Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Einomies1]

Mitä tulee hävittäjähankintoihin, niin talouslukujen valossa, todennäköisyys sille kasvaa, että valinnassa korostuu
- Olemassa olevien järjestelmien ja aseiden uudelleenkäyttö
- Investoinnin vaiheistus
- Valinnan työllisyysvaikutus myös itse hävittäjähankinnan ulkopuolella

Jo ennen Covid-19 pandemiaa tämä oli mielestäni selviö, koska hankkeen kustannuksista kertovat hajanaiset kommentit sekä ilmavoimien luopuminen aikaisemmin ehdottomasta 64 koneen määrästä kertovat kustannustehokkuuden maksimoinnista. Varsin äskettäin on saatu käyttöön ilmasta-maahan suorituskykyjä, joiden kanssa tehtiin töitä vuodesta 2004 iskukykytutkimuksesta saakka. pommit ja JASSM-ohjukset veivät satoja miljoonia rahaa integrointeineen kaikkineen ja reilun vuosikymmenen jälkeen ne ovat edelleen iskussa ja päivitettävissä.

Puhtaasti suorituskyky edellä mentäessä, on aika vaikeata perustella etteikö ainoa 5-g kone, F-35 olisi kaikkein edistyksellisin, mutta tässä kyse laajemmasta kuin pelkästä koneesta. Huolto- ja ylläpitosopimuksista ja huoltovarmuudesta sekä tukikohtakäytöstä. Tästä syystä liputan Superia, koska se on varmimmasta päästä ja kustannukset on melko hyvin laskettavissa. Noin 60% tukikohtainfrasta ja laitteista sopii jo sille ja muuntokoulutus on nopea ja säästää rahaa. En myöskään usko että Superi haudataan tyystinUSN käytössä 2040 luvulla. Konemäärä voi pienentyä, mutta block III muunnetaan 2030 alkupuolelle saakka ja ne lentävät hyvin todennäköisesti 2050-luvulle.

Nyt katselisin sen ilmapuolustuksen ja muun joint-operaatioiden suorituskyvyn lisäämiseksi noita lennokeita, ELSOa ja kyberiä sekä multispektristä sensoriverkostoa ilmaan ja maahan. Luulen että 5-g on väliinputoaja kun 6-g koneita jo kehitellään. Suorituskykyä voi kehittää monella tavalla niin että se palvelee kokonaisuutta. Yksi huippuhävittäjätyyppi ei tässä yksin auta.

 

[Tetra]

Luulen että 5-g on väliinputoaja kun 6-g koneita jo kehitellään.

Mitä sitten neljäs sukupolvi on, kun viidettä sukupolvea jo käytetään ja kuudetta kehitellään? Suomelle ei kuitenkaan ole tarjolla kuudennen sukupolven koneita.

 

[Einomies1]

Mitä sitten neljäs sukupolvi on, kun viidettä sukupolvea jo käytetään ja kuudetta kehitellään? Suomelle ei kuitenkaan ole tarjolla kuudennen sukupolven koneita.

No, nämä ovat US-tyylin kategoriointeja, mutta meillähän on siis Hornet tuo 4-g sukupolven edustaja. F-22A oli virallisesti ensimmäinen uuden sukupolven kone, joka on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta käytössä. Nämä ovat kyllä hieman harhaanjohtavia määritelmiä, kun ominaisuuksia lisätään ja Supereihin sekä Gripukkaan ym.

US ajattelu niputtaa 5-g konesukupolven pääperiaatteisiin: häive, kehittynyt sensorifuusio (joka F-35:a erilainen kuin muissa) ja kehittynyt avioniikka.
Seuraavan sukupolven speksit ovat vielä määrittelemättä, mutta voisi olettaa että tekoäly, kauko-ohjaus ja kehittynyt kyber/elso voisivat olla siinä mukana korostetummin häiveen lisäksi.

 

[Tetra]

No, nämä ovat US-tyylin kategoriointeja, mutta meillähän on siis Hornet tuo 4-g sukupolven edustaja. F-22A oli virallisesti ensimmäinen uuden sukupolven kone, joka on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta käytössä. Nämä ovat kyllä hieman harhaanjohtavia määritelmiä, kun ominaisuuksia lisätään ja Supereihin sekä Gripukkaan ym.

US ajattelu niputtaa 5-g konesukupolven pääperiaatteisiin: häive, kehittynyt sensorifuusio (joka F-35:a erilainen kuin muissa) ja kehittynyt avioniikka.
Seuraavan sukupolven speksit ovat vielä määrittelemättä, mutta voisi olettaa että tekoäly, kauko-ohjaus ja kehittynyt kyber/elso voisivat olla siinä mukana korostetummin häiveen lisäksi.

Ihmettelen tätä epätransitiivisuutta, että koska 6. sukupolvi > 5. sukupolvi, niin 4. sukupolvi > 5. sukupolvi.

 

[Analysti]

Joskus politiinen päätöksenteko saattaa ottaa vähän eri asennon kuin mitä asiantuntijat ensisijaisesti esittävät. Se voi olla merkityksellistä lopputuleman kannalta tai sitten ei. Riippuu ihan siitä miten tasavertaisia eri vaihtoehdot ovat. Niin järjestelmämme kuitenkin toimii ja tavallaan pitääkin toimia. Poliitikoilla on kuitenkin aina vastuu kokonaisuudesta.

Näkisin mahdollisuutena siis ennen kaikkea sen että prosessi tuottaa kaksi hyvin tasaväkistä ratkaisuvaihtoehtoa. Olkoot vaikka F-35 ja Rafale. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voitaisiin näin sotilaallisen puolen erityisesti kärsimättä painottaa joitain hankkeen ulkopuolisia tekijöitä kuten turvallisuuspoliittista suuntautumista ja kotimaista työllisyyttä. Ei ole kovin realistista ajatella että poliitikot eivät paikan tullen näin isossa asiassa lainkaan käyttäisi sitä harkintaa ja valtaa joka heille on annettu. Eikä se tarkoita ”amatöörimäistä sekoilua” tai valintaprosessiin aikaina hankitun tiedon sivuuttamista. Siihen vain lisätään lopuksi pieni painotus. Vaikkapa siis sitä mikä on huoltovarmuuden taso ( tämä on lähivuodet taatusti tapetilla ) ja paljonko saadaan työtä/kokoonpanoa kotimaahan. Jälkimmäinen tietysti liittyy myös eläimellisesti ensimmäiseen.

Osa poliitikoistakin vastaa enemmän Moskovalle kuin omalle kansalleen.

 

[Raveni]

Osa poliitikoistakin vastaa enemmän Moskovalle kuin omalle kansalleen.

Voisitko mainita nämä poliitikot ja mistä olet saanut tietosi. Suojelupoliisi olisi varmasti myös kiinnostunut asiasta.

 

[tiedotusosasto]

Näkisin mahdollisuutena siis ennen kaikkea sen että prosessi tuottaa kaksi hyvin tasaväkistä ratkaisuvaihtoehtoa.

Puolustusvoimat on fiksusti määritellyt, että valitsee vain suositeltavan konekaupan eikä muita sijoja.

 

[simpauttaja]

Jo ennen Covid-19 pandemiaa tämä oli mielestäni selviö, koska hankkeen kustannuksista kertovat hajanaiset kommentit sekä ilmavoimien luopuminen aikaisemmin ehdottomasta 64 koneen määrästä kertovat kustannustehokkuuden maksimoinnista. Varsin äskettäin on saatu käyttöön ilmasta-maahan suorituskykyjä, joiden kanssa tehtiin töitä vuodesta 2004 iskukykytutkimuksesta saakka. pommit ja JASSM-ohjukset veivät satoja miljoonia rahaa integrointeineen kaikkineen ja reilun vuosikymmenen jälkeen ne ovat edelleen iskussa ja päivitettävissä.

Puhtaasti suorituskyky edellä mentäessä, on aika vaikeata perustella etteikö ainoa 5-g kone, F-35 olisi kaikkein edistyksellisin, mutta tässä kyse laajemmasta kuin pelkästä koneesta. Huolto- ja ylläpitosopimuksista ja huoltovarmuudesta sekä tukikohtakäytöstä. Tästä syystä liputan Superia, koska se on varmimmasta päästä ja kustannukset on melko hyvin laskettavissa. Noin 60% tukikohtainfrasta ja laitteista sopii jo sille ja muuntokoulutus on nopea ja säästää rahaa. En myöskään usko että Superi haudataan tyystinUSN käytössä 2040 luvulla. Konemäärä voi pienentyä, mutta block III muunnetaan 2030 alkupuolelle saakka ja ne lentävät hyvin todennäköisesti 2050-luvulle.

Nyt katselisin sen ilmapuolustuksen ja muun joint-operaatioiden suorituskyvyn lisäämiseksi noita lennokeita, ELSOa ja kyberiä sekä multispektristä sensoriverkostoa ilmaan ja maahan. Luulen että 5-g on väliinputoaja kun 6-g koneita jo kehitellään. Suorituskykyä voi kehittää monella tavalla niin että se palvelee kokonaisuutta. Yksi huippuhävittäjätyyppi ei tässä yksin auta.

Niin,

Ei ole poissuljettu vaihtoehto, että F-35 on tietynlaisen miehitetyn lentävän laitteen elinkaaren huipentuma ja päätepiste. Projekti on kallis jopa USA:n puolustusbudjetille ja osasta sen kantavina voimina olevia toimintoja, kuten häiveominaisuudet, hyötyä ei tiedetä tulevaisuuteen koko suunnitellun elinkaaren ajalle.

Aselajit ovat aina olleet muutoksessa ja ovat sitä myös tulevaisuudessa. Ei enää ole ratsuväkeä tai jousiampujia. Jos yksi hävittäjä maksaa 80Me+ ja sen saa ohjuksella alas, jonka hinta on kymmeniä tai satoja tuhansia Euroja, niin yhtälönä tämä ei puolustussodassa toimi. Hävittäjät alkavat olla liian kalliita siihen, että käydään toisen maailmansodan aikaisia hävittäjien välisiä ilmataisteluita. Ei ole mahdotonta, että miehitetty lentävä laite tulevaisuudessa kehittää tilannekuvaa uhrattavissa oleville miehittämättömille lentäville laitteille, jotka ovat halvempia ja joilla voidaan saada vihollisen lentäviä laitteita alas.

Myöskin, jostain kumman syystä, valtioiden välisessä diplomatiassa, miehittämättömän lentävän laitteen alasampuminen ei eskaloi tilannetta niin paljoa, mitä hävittäjän alasampuminen. Outoa sinänsä, mutta esimerkkien valossa näin se 2020 -luvulla on.

Iranin iskut Saudeihin ovat osoittaneet, että itsetehdyt lentävät viemäriputket ilman häiveominaisuuksia, välitankkauksia, satelliitteja, lentotukialuksia tai tukitoimintoja saavat Saudien öljyntuotannon muutamaksi päiväksi seis. Niin halpoja vehkeitä, että miitä ei kannata edes hävittäjällä ampua alas, koska se tulee kalliiksi. Viimekädessä, hyvä hinta-laatusuhde ,eikä huipputeknologia, ratkaisee aina sodat.

Simputtaja

 

[mechanicus]

Valitun HX-koneen toimitusten viivästyminen muutamia vuosia tuskin sotilaallista suorituskykyä kaataa. Rahaa palaa vähän enemmän ja suhteellinen ja absoluuttunen suorituskyky laskee, mutta siitä selvitään. Toivottavasti juuri noina vuosina ei tule sota.

Sen sijaan HX-päätöksen venyttäminen vuosia johtaa suurella todennäköisyydellä tilanteeseen, jossa joudutaan valitsemaan paljon huononpien tarjousten välillä.

 

[Analysti]

Niin,

Ei ole poissuljettu vaihtoehto, että F-35 on tietynlaisen miehitetyn lentävän laitteen elinkaaren huipentuma ja päätepiste. Projekti on kallis jopa USA:n puolustusbudjetille ja osasta sen kantavina voimina olevia toimintoja, kuten häiveominaisuudet, hyötyä ei tiedetä tulevaisuuteen koko suunnitellun elinkaaren ajalle.

Aselajit ovat aina olleet muutoksessa ja ovat sitä myös tulevaisuudessa. Ei enää ole ratsuväkeä tai jousiampujia. Jos yksi hävittäjä maksaa 80Me+ ja sen saa ohjuksella alas, jonka hinta on kymmeniä tai satoja tuhansia Euroja, niin yhtälönä tämä ei puolustussodassa toimi. Hävittäjät alkavat olla liian kalliita siihen, että käydään toisen maailmansodan aikaisia hävittäjien välisiä ilmataisteluita. Ei ole mahdotonta, että miehitetty lentävä laite tulevaisuudessa kehittää tilannekuvaa uhrattavissa oleville miehittämättömille lentäville laitteille, jotka ovat halvempia ja joilla voidaan saada vihollisen lentäviä laitteita alas.

Myöskin, jostain kumman syystä, valtioiden välisessä diplomatiassa, miehittämättömän lentävän laitteen alasampuminen ei eskaloi tilannetta niin paljoa, mitä hävittäjän alasampuminen. Outoa sinänsä, mutta esimerkkien valossa näin se 2020 -luvulla on.

Iranin iskut Saudeihin ovat osoittaneet, että itsetehdyt lentävät viemäriputket ilman häiveominaisuuksia, välitankkauksia, satelliitteja, lentotukialuksia tai tukitoimintoja saavat Saudien öljyntuotannon muutamaksi päiväksi seis. Niin halpoja vehkeitä, että miitä ei kannata edes hävittäjällä ampua alas, koska se tulee kalliiksi. Viimekädessä, hyvä hinta-laatusuhde ,eikä huipputeknologia, ratkaisee aina sodat.

Simputtaja

Hävittäjiä ei kannata rakentaa, kun se voidaan ehkä ampua alas 1/80 osan maksavalla ohjuksella. Panssarivaunua ei kannata rakentaa, kun sen ehkä voi tuhota 1/100 maksavalla ohjukselle. Ballistista ohjusta ei kannata rakentaa, kun sen ehkä voi ampua alas 1/200 osan maksavalla ohjuksella. Sota-alusta ei kannata rakentaa, kun sen ehkä voi upottaa 1/350 - 1/2000 osan maksavalla ohjuksella. Miehistönkuljetusajoneuvoa ei kannata rakentaa, koska sen voi tuhota 1/1000 osan maksavalla miinalla. Kenttätykkiä ei kannata rakentaa, koska sen voi ehkä tuhota 1/1000 osan maksavalla kranaatilla. Sotilasta ei kannata kouluttaa, koska sen voi ehkä tuhota vain muutaman sentin maksavalla luodilla.... Jne, hoh hoijaa....

Huipputeknologia on aina ratkaissut sodat eikä hinta-laatusuhteita lasketa. Jos olisit oikeassa, kaikki sodat olisi voittanut aina cladiusta käyttävä riski kaveri -se on paras hinta-laatusuhteeltaan edelleen.

 

[Analysti]

Simpauttaja käy lähes paljain käsin pysäyttämässä Venäjän konearmeijan kun se on kustannustehokkainta? Ei taida onnistua?

Jopa 1930-luvulla Suomi teki kaikkensa (mitä nyt niillä rahoilla pystyi) rakentaakseen niin huipputeknisen puolustuksen kun voi. Ja olihan siellä todellisia menestystarinoita: Nenosen tulenjohtomenetelmät, rannikkotykistö, radiotiedustelu ja koodinmurto, Porkkala - Naissaari sulku, panssarilaivat ja sukellusveneet, hävittäjiäkin hiukan, linnoitteet Kannaksella jne jne... Ne kaikki mahdollisti torjuntavoiton. Jos olisi tavoiteltu vain hyvää hinta-laatusuhdetta, edelleen sen miekkamies olisi ollut tehokkain...

Tosiasia, minkä voimme sotahistoriasta oppia, on se, että teknisesti edistyneempi voittaa aina. Sekin, että on merkittävästi voimakkaampi resurssien puolesta, on yleensä seurausta teknisestä edistyneisyydestä. Esim Japani vs. USA. Saksa oli monessa suhteessa teknisesti edistynyt, mutta ei voida lopulta sanoa, oliko se UK:ta ja USA:ta edistyneempi? Esim ydinteknologiassa ja tutkatekniikassa se jäi toiseksi, lopulta.

Suomessa vallinnut korpisoturimyytti on pelkkä myytti. Ilman huipputekniikan apua olisi sotiemme tulos ollut ihan toinen. 1960 - 1970 -luvuilla, kun puolustusvoimien kehittämiseen ei ollut mitään poliittisia edellytyksiä, piti vain luoda oppi, jossa halkoja taistelupanssarivaunun telaketjuihin tunkemalla voitetaan suurvaltavihollinen. Sen jälkimaininkeja vieläkin käy, varsinkin reserviläisten keskuudessa. Asiantuntijat ja suurin osa PV:n henkilöstöstä kyllä tietää mitä pitää tehdä. Toisin kuin täällä sanottiin, jos aiotaan pärjätä, nimenomaan Ilmavoimista on tehtävä pääpuolustushaara. Eräällä tavalla se on jo tapahtunutkin. Onneksi.

 

[kimmo.j]

Joskus politiinen päätöksenteko saattaa ottaa vähän eri asennon kuin mitä asiantuntijat ensisijaisesti esittävät. Se voi olla merkityksellistä lopputuleman kannalta tai sitten ei. Riippuu ihan siitä miten tasavertaisia eri vaihtoehdot ovat. Niin järjestelmämme kuitenkin toimii ja tavallaan pitääkin toimia. Poliitikoilla on kuitenkin aina vastuu kokonaisuudesta.

Näkisin mahdollisuutena siis ennen kaikkea sen että prosessi tuottaa kaksi hyvin tasaväkistä ratkaisuvaihtoehtoa. Olkoot vaikka F-35 ja Rafale. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voitaisiin näin sotilaallisen puolen erityisesti kärsimättä painottaa joitain hankkeen ulkopuolisia tekijöitä kuten turvallisuuspoliittista suuntautumista ja kotimaista työllisyyttä. Ei ole kovin realistista ajatella että poliitikot eivät paikan tullen näin isossa asiassa lainkaan käyttäisi sitä harkintaa ja valtaa joka heille on annettu. Eikä se tarkoita ”amatöörimäistä sekoilua” tai valintaprosessiin aikaina hankitun tiedon sivuuttamista. Siihen vain lisätään lopuksi pieni painotus. Vaikkapa siis sitä mikä on huoltovarmuuden taso ( tämä on lähivuodet taatusti tapetilla ) ja paljonko saadaan työtä/kokoonpanoa kotimaahan. Jälkimmäinen tietysti liittyy myös eläimellisesti ensimmäiseen.

Valitettavasti kyllä siihen liittyy juurikin se amatöörien puuhastelu. Heti kun poiketaan suorituskyky periaatteesta, pelikentälle astuu poliittinen korrektius ja ideologiat. Tämä tarkoittaa, että poliitikot tekevät päätöksen jollain ihan mulla perusteella kuin faktoilla. Esim emme voi ostaa konetta tuolta koska se maa XXXXX. Tai jotain muuta amatöörimäistä.
Huoltovarmuus on käsittääkseni osa HX-prosessia, joten sitä on turha antaa poliitikoille, he kun tod.näk. eivät asiasta ymmärrä mitään.
Nämä turvallisuuspoliittiset ja työllisyyteen liittyvät näkökulmat ovat oikeastaan joka paikassa aiheuttaneet pelkkää paskaa ja huononnusta. Sille vain on keksitty hyväksyttävä nimi

Esimerkkinä, Vihreiden ja Demareiden änkyräsiipi päättää yhdessä Vasemmistoliiton kanssa, ettei F35:sta hankita koska Trump ja Amerikka on paha. Tämä on täysin mahdollista, koska molemmista puolueista löytyy väkeä joka ajattelee näin. Ja voisi käydä jos suorituskyky perusteesta poiketaan.

 

[ajs178]

Joskus politiinen päätöksenteko saattaa ottaa vähän eri asennon kuin mitä asiantuntijat ensisijaisesti esittävät. Se voi olla merkityksellistä lopputuleman kannalta tai sitten ei. Riippuu ihan siitä miten tasavertaisia eri vaihtoehdot ovat. Niin järjestelmämme kuitenkin toimii ja tavallaan pitääkin toimia. Poliitikoilla on kuitenkin aina vastuu kokonaisuudesta.

Näkisin mahdollisuutena siis ennen kaikkea sen että prosessi tuottaa kaksi hyvin tasaväkistä ratkaisuvaihtoehtoa. Olkoot vaikka F-35 ja Rafale. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voitaisiin näin sotilaallisen puolen erityisesti kärsimättä painottaa joitain hankkeen ulkopuolisia tekijöitä kuten turvallisuuspoliittista suuntautumista ja kotimaista työllisyyttä. Ei ole kovin realistista ajatella että poliitikot eivät paikan tullen näin isossa asiassa lainkaan käyttäisi sitä harkintaa ja valtaa joka heille on annettu. Eikä se tarkoita ”amatöörimäistä sekoilua” tai valintaprosessiin aikaina hankitun tiedon sivuuttamista. Siihen vain lisätään lopuksi pieni painotus. Vaikkapa siis sitä mikä on huoltovarmuuden taso ( tämä on lähivuodet taatusti tapetilla ) ja paljonko saadaan työtä/kokoonpanoa kotimaahan. Jälkimmäinen tietysti liittyy myös eläimellisesti ensimmäiseen.

Paitsi että HX-hankkeen lopputuloksena nimenomaan suositellaan vain yhtä ehdokasta ja muita ei laiteta paremmuusjärjestykseen keskenään. Jaetaan siis vain 1. palkintosija. Hopeaa ja pronssia ei jaeta. Tällä nimenomaan koitetaan estää poliitikkojen sotkeutuminen valittavaan malliin.

 

[fulcrum]

Nythän ei puhuta modernisoinnista tai elinkaaren jatkosta, vaan suunnitellusta suorityskyvyn ylläpitämisestä. HX-hankkeen kohdalla tähän kuuluu Ilmavoimien mukaan niin moottorit kuin avioniikka ja sensorit. Ei esim. F414:n päivitys tarkoita koko moottorin uusimista, eikä siinä ole kyse elinkaaren jatkamisesta vaan suorituskyvyn parantamisesta ahtimen ja turbiinin osien vaihtamisella. Nämähän ovat muutenkin jossain määrin kuluvia komponentteja. Vastaavanlainen moottoripäivitys on tehty aika monelle koneelle juuri suorituskyky- tai kustannussyistä, esim Rafalen M88. Muutenkin jos katsoo miten esim. F-35 ja Rafale on kehittynyt, niin niihin on tehty melko isojakin muutoksia kohtalaisen tiheään eri blokkipäivitysten myötä. HX:n päivitystiheyttä todennäköisesti ohjaa myös pääkäyttäjän omat valinnat, sillä voi olla taloudellisestikin järkevää pysyä niiden tahdissa.

Niin, sinä puhut eri asiasta kuin minä.
Rafalelle ei ole tehty kuvailemani kaltaisia modernisointeja. Erilaisia päivityspaketteja kyllä, mutta tutkaa tai moottoria ei ole vaihdettu.
Esimerkiksi 414-EPE sisältää uuden polttokammion ja turbiinin. Vanhaa F414:ää ei voi päivittää EPEksi.

 

[rty19]

Rafalelle ei ole tehty kuvailemani kaltaisia modernisointeja. Erilaisia päivityspaketteja kyllä, mutta tutkaa tai moottoria ei ole vaihdettu.

Eikös tutka ole vaihdettu AESA-tutkaan RBE2-AA?

 

[magitsu]

Näin varmaan sille herännäisjuhlien kuvitteelliselle puhujallekin olisi vastattu!

Joo, Analystin vastaus on kyllä suoraan herännäisjuhlilta. Mutta yleisesti ottaen ei ole heiluteltu leimakirveitä vaan katsottu, että heikot on HS:n eväät. Sekä aiemmin SK:n. Anonyymiä kurkkua ei vain voi arvostaa kun ne ovat puolustusvaliokunnan osalta mitä suurimmalla todennäköisyydellä Mustajärvi ja Tuomioja. Kun on lausunto omalla nimellään Adlercreuzilta ja Kanervalta ettei asiassa ole perää.

Hesarin / median puolustusvastainen agenda ja moskovan trolli -heittoja ei kannata vaivautua esittämään.

 

[gekados]

Rafalelle ei ole tehty kuvailemani kaltaisia modernisointeja. Erilaisia päivityspaketteja kyllä, mutta tutkaa tai moottoria ei ole vaihdettu.

Kyllä on. M88-4E moottoripäivitys ja RBE2:n AESA-tutkan vaihto.

F414:n eri kehitysversioista ainakin EDE-versiota on markkinoitu päivityspakettina.

 

[Analysti]

Joo, Analystin vastaus on kyllä suoraan herännäisjuhlilta. Mutta yleisesti ottaen ei ole heiluteltu leimakirveitä vaan todettu, että heikot on HS:n eväät. Sekä aiemmin SK:n. Anonyymiä kurkkua ei vain voi arvostaa kun ne ovat puolustusvaliokunnan osalta mitä suurimmalla todennäköisyydellä Mustajärvi ja Tuomioja. Kun on lausunto omalla nimellään Adlercreuzilta ja Kanervalta ettei asiassa ole perää.

Tulin juuri herättäjäjuhlilta...

Minä olen pannut merkille yhden sangen erikoisen asian suomalaisessa sotavarustelua koskevassa keskustelussa.

Kuin joko Ilma- tai Merivoimia koskevista kehittämishankkeista on kysymys, löytyy kohtuullinen joukko jopa ammattilaisia pussihousuja agitoimaan niitä vastaan ja todistamaan, että niilläkin rahoilla pitäisi ostaa vaikkapa rynnäkkökivääreitä tai maataloustraktoreita pussihousuille. Teknisten puolustushaarojen kehittäminen on näiden mielestä turhaa, ja se puun vasemmalta tai oikealta puolen taisteleva kiväärimies on ainoa mitä tarvitaan.

Sen sijaan kun maavoimien varustamisesta on kyse, en ole vielä ikinä törmännyt esim. ilmavoimakenraalin sitä vastaan kirjoittamaan mielipidekirjoitukseen HS:ssä. Yleensä näissä piireissä nähdään kokonaisuus ja sen osien merkitys siinä.

Osaako joku, kun olette niin paljon tietävämpiä, parempia ja älykkäämpiä, selittää tämän eron?

 

[magitsu]

Old Boy on luultavasti oikeassa siinä, ettei HX-tekohengitykseen käytettäisi miljardia uusiin aseisiin, moottoreihin tai tutkaan vaikka esiselvityksen valitsemasta suorituskyvyn ylläpidon näkökulmasta se voisi edellyttää moista.
Sillä eihän luonto anna myöten vaihtaa pääkomponentteja täydellä hinnalla kun niistä saisi irti alle 5 vuotta käyttöä. Käytännössä läpeensä testattuna ja kaikissa koneissa valmiina 2 vuotta.

Maavoimien käytetyn kaupan rahat on niin pieniä, ettei muut vaivaudu niiden perään vaan kehittelevät lisärahoituskuvioita. Kyllä nekin syö yleispoliitikkojen hyväntahtoisuutta vaikka kehykseen eivät koskekaan. Sillä kärsivällisyys loppuu nopeasti kun lisäbudjetteja alkaa yksi toisensa perään ehdotella.

Sinänsä kun hankkeet on päätetty toteuttaa näin, ei niitä pitäisi katsoa vain 1,3 tai 10 miljardin kuluina vaan jakaa koko elinkaaren mitalle. Silloin niistä tulee paremmin vertailukelpoisia esim. nyt nähdyn Ylen kyselyn muille vaihtoehdoille, jotka ovat vuosittaisia kuluja. Silti gallup-johtaminen on alhaista. Niiden taakse piiloutuu vain poliitikot, joilla ei ole kykyä ottaa vastuuta päätöksestä.

 

[Passi]

Paitsi että HX-hankkeen lopputuloksena nimenomaan suositellaan vain yhtä ehdokasta ja muita ei laiteta paremmuusjärjestykseen keskenään. Jaetaan siis vain 1. palkintosija. Hopeaa ja pronssia ei jaeta. Tällä nimenomaan koitetaan estää poliitikkojen sotkeutuminen valittavaan malliin.

Entäs jos poliitikot haluaa tietää kakkosen ja kolmosen ennen päätöstä(suorituskyky on kai kaikilta pusteytetty)
Puolustusvoimain ylipäällikölle pirautus?