On kyllä iso pulma HX-hankkeessa noi elinkaarikustannukset. Jos mennään korkeimmalla kuullulla luvulla, eli viime viikolla Kanervan sitatoima 300 miljoonaa euroa per vuosi, tuo tarkottaisi 30 vuoden aikana yhdeksää miljardia käyttökustannuksiin. Ja sitten vielä pari miljardin MLU:ta päälle plus 10 miljardin hankinta, niin puhutaan 21 miljardista eurosta.
Puranenkin on sanonut, että käyttökustannukset hyvinkin saattavat johtaa pienempään konemäärään, ja 60 on puhuttu kriittisenä rajana ja taistelunkestävällä järjestelmällä se voi olla hieman alempikin. Itse näen asian niin, että budjetilla, joka on tosi kustannustehokkaaksi viilattu 64 Hornetin tarpeisiin, on vaikea lähteä edistyneempiä uusia teknologioita sisältäviä ja täten operointikustannuksiltaan kalliimpia koneita operoida. Joten itse olen varautunut siihen, että konemäärä saattaa ollakin sitten se maksimissaan se 60 tai sitten jopa viisissäkymmenissä oleva määrä. Ja nykytilanteessa veikkaan, että käyttökulujen osalta poliittinen ohjaus tulee olemaan vahvaa, että varmistetaan viimeisen päälle, että käyttökulut mahtuvat siihen Hornetin käyttökuluihin.
Koska jos taas kävisi kämmi ja elinkaarikustannukset osoittautuisivatkin siihen haarukan arvioituun yläpäähän eli 30 miljardiin, se tarkottaisi vuositasolla tuplabudjettia ilmavoimien operoimiseen, ja tämä taas saattaisi suututtaa poliitikot pitkäksikin aikaa, jos sitten heidän pitäisi lapioida 10 prosenttia lisää puolustusbudjettiin, kun PV:lle oli annettu käskyt mahduttaa HX Hornetin käyttökuluihin. Ja tämä saattaisi johtaa uusien hankintojen paljon vahvempaan poliittiseen ohjaukseen ja mahdollisesti leikkauksiin, jotta saataisiin osa HX:n elinkaarikustannuksista tuota kautta katettua. Ja vielä pahempi itsemurha olisi se, jos lisärahoitusta HX:n operointiin ei tulisi ja se 10 miljardia ylimääräistä pitäisi katsella PV:n muista toiminnoista. Se väistämättä rapauttaisi maa - ja merivoimia.
Itse näen, että nykytilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että HX-organisaatio neuvottelee paketin, joka mahtuu nykyisiin käyttökustannuksiin. Varsinkin, kun ottaa vielä huomioon, että veronmaksajien määrä ei nykytilanteesta tule paranemaan, vaan pahenemaan, ja täten julkinen rahankäyttökin joutuisi jo ilman koronaakin syyniin lähivuosikymmeninä.