Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Komeasti kyllä kierretään pointtia. Mä syön kyllä hatullisen paskaa jos se maanpuolustuksen olemassaolo on parista vuodesta Hönöllä lentämistä kiinni. Ilmavoimat ihan ite kertoo, että niin voidaan tehdä, muttä mitäs me faktoilla kun tarina on kivempi. Varaosapoolia voidaan venyttää kohtuudella sinne asti, samaten runkoja. Siinä vaiheessa siirtymä HX:ään on jokatapauksessa jo menossa, ei se homma siihen kaadu että alkaako se 2025 vai 2027.
Ehkä et ole sitten niin tarkoin seurannut, mutta Ilmavoimat kyllä unohti tämän kertoa. Alkuperäinen tarina oli, että Hornetien lento päättyy 2030 ja siihen mennessä on HX-suorituskyky oltava käytössä. Asia tuli ilmi, kun Hesarilla oli uutiselleen uskottavia lähteitä. Näin kirjoitin silloin 3 viikkoa sitten:

Ilmavoimien tiedon monopoliin tuli siis murtuma ja siitä voidaan kurkistaa sisään. Käy ilmi, ettei Hornetien käyttöikä kategorisesti päätykään 2030 vaan teknisesti sitä voitaisiin jatkaa 2-5 vuotta eteenpäin. Asia on unohtunut HX-selvityksestä vaikka sitä tekemässä oli kolme lentäjää eikä tästä mahdollisuudesta ole julkisuudessa aikaisemmin puhuttu mitään. Tasapuolisuuden vuoksi tämän gapin yläraja on epärealistinen koska jäisimme nykynäkymillä ainoaksi käyttäjäksi. Tästä ovat kaikki varmaan Purasen kanssa yhtä mieltä, mutta hän kuvaa myös lyhyempää 2-3 vuoden viivettä katastrofiksi. Sitä se tietysti siinä mielessä onkin, että Ilmavoimat on pohjustanut HX-hankkeen ikäänkuin junaksi, jossa pienikin muutos suistaisi koko homman raiteiltaan.

Aussit tosin oli F111:n ainoa käyttäjämaa 12 vuotta kun jenkit ei lähteny pähkäilemään kääntyvien siipien rakennevahvistusten kanssa vaan poisti koneet pikapäätöksellä. Sitä ei ole tiedossa paljonko lysti RAAF lle maksoi.
 
Moikka,

Muutama pointti YLE:n uutisissa julkaistuun kyselyyn siitä, mistä tulevina vuosina pitäisi säästää. Ensinnäkin on selvää, että korona -kriisin takia, Suomeen tulee voimakas säästökuuri. Jotain, jossa mennään paljon reippaammissa luvuissa, mitä jotkut KiKy -minuutit ovat olleet.

YLE:n kysely on siinä mielessä harhaanjohtava, että siinä niputetaan vaihtoehtoja tasavertaisiksi, vaikka niiden kustannusvaikutukset suuresti eroavat toisistaan. Uutisessa itsessään kyllä tuodaan tämä esille, mutta en ole varma, onko vastaaja tätä ymmärtänyt. Esimerkiksi hävittäjähankinta ei ole verrannollinen kehitysapuun. Samoin luopuminen palkankorotuksista saattaa olla utopiaa, ennemminkin kyseeseen tulee kuinka suuria palkanalennuksia tullaan toteuttamaan.

Myöskin Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa lisää velkaa. Sekin on kyselyssä mainittu vaihtoehtona. Ainoa, mitä Suomen hallitus nyt ja seuraavien vaalien jälkeen voi päättää, kuinka paljon enemmän velkaa otetaan, verrattuna siihen, mikä on ollut "normaali" budjetin alijäämä.

Mitä tulee hävittäjähankintoihin, niin talouslukujen valossa, todennäköisyys sille kasvaa, että valinnassa korostuu
- Olemassa olevien järjestelmien ja aseiden uudelleenkäyttö
- Investoinnin vaiheistus
- Valinnan työllisyysvaikutus myös itse hävittäjähankinnan ulkopuolella

Simpauttaja
 
Nykyään tyypillisesti sekä moottorien että tutkan palvelusikä on sama kuin itse koneen ja tämä on hinnoiteltu koneen elinkaarikustannuksiin: lähdetään siitä ettei niitä tarvitse alkaa vaihtamaan ellei jotain poikkeuksellista tapahdu (tutka hajoaa kun kone rullailee päin hallin seinää, moottorista lennähtää turbiininsiivet veke materiaalivirheen vuoksi jne). Näin ei tietenkään tehtäisi jos elinkaarisuunnitelmassa olisi että MLUhun kuuluu moottorin vaihto. Turha maksaa 6000 tunnin motista jota käyttää vain 3000 tuntia.

Nythän ei puhuta modernisoinnista tai elinkaaren jatkosta, vaan suunnitellusta suorityskyvyn ylläpitämisestä. HX-hankkeen kohdalla tähän kuuluu Ilmavoimien mukaan niin moottorit kuin avioniikka ja sensorit. Ei esim. F414:n päivitys tarkoita koko moottorin uusimista, eikä siinä ole kyse elinkaaren jatkamisesta vaan suorituskyvyn parantamisesta ahtimen ja turbiinin osien vaihtamisella. Nämähän ovat muutenkin jossain määrin kuluvia komponentteja. Vastaavanlainen moottoripäivitys on tehty aika monelle koneelle juuri suorituskyky- tai kustannussyistä, esim Rafalen M88. Muutenkin jos katsoo miten esim. F-35 ja Rafale on kehittynyt, niin niihin on tehty melko isojakin muutoksia kohtalaisen tiheään eri blokkipäivitysten myötä. HX:n päivitystiheyttä todennäköisesti ohjaa myös pääkäyttäjän omat valinnat, sillä voi olla taloudellisestikin järkevää pysyä niiden tahdissa.
 
Komeasti kyllä kierretään pointtia. Mä syön kyllä hatullisen paskaa jos se maanpuolustuksen olemassaolo on parista vuodesta Hönöllä lentämistä kiinni. Ilmavoimat ihan ite kertoo, että niin voidaan tehdä, muttä mitäs me faktoilla kun tarina on kivempi. Varaosapoolia voidaan venyttää kohtuudella sinne asti, samaten runkoja. Siinä vaiheessa siirtymä HX:ään on jokatapauksessa jo menossa, ei se homma siihen kaadu että alkaako se 2025 vai 2027. Tähän on varauduttava jokatapauksessa muutenkin, sillä valittiin HX:ksi mikä kone tahansa, voi siirtymäaikana ilmetä odottamattomia ongelmia joiden ratkaisu voi venyä. On se aika selvää että Hornetit pidetään iskussa kunnes korvaava kone on täysin operaatiokykyinen ja niitä on riittävästi. Ja kaikki tämä on otettu huomioon jo nyt ja siihen varaudutaan. Ei pitäisi olla vaikea yhtälö, mutta tuntuu joillekin tarkoittavan lipun ja kalsareiden vaihtoa.

Sitäkin voi toki miettiä, että onko C7-AMRAAMilla varustettu MLU2 C-Hornet todella vaikka vuonna 2035 todella Sopwith Cameliin verrattava sotakone? Ei. Ei se kone kuuminta hottia ole, mutta ei myöskään täysi kehäraakki vaan vaarallinen vastustaja, jonka kohtaamiseen opponentin on varauduttava. Antaa opponentille tasoitusta, mutta ei ole hävinnyt ottelua.
Tietysti niillä lennetään tarvittaessa loppuun asti. Koneet kuitenkin ostetaan sotaa varten, ja niiden päivitykset ja käyttö mietitään tietyn elinkaaren mukaan. Ja siinä jätetään tunteja myös sitä sotaa varten, koska mitä tekee koneella joka on ajettu loppuun kun tarve tulee?

Kyllä, Syyriassa jne. lennetään koneilla joissa tunnit ovat täynnä. Tulokset ovat vaihtelevia. Niillä lennetään koska muutakaan ei ole. Se ei kuitenkaan ole se, mihin täällä tulisi pyrkiä. Tulokset puhuvat puolestaan.
Ja miten tämä kommentti luetaan? Varmaankin väitteenä, että koko HX:stä tulisi luopua, huonot hiipii housuun ja kaalisoppa lemuaa. Vaikka mun viesti on, että parin vuoden viivästys ei oo mikään ongelma, jos homma hoidetaan fiksusti. Jos siihen edes koskaan päädytään, EU käytännössä painaa rahaa millä koronatappioita kuitataan.
Ja mitä me siis säästämme sillä parin vuoden viivästyksellä?
 
Tietysti niillä lennetään tarvittaessa loppuun asti. Koneet kuitenkin ostetaan sotaa varten, ja niiden päivitykset ja käyttö mietitään tietyn elinkaaren mukaan. Ja siinä jätetään tunteja myös sitä sotaa varten, koska mitä tekee koneella joka on ajettu loppuun kun tarve tulee?

Kyllä, Syyriassa jne. lennetään koneilla joissa tunnit ovat täynnä. Tulokset ovat vaihtelevia. Niillä lennetään koska muutakaan ei ole. Se ei kuitenkaan ole se, mihin täällä tulisi pyrkiä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Ja mitä me siis säästämme sillä parin vuoden viivästyksellä?

Tämä on hyvä kysymys. Siksi pitääkin kysyä, että luitko mitä kirjoitin? Ehdotinko Hornetien elinkaaren jatkoa? Erikseen sanoin, että en, vaan spekuloin sillä saattaako hallitus lykätä hankinnan pari budjettivuotta eteenpäin ja että Ilmavoimat on siihen joka tapauksessa varautunut, koska HX:n käyttöönotossa saattaa tapahtua viivästyksiä ihan teknisistäkin syistä. Se mahtuu siihen perkeleen marginaaliin minkä olen ilmeisen turhaan maininnut kohta kymmenen kertaa. Ei se tavoite ole, mutta on vielä kohtuuden rajoissa.

Voidaanko sotaan mennä melkein loppuun ajetuilla Horneteilla? Kyllä, mutta se maksaa niin rahaa kuin koneiden käytettävyydessä, monet niistä tarvitsevat silloin suurremonttia. Siksi kaikki on mitoitettu niin, että tämä on validi optio kun HX alkaa saapua palvelukseen ja siirtymäaikana rivissä on pränikkää HX:ää ja ei-loppuunajettuja Horneteja, HX:t korvaavat niitä jokseenkin siinä tahdissa kun Horneteilla alkaa tulla tiima täyteen. Näin toimittiin esmes DX-vaiheessa 90-luvulla. Silloinkin piti hyväksyä se, että koneiden kokonaismäärä notkahti, sillä MiGiä ja Drakenia hylättiin nopeammin kuin Hornetia saatiin. Drakeneita oltaisiin varmaan voitu vielä tekohengittää hädän tullen, mutta MiGeistä löytyi keskirunkojen halkeamia joita ei oltaisi voitu korjata.
 
Ja mitä me siis säästämme sillä parin vuoden viivästyksellä?

Emme säästä, vaan päinvastoin. Ja puolustus hyötyy todella paljon. Lykkäystä kannattaa sekä pasifisti että militaari, mutta jälkimmäinen voittaa.

Jos ostos tehdään syvimmän laman aikana, niin hx on 7 miljardin ostos.
2-3 vuotta myöhemmin se olisi 9,3 miljardin ostos.
 
Tietysti niillä lennetään tarvittaessa loppuun asti. Koneet kuitenkin ostetaan sotaa varten, ja niiden päivitykset ja käyttö mietitään tietyn elinkaaren mukaan. Ja siinä jätetään tunteja myös sitä sotaa varten, koska mitä tekee koneella joka on ajettu loppuun kun tarve tulee?

Kyllä, Syyriassa jne. lennetään koneilla joissa tunnit ovat täynnä. Tulokset ovat vaihtelevia. Niillä lennetään koska muutakaan ei ole. Se ei kuitenkaan ole se, mihin täällä tulisi pyrkiä. Tulokset puhuvat puolestaan.

Ja mitä me siis säästämme sillä parin vuoden viivästyksellä?

Eihän tässä kai puhuta siitä saadaanko todellista säästöä. Poliitikoille voi vain syntyä tarve lykätä hankkeen toteutusta jotta näyttää sille että puolustuskin on talkoissa mukana.

Kuten @Analysti on jaksanut kertoa ei puolustusrahoilla valtion taloutta pelasteta vaikka ne leikattaisiin nollaan. Silti on kuten @Kyylä totesi ettei sillä ole mitään merkitystä kun tehdään politiikkaa.
 
Ehkä et ole sitten niin tarkoin seurannut, mutta Ilmavoimat kyllä unohti tämän kertoa. Alkuperäinen tarina oli, että Hornetien lento päättyy 2030 ja siihen mennessä on HX-suorituskyky oltava käytössä. Asia tuli ilmi, kun Hesarilla oli uutiselleen uskottavia lähteitä. Näin kirjoitin silloin 3 viikkoa sitten:

Ilmavoimien tiedon monopoliin tuli siis murtuma ja siitä voidaan kurkistaa sisään. Käy ilmi, ettei Hornetien käyttöikä kategorisesti päätykään 2030 vaan teknisesti sitä voitaisiin jatkaa 2-5 vuotta eteenpäin. Asia on unohtunut HX-selvityksestä vaikka sitä tekemässä oli kolme lentäjää eikä tästä mahdollisuudesta ole julkisuudessa aikaisemmin puhuttu mitään. Tasapuolisuuden vuoksi tämän gapin yläraja on epärealistinen koska jäisimme nykynäkymillä ainoaksi käyttäjäksi. Tästä ovat kaikki varmaan Purasen kanssa yhtä mieltä, mutta hän kuvaa myös lyhyempää 2-3 vuoden viivettä katastrofiksi. Sitä se tietysti siinä mielessä onkin, että Ilmavoimat on pohjustanut HX-hankkeen ikäänkuin junaksi, jossa pienikin muutos suistaisi koko homman raiteiltaan.

Aussit tosin oli F111:n ainoa käyttäjämaa 12 vuotta kun jenkit ei lähteny pähkäilemään kääntyvien siipien rakennevahvistusten kanssa vaan poisti koneet pikapäätöksellä. Sitä ei ole tiedossa paljonko lysti RAAF lle maksoi.
No, ette te pussihousutkaan mitään saa, vaikka saisittekin hävittäjähankkeen polvilleen. Ja nykysodankäynnissä pussihousujen pärjääminen loppuu samana päivänä kun ilmasuoja katoaa. Ilosi hävittäjähankkeen sinällään taitavasta, myös hyödyllisiä idiootteja käyttävästä, sabotoinnista jäänee lyhyeksi.
 
Ehkä et ole sitten niin tarkoin seurannut, mutta Ilmavoimat kyllä unohti tämän kertoa. Alkuperäinen tarina oli, että Hornetien lento päättyy 2030 ja siihen mennessä on HX-suorituskyky oltava käytössä. Asia tuli ilmi, kun Hesarilla oli uutiselleen uskottavia lähteitä. Näin kirjoitin silloin 3 viikkoa sitten:

Ilmavoimien tiedon monopoliin tuli siis murtuma ja siitä voidaan kurkistaa sisään. Käy ilmi, ettei Hornetien käyttöikä kategorisesti päätykään 2030 vaan teknisesti sitä voitaisiin jatkaa 2-5 vuotta eteenpäin. Asia on unohtunut HX-selvityksestä vaikka sitä tekemässä oli kolme lentäjää eikä tästä mahdollisuudesta ole julkisuudessa aikaisemmin puhuttu mitään. Tasapuolisuuden vuoksi tämän gapin yläraja on epärealistinen koska jäisimme nykynäkymillä ainoaksi käyttäjäksi. Tästä ovat kaikki varmaan Purasen kanssa yhtä mieltä, mutta hän kuvaa myös lyhyempää 2-3 vuoden viivettä katastrofiksi. Sitä se tietysti siinä mielessä onkin, että Ilmavoimat on pohjustanut HX-hankkeen ikäänkuin junaksi, jossa pienikin muutos suistaisi koko homman raiteiltaan.

Aussit tosin oli F111:n ainoa käyttäjämaa 12 vuotta kun jenkit ei lähteny pähkäilemään kääntyvien siipien rakennevahvistusten kanssa vaan poisti koneet pikapäätöksellä. Sitä ei ole tiedossa paljonko lysti RAAF lle maksoi.

Avaapa sivulta 42:

 
Elinkaarisuunnitelman mukaan Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet poistuu käytöstä vuosien 2025–2030 aikana. Korvaavan suorituskyvyn tulee olla täysimääräisenä käytössä 2030.

Katsoitko itse, sillä noin siellä sanatarkasti lukee kuten ylle kirjoitin?
 
Arvostetulla jäsen @Old Boy :lla on varmaankin muistissa 90-luvun tapahtumat Hornet-ostojen ja siitä seuranneisiin vaikutuksiin liittyen. Siihen aikaan sen enempää menemättä, on se mielestäni ihan relevantti keskustelunaihe että onko F-35:n esitetyt arviolta kymmeniä prosentteja korkeammat käyttökulut, asia mitä ei muuten ole kukaan kiistänyt, missä määrin merkityksellisiä muiden puolustushaarojen ja kokonaispuolustusjärjestelmän rahoituksen kannalta. Kustannushaarukka mistä puhutaan on todennäköisesti useita kymmeniä miljoonia per vuosi. HX-hankkeessahan ei sattuneestä syystä ole mitään insentiiviä valita kustannustehokkainta asejärjestelmää, vaan parasta mihin lupa saadaan ja myönnetyt rahat riittävät.
 
Elinkaarisuunnitelman mukaan Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet poistuu käytöstä vuosien 2025–2030 aikana. Korvaavan suorituskyvyn tulee olla täysimääräisenä käytössä 2030.

Katsoitko itse, sillä noin siellä sanatarkasti lukee kuten ylle kirjoitin?

Niin, paino sanoilla "elinkaarisuunnitelman mukaan". Linkittämässäni 5. luvussa nimenomaan käsitellään mahdollisuutta Hornet-kaluston elinkaaren jatkamiseen, ts. elinkaarisuunnitelmasta poikkeamista. Eli aiempi väitteesi "asian unohtamisesta HX-selvityksestä" (oletan tarkoitetun "Esiselvitystä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta") ei kestä lähempää tarkastelua. Elinkaaren jatkaminen on tutkittu ja todettu mahdolliseksi - sitä vain ei pidetä järkevänä vaihtoehtona.

Samasta 5. luvusta sivulta 43:

Hävittäjän rakenteen eliniän jatkaminen ja uuden mittavan elinkaaripäivityksen toteuttaminen voisivat mahdollistaa suorituskyvyn korvaamispäätöksen siirtämisen enintään viidellä vuodella. Elinkaaren jatkamisen lisäkustannukset muodostuvat rakennekorjauksista, tuotetuesta ja suorituskyvyn ylläpidosta. Lisärahoitustarve olisi vuosiksi 2018–2022 1,2 miljardia euroa ja investointipäätös asiasta pitäisi tehdä 2015–16.

Tehdyn kokonaisanalyysin perusteella Hornetin elinkaaren jatkaminen ei ole uskottava eikä kustannustehokas ratkaisu.

Uusimpia ilmavoimien lausuntoja asian suhteen en ole lukenut. Voi kuitenkin olla varma, että jos HX-hanketta lykätään pakkoraossa rahan vuoksi, niin Hornetien tekohengitykseenkään ei rahaa kassasta liiemmin löydy ylimääräistä, vaan lisäelinkaari saavutetaan pääasiassa supistamalla lentotunteja ennakoivasti.

On ymmärrettävää, ettei esiselvityksessä esitetä tällaista vaihtoehtoa realismina, vaikka ko. ratkaisulla voidaankin kitkutella vaikeiden aikojen yli. Se olisi vähän kuin maavoimat pidentäisi rynkkyjen elinkaarta 10 vuotta rajoittamalla ammunnat 50 kovaan ja 50 räkäpäähän per varusmies. Ei tuollaisella järjestelyllä pyssysankareita leivota sen enempää kuin sankarilentäjiäkään, mutta parempi se on kuin hinkata pelkästään VBS:ää ja WTT:tä ilman mitään kosketusta oikeaan kalustoon.
 
En ole ottamassa Ilmavoimilta pois mitään. Tarkastelin vain, kuinka HX-hanketta on viety julkisuudessa eteenpäin. Kun ainoa tieto tulee yhdestä paikasta ja tätä samaa viestiä toistetaan lähes vuosikymmenen ajan, on seurauksena uskonnolliseen liikkeeseen verrattava varmuus tämän viestin oikeellisuudesta. Klassinen esimerkki ovat Stalinin hautajaisten kymmenet kuoliaaksi tallautuneet ihmiset, kun ei kaikki mahtunu jättämään jäähyväisiä kansakunnan suurimmalle hyväntekijälle. Vähemmän osoitteleva tapaus olisi täälläkin tuttu Malmin lentokenttä. Puolet hesalaisista uskoo varmaan vieläkin kaupungin tuhonneen kentän ainoastaan ilkeyttään perusteena Malmin lentokentän Ystävät ry:n julkisuuteen syöttämä bullshit. Toinen kotimainen esimerkki olisi monin kunnianosoituksin palkittu huumepäällikkö Aarnio, joka vuosia annosteli julkisuuteen tarinaa ammattitaidottomien kollegojen heittämistä kapuloista rattaisiin. Motiivina kateus, kun hänen johtamansa yksikkö sai ylivoimaisesti parhaat tulokset. Pystyi jopa suorassa TV-lähetyksessä julistamaan: "Suomessa ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta." Samaan keskusteluun osallistuneen Krp:n päällikön ei kannattanu sanoa siihen mitään, kun häntä ei kukaan olis kuitenkaan uskonu.

MpNetin kaltaiset forumit siirtyy usein keskustelun sijasta toisiaan tukevien kirjoittajien uskonvahvistamiseen, kunhan joku kellokas tai ahkera kirjoittaja osoittaa muille oikean suunnan. Esimerkkinä vaikka edesmennyt evl Pekka Kantakoski, jonka kelvottomuus panssarihistorioitsijana oli kaikille selvää sen jälkeen kun cV oli näin kirjoittanu. Kukaan ei tosin osannut sanoa, mikä PK:n teksti olisi esimerkki tästä kelvottomuudesta. Kun HS julkaisi artikkelinsa HX-aikalisän mahdollisuudesta seurasi tällä forumilla lähinnä tyrmistynyt hiljaisuus. Oli kuin puhuja Herättäjäjuhlilla olisi aloittanut sanoilla, ettei jumalaa ole olemassa. Tämä hämmästynyttä hiljaisuutta kuvaa hyvin yhden ahkeran kommentoijan ensireaktio aamuvarhaisella:
HS jatkaa uskollisesti puolustuksen vastaista agendaansa. Tietämättä asiasta yhtään mitään. Siis oikeasti. Tietolähteenä lähinnä ovat ilma- ja merivoimia vastustavat syväkurkut eri piireistä ja tietenkin Moskovan trollit
Puranen ei vedonnu Moskovan trolleihin vaan myönsi, että aikalisä on mahdollinen ja se on otettu suunnitelmissa huomioon. Hän ei enää puhunut mitään HX-esiselvityksen yli miljardin lisäkuluista, jotka selvityksen mukaan tulisivat maksuun, jos kalustovaihto ei valmistuisi 2030.
Ilosi hävittäjähankkeen sinällään taitavasta, myös hyödyllisiä idiootteja käyttävästä, sabotoinnista jäänee lyhyeksi.
Näin varmaan sille herännäisjuhlien kuvitteelliselle puhujallekin olisi vastattu!
 
Olen ihan helvetin tyhmä ihminen. Siis niin tyhmä, etten ymmärrä mihin mahdolliset 1-2 vuotta olisi tarkoitus käyttää!

Saadaanko 1-2 vuodessa:
- Uusi hävittäjämalli kisaan?
- Oleviin malleihin uusia aseita?
- Suomen talous kuntoon?
- Hävittäjien hintaa alas?

Tai jotain muuta, esim. uusi selvitys? Onko entinen väärin tehty? Selvitetään ja viivytetään niin kauan, että saadaan vesitettyä hanke lopulta?

Mikä motiivi?
 
En näe, että projektin venyttäminen toisi projektille mitään positiivista. Jos perse on auki niin se on auki myös myöhemmin. Sitä vastoin sillä välillä joudutaan teko hengittämään vanhoja ja sitomaan rahaa sekä resursseja vanhan ylläpitoon kauemmin mitä ollaan aiottu. Myöskään myyjät tuskin asiaa katsovat siten, että sama tarjous olisi sitten 5 vuoden päästä voimassa ja sama.
 
Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että 64 oli poliittista teatteria. Olisihan se outoa, että Hornetia edistyneemmät erilaiset hävittäjät (aselavetit) erilaisilla huoltomalleilla (ja tästä johtuen käytettävyysasteilla) ja erilaisilla sensori - ja asejärjestelmillä vaatisivat koko valtakunnan puolustukseen juuri tuon tasan 64.

Ja jossakin alternatiivisessa universumissa, jossa Horneteja mahtui alkuperäinen aiottu 67:n määrä diiliin, Puolustusministeri Jussi Niinistö ja muut oikeistolaiset ja keskustalaiset poliitikot plus eräs EVP Ala-Sankila vetivät Demarit mutalätäkön lävitse, koska eivät vannoneet pyhän luvun 67 puolesta.

Jälkikäteen käy hyvin järkeen, että puheet 64:sta olivat poliittista teatteria saamaan eurot maksimiin, joka oli vielä poliittisesti saavutettavissa vuoden 2017 puolustusselonteon kirjauksen täysimääräisen suorituskyvyn korvaamisen mukaisesti.

Ja vielä, kun Ilmavoimat kieli pitkällä alustavissa tietopyynnöissä kysyivät 72 koneenkin hintaa, niin itse haluaisin tietää mikä motiivi oli tämän takana, koska tuskin kukaan poliitikko Jussi Niinistöä lukuunottamatta olisi tuollaista huomattavaa konemäärän nousua siunannut.

Se 72 konetta liittyi varmaan julkisuudessa yhä edelleenkin liikkuviin huhuihin, että Gripen olisi jotenkin muita ehdokkaita selvästi halvempi. Eli haluttiin kokeilla, oliko tämä oikeasti totta ja olisiko ns. samalla rahalla mahdollista saada konemäärän lisäys. Veikkaan että vastaukset saivat tästä utopiasta luopumaan varsin nopeasti (ts. Gripen ei ole sen halvempi kuin muutkaan). Ja olihan mukana myös pienten konemäärien hintakysely. Oliko se 18 kpl vai 24 kpl, jolle kysyttiin hinta. Tämä liittyi kahden koneen malliin eli käytännössä varmastikin siihen, että tilattaisiin pieni määrä F-35 ja sitten suurempi määrä (esim 48 kpl) esim Super Hornet. Syy tähän oli varmaankin julkisuudessa liikkuneet huhut siitä, että F-35 olisi huomattavasti muita kalliimpi, eikä olisi mahdollista ostaa niitä tarpeeksi yhden koneen mallilla. Sitten kun vastaukset saatiin, niin todennäköisesti selvisi, että Gripen ei ole halpa ja F-35 ei ole muita kalliimpi, joten luovuttiin kahden koneen teoriasta
 
Olen ihan helvetin tyhmä ihminen. Siis niin tyhmä, etten ymmärrä mihin mahdolliset 1-2 vuotta olisi tarkoitus käyttää!

Saadaanko 1-2 vuodessa:
- Uusi hävittäjämalli kisaan?
- Oleviin malleihin uusia aseita?
- Suomen talous kuntoon?
- Hävittäjien hintaa alas?

Tai jotain muuta, esim. uusi selvitys? Onko entinen väärin tehty? Selvitetään ja viivytetään niin kauan, että saadaan vesitettyä hanke lopulta?

Mikä motiivi?

Nyt on varmaan ollut yhtenä mahdollisuutena se että soppari tehtäisiin suunnitellusti mutta toimituksia ja maksuja jaksotettaisiin hiukan pidemmälle ajalle eli myöhennettäisiin. Tästä ei tulisi kummoisia häiriöitä. Ei sillä kyllä juuri mitään saavutettaisikaan jos edelleen puhutaan velalla rahoitettavasta erillishankinnasta.

Koko junan pysäyttäminen olisi ihan eri kaliiperin operaatio joka voisi muuttaa paljonkin. Gripen saattaisi olla tuolloin valmis ja jonkun toisen tarjokkaan ura vastaavasti taputeltu.

Motiiviksi ei oikein löydy kuin hankkeen sabotointi tai toisaalta poliittinen tarve esittää että puolustuksestakin leikataan. Vaikka ei oikeasti leikattaisikaan. Itse olettaisin että poliittinen osuus kohdistuu mieluummin vaikka kotimaisen kokoonpanon painottamiseen tms. mikä voi lopulta johtaa jopa hankittavan konetyypin vaihtumiseen.
 
Nyt on varmaan ollut yhtenä mahdollisuutena se että soppari tehtäisiin suunnitellusti mutta toimituksia ja maksuja jaksotettaisiin hiukan pidemmälle ajalle eli myöhennettäisiin. Tästä ei tulisi kummoisia häiriöitä. Ei sillä kyllä juuri mitään saavutettaisikaan jos edelleen puhutaan velalla rahoitettavasta erillishankinnasta.

Koko junan pysäyttäminen olisi ihan eri kaliiperin operaatio joka voisi muuttaa paljonkin. Gripen saattaisi olla tuolloin valmis ja jonkun toisen tarjokkaan ura vastaavasti taputeltu.

Motiiviksi ei oikein löydy kuin hankkeen sabotointi tai toisaalta poliittinen tarve esittää että puolustuksestakin leikataan. Vaikka ei oikeasti leikattaisikaan. Itse olettaisin että poliittinen osuus kohdistuu mieluummin vaikka kotimaisen kokoonpanon painottamiseen tms. mikä voi lopulta johtaa jopa hankittavan konetyypin vaihtumiseen.
Eli 1930-luvun sekoiluista ei olisi mitään opittu. Pitäisikö 1990-luvun menestyksestä, F-18 hankinnasta kuitenkin oppia? Kun mennään vain suorituskyky edellä ja tehdään se mitä sotilaat esittävät annetun hintaraamin puitteissa, homma onnistuu. Kun aletaan amatöörimäisesti sekoilemaan on lopputulos jo etukäteen selvä. En tietenkään usko, että se, että hävittäjähankinnan mukana Suomen puolustus joko seisoo tai kaatuu, menisi läpi edes täällä, mutta se on kuitenkin se kylmä tosiasia. Pääministeri näyttää asiasta olevan perillä (hyvin informoitu) mutta riittääkö se, onkin sitten se kysymys.
 
Eli 1930-luvun sekoiluista ei olisi mitään opittu. Pitäisikö 1990-luvun menestyksestä, F-18 hankinnasta kuitenkin oppia? Kun mennään vain suorituskyky edellä ja tehdään se mitä sotilaat esittävät annetun hintaraamin puitteissa, homma onnistuu. Kun aletaan amatöörimäisesti sekoilemaan on lopputulos jo etukäteen selvä. En tietenkään usko, että se, että hävittäjähankinnan mukana Suomen puolustus joko seisoo tai kaatuu, menisi läpi edes täällä, mutta se on kuitenkin se kylmä tosiasia. Pääministeri näyttää asiasta olevan perillä (hyvin informoitu) mutta riittääkö se, onkin sitten se kysymys.

Joskus politiinen päätöksenteko saattaa ottaa vähän eri asennon kuin mitä asiantuntijat ensisijaisesti esittävät. Se voi olla merkityksellistä lopputuleman kannalta tai sitten ei. Riippuu ihan siitä miten tasavertaisia eri vaihtoehdot ovat. Niin järjestelmämme kuitenkin toimii ja tavallaan pitääkin toimia. Poliitikoilla on kuitenkin aina vastuu kokonaisuudesta.

Näkisin mahdollisuutena siis ennen kaikkea sen että prosessi tuottaa kaksi hyvin tasaväkistä ratkaisuvaihtoehtoa. Olkoot vaikka F-35 ja Rafale. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voitaisiin näin sotilaallisen puolen erityisesti kärsimättä painottaa joitain hankkeen ulkopuolisia tekijöitä kuten turvallisuuspoliittista suuntautumista ja kotimaista työllisyyttä. Ei ole kovin realistista ajatella että poliitikot eivät paikan tullen näin isossa asiassa lainkaan käyttäisi sitä harkintaa ja valtaa joka heille on annettu. Eikä se tarkoita ”amatöörimäistä sekoilua” tai valintaprosessiin aikaina hankitun tiedon sivuuttamista. Siihen vain lisätään lopuksi pieni painotus. Vaikkapa siis sitä mikä on huoltovarmuuden taso ( tämä on lähivuodet taatusti tapetilla ) ja paljonko saadaan työtä/kokoonpanoa kotimaahan. Jälkimmäinen tietysti liittyy myös eläimellisesti ensimmäiseen.
 
Back
Top