaisua 10 mrd panoksena. Ja kun se Suomelle paras on löytynyt jota hankittavaksi ehdotetaan niin Rämö voi edelleen pohtia, että suosittiinko tätä voittajaa. Ja onko se reilua suosia yhtä vaikka se perustellaan meille parhaaksi vaihtoehdoksi.
Jos Suomi ei valitse parasta niin se se vasta suosimista onkin. Rämöllä on varaa leikkiä tälläisilläkin asioilla ja turvatussa elämässään harrastaa pyöräilyä niin kuin ennenkin. Pyöräilyn ohessa voisi tehdä hyvää pieni mieltä kirkastava kävely - vaikkapa hautausmaalla. Siellä on paikoin suosittu aivan liian nuoria miehiä.
Katso liite: 40198
www.hs.fi
.
