Uusien hävittäjien käyttökuluja pantataan poliitikoilta, mutta se ei kaikkia haittaa – ”Tiedon antamiselle ei perusteita”
Uutisanalyysi: Jos uusien hävittäjien vuosikulut nousevat 270 miljoonaan euroon, se tarkoittaa painetta muihin puolustusmenoihin, kirjoittaa Matti Rämö.
KOTIMAA 20.5.2020 14:46
MATTI RÄMÖ
JOS sinun pitäisi päättää hankintasopimuksesta, joka sitoo sinua 30 vuoden ajan sekä tuo mukanaan miljardien eurojen käyttö- ja ylläpitokulut, haluaisitko kuulla, kuinka suuria nämä kulut ovat?
Haluaisitko mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kuulla kuluista euromääräisen arvion? Vai ”selkeän näkymän”, joka ei sisällä lukuja?
Suomelle uusia hävittäjiä valitsevan HX-hankkeen vetäjille rahasta puhuminen on vaikeaa. Kun kuluista puhutaan, yksikkönä ei aina käytetä numeroita.
Tulevien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulut ovat 30 vuoden käyttöikänsä aikana miljardeja euroja. HX-hankkeen avainhenkilöiden mukaan tarkkoja arvioita ei tiedä edes ylin valtionjohto.
”Hankkeella ei ole vielä lopullista koneiden käyttökustannustietoa. Minkään kandidaatin käyttö- tai elinkaarikustannustietoja ei siten ole esitelty poliittisille toimijoille eikä edes Suomen ylimmälle poliittiselle johdolle”, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja
Kari Renko kertoi Suomen Kuvalehdelle sähköpostitse.
HX-hankkeesta puolustusministeriössä vastaava hankepäällikkö
Lauri Puranen vahvistaa, ettei poliittiselle johdolle ole vielä puhuttu numeroista.
”Mitään euromääräisiä lukuja mistään kandidaatista ei ole kerrottu vielä poliittiselle johdolle, mutta heille on kerrottu selkeä näkymä, miten eri kandidaatit vastaavat eri päätösalueille (huoltovarmuus, kustannukset ja teollinen yhteistyö) asettamiin vaatimuksiimme”, hän kirjoittaa sähköpostissa.
SUOMEN KUVALEHTI
uutisoi 14. toukokuuta 2020, että HX-hankkeessa on suosittu yhdysvaltalaista F-35 hävittäjää. Hankkeessa työskentelevän lähteen mukaan F-35:n käyttö- ja ylläpitokulut ylittävät kilpailijoiden vastaavat kulut ”kymmenillä prosenteilla”.
Siksi kaikkien ehdokkaiden elinkaarikustannuksia kuvaavien lukujen piilottelu on F-35:n etu.
”F-35:n valintaa ajavat pelkäävät, että joku saa liian aikaisin liikaa tietoa ja ryhtyy argumentoimaan sitä vastaan. Välillä poliitikkojen kysymyksiä kierrellään sanomalla, että lopullisia tietoja ei vielä ole. Tarvittaessa voidaan vedota sotilaalliseen salaisuuteen ja sanoa, että nämä ovat turvaluokiteltuja asioita, eikä niistä voi puhua”, SK:n lähde väittää.
Koko HX-hankkeen ylin johto
kiistää jyrkästi F-35:n suosimisen ja poliitikkojen ”sumuttamisen” väärällä tai puutteellisella tiedolla.
Puolustusvoimien komentaja
Timo Kivinen vakuutti Ylen
Ykkösaamussa HX-hankkeen tasapuolisuutta.
Kivisen mukaan SK:n artikkeli sisälsi virheitä, mutta tarkemmin kysyttäessä hän ei pystynyt yksilöimään niitä.
SUOMEN puolustushistorian kalleimpiin ja kauaskantoisimpiin kuuluva HX-hanke käynnistettiin jo vuonna 2015. Viidelle kandidaatille on esitetty tarjouspyyntö ja tarkennettu tarjouspyyntö.
HX-hankkeessa on siis sekä jo pyydetty että saatu euromääräisiä lukuja käyttö- ja elinkaarikustannuksista, mutta jostain syystä hankkeesta päättäville poliitikoille tätä tietoa ei ole välitetty.
Lopulliset tarjoukset pyydetään vuoden 2020 aikana. Jos suunniteltu aikataulu pitää, valtioneuvosto tekee päätöksen uudesta hävittäjämallista vuonna 2021.
”Hanketta valmistelee satakunta maamme parasta ilmasodan, huoltovarmuuden, lentotekniikan ja puolustusmateriaalihankintojen asiantuntijaa virkavastuulla, erittäin motivoituneesti ja terveellä ammattiylpeydellä varustettuna”, hankepäällikkö Puranen kuvailee
blogissaan.
Lähes viiden vuoden aikana tämä joukko ei ole saanut aikaan yhtään käyttö- tai elinkaarikustannuksia kuvaavaa euromääräistä lukua, jota olisi esitelty hanketta seuraaville poliitikoille tai edes ylimmälle poliittiselle johdolle.
MONI SK:n haastattelema HX-hanketta seuraavissa valiokunnissa istuva kansanedustaja valittelee saamiensa tietojen niukkuutta ja ylimalkaisuutta.
Osa kansanedustajista on tyytyväisiä hävittäjähankkeen tiedonkulkuun. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Ilkka Kanerva (kok) ja saman valiokunnan jäsen
Anders Adlercreutz (r) kertovat
Svenska Ylelle saaneensa riittävästi tietoa prosessin etenemisestä.
Hankintapäätöksen tekee aikanaan valtioneuvosto puolustusministerin esityksestä. Puolustusministeri
Antti Kaikkosta (kesk) käyttö- ja elinkaarikustannuksia kuvaavien lukujen puute ei haittaa.
”Keskeneräisen ja epätarkan tiedon antamiselle ei ole mielestäni perusteita. Vasta lopullisen tarjouspyynnön vastauksissa saamme kaikilta osin sitovat tiedot, jonka mukaan voidaan tehdä lopullinen evaluointi kaikkien päätösalueiden osalta sekä tehdä kandidaattien keskinäinen vertailu”, Kaikkonen kirjoittaa sähköpostilla.
Jos elinkaarikuluista kerrotaan lukuja vasta lopullisia tarjouksia vertailtaessa, se tarkoittaa, että miljardiluokan kuluerä pidetään pois poliittisesta keskustelusta kuuden vuoden ajan. Siihen asti rahasta puhutaan ilmeisesti ilman numeroita.
Molemmat jo tehdyt tarjouspyynnöt ovat tuottaneet myös elinkaarikustannuksia kuvaavia lukuja. Ennen valinnan ja lopullisen sopimuksen tekemistä tiedot voivat vielä muuttua. Toistaiseksi tarjouspyyntöjen tuottamat luvut ovat parasta käytössä olevaa tietoa hävittäjien tulevista kustannuksista.
Kaikkosen vastauksen mukaan sille ei ole kysyntää.
”Käsittääkseni poliittinen johto on tyytyväinen eri vaiheessa saamaansa tietoon ja sen tarkkuuteen, ja kaikkiin esitettyihin kysymyksiin on vastattu”, Kaikkonen kirjoittaa.
PUOLUSTUSMINISTERI korostaa hankkeen tasapuolisuutta. Siitä todistaa hänen mukaansa myös kaikkien tarjoajayhtiöiden tyytyväisyys.
HX-kisassa ovat mukana ruotsalainen Saab (Gripen), ranskalainen Dassault (Dassault Rafale), brittiläinen NETMA ja BAE Systems (Eurofighter Typhoon) sekä yhdysvaltalaiset Boeing (F/A 18 Super Hornet) ja Lockheed Martin (F-35).
”Olemme kysyneet tarjousmenettelyn tasapuolisuudesta myös kaikilta tarjoajilta, eivätkä he ole tuoneet esiin tasapuolisuuteen liittyviä epäkohtia”, Kaikkonen kirjoittaa.
Miten hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat käytännössä valvoa kilpailijoidensa kohtelua – saati HX-hankkeen johdon sisäisiä keskusteluja?
”Tarjoajan rooliin ja valtuuksiin ei kuulu kilpailijoiden kohtelun valvonta meidän sisäisessä prosessissamme… Tarjoaja voi toki esimerkiksi tarkkailla, saako ehdokas itse yhtä paljon aikaa kuin muut. Tarjoaja voi myös omasta näkökulmastaan arvioida, ovatko vaatimuksemme tasapuolisia tai jotain ehdokasta suosivia/syrjiviä ja miten perustelemme vaatimuksemme.”
MYÖS poliitikot vaikuttavat välillä olleen haluttomia tiedottamaan HX-hankkeeseen liittyvistä kustannuksista.
Kun hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta 1. lokakuuta 2019 tarkensi hävittäjien 7–10 miljardin euron hankintabudjetin haarukan yläpäähän, summa unohtui mainita
tiedotteessa.
Puolustusministeri Kaikkonen kertoi kolmen miljardin euron pelivaran poistaneesta päätöksestä vasta, kun STT:n toimittaja
kysyi asiasta.
Kaikkonen vakuuttaa SK:lle, ettei Suomi tule hankkimaan hävittäjiä, joiden käyttämiseen ei olisi varaa.
”Se olisi vasten poliittista ohjausta eikä se olisi myöskään maanpuolustuksen edun mukaista.”
”Lähtökohta on, että vuotuiset käyttökustannukset eivät olennaisesti kasva Hornetien vuosittaisista käyttökustannuksista.”
SK:N tietojen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 1. lokakuuta 2019 pitämässään kokouksessa merkittävän päätöksen hävittäjien tulevista käyttökuluista.
Ministerivaliokunta päätti, että uusien hävittäjien kulut saavat viedä enintään kymmenyksen puolustusmenoista. Sotilaallisesta maanpuolustusbudjetista se on noin 270 miljoonaa euroa, josta voi siis tulla hävittäjien vuosittainen käyttöhinta.
Uusien hävittäjien kulukatto ylittää selvästi nykyisten Hornetien käyttökulut.
SK:n tietojen mukaan Hornetien vuosikulut ovat tällä hetkellä 170–180 miljoonan euron haarukassa – riippuen siitä, mitä varaosia ja huoltotoimenpiteitä lukuun kulloinkin sisällytetään. Samaan suuruusluokkaan Hornetien kulut on määritelty myös HX-hankkeen tarjouspyynnöissä.
SK on tehnyt Puolustusvoimille tietopyynnön Hornetien vuosittaisista käyttökustannuksista 5. toukokuuta 2020, mutta siihen ei ole vastattu.
Hävittäjien käyttökuluihin ei ole luvassa lisää rahaa, vaan summa pitää löytää puolustusbudjetin sisältä. Jos uusien hävittäjien vuosikulut nousevat 270 miljoonaan euroon, se tarkoittaa painetta muihin puolustusmenoihin.
Vertailun vuoksi voi todeta, että vuosina 2012–15 läpi ajetulla
Puolustustoimien uudistuksella saavutettiin noin 123 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
Säästöohjelma johti muun muassa Lapin ilmatorjuntarykmentin, Tykistöprikaatin ja Viestirykmentin lakkauttamiseen.
