Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Kohta kuullaan kuinka tuo on valheellisesti arvioitu sen takia että päätöstä uusista koneista ei lykättäisi.
Uutisissa sanotaan, että turvaluokiteltua tietoa, jonka perusteella tuo 2,4 miljardia euroa on laskettu, ei voida sen turvaluokituksen vuoksi julkistaa. Itse kuitenkin uskon, että esim. Valtioneuvostolle ja Puolustusvaliokunnalle ko. laskelmat voidaan jakaa, ja näyttää toteen yhtälö, ja sen perusteet.
 
Tai käyttää ne ohjukset ilmatorjunnan puolella. Vaikea nähdä mikä olisi sellainen ase että se pitäisi hetkohta tuoreeltaan pokata kun HX tulee käyttöön.

Noin laaja remontti Hornetiin olisi joka tapauksessa älyvapaa hanke. Siitä voi olla samaa mieltä olipa kustannus miljardin tai kaksi.

Kyllä. Tulisi kyseeseen ehkä siinä tilanteessa, jos taloutemme olisi niin kuralla, että lisäluottoa ei markkinoilta saisi 10 mrd € hankintaan ja siksi oltaisiin pakotettuja jatkamaan nykyistä fleettiä siinä toivossa, että luottoluokitus paranisi viiden vuoden aikana. Käytännössä siis, jos olisimme Kreikan tilanteessa pahimman talouskriisin aikaan, niin sitten HN:n jatkaminen olisi perusteltua.
 
Siitä täytyy kuitenkin lähteä, että ei voi käyttää, tai sitten tiputtaa kandidaatteja pois kisasta esim. Rafale.

AIM-120D on kai samaa kokoa kuin AIM-120C7? Ts. kierrätysmahdollisuus olemassa NASAMS:n kitaan.
 
Ja hieman kyseenalainen tuo onkin. Ei esimerkiksi ole mikään automaatio ettei niitä uusia ilmataisteluaseita voisi käyttää uudessa kalustossa.

Toisaalta kustannukset ovat voineet noustakin. Aikanaan Hornetin MLU-päivityksiä tiettävästi kiirehdittiin, jotta päästäisiin samoihin hankintoihin muiden käyttäjien kanssa ja päästäisiin halvemmalla. Onko nyt niin, että tuo kriittinen ikkuna on sulkeutunut? Esiselvityksessähän mainitaan, että "lisärahoitustarve olisi vuosiksi 2018–2022 1,2 miljardia euroa ja investointipäätös asiasta pitäisi tehdä 2015–16."
 
Toisaalta kustannukset ovat voineet noustakin. Aikanaan Hornetin MLU-päivityksiä tiettävästi kiirehdittiin, jotta päästäisiin samoihin hankintoihin muiden käyttäjien kanssa ja päästäisiin halvemmalla. Onko nyt niin, että tuo kriittinen ikkuna on sulkeutunut? Esiselvityksessähän mainitaan, että "lisärahoitustarve olisi vuosiksi 2018–2022 1,2 miljardia euroa ja investointipäätös asiasta pitäisi tehdä 2015–16."

Muihin kustannuksiin en osaa ottaa kantaa. Vähemmän tullut lentokoneita rakenneltua. Tarkemmin määrittelemätön remontti ja muut kilkkeet vuosiksi voivat maksaa melkein mitä vain.
 
Katsoin Kokoomuksen palaverin Teamsissa, ja Kanervalle sai laittaa kysymyksiä.

Häneltä kysyttiin miksei kovempaa laittanut vastaan Arhinmäelle Ylellä. Vastasi, että hänelle oli juuri neuvottu että jos ei nyt niin kauheasti tarvitse toisten päälle puhua. No siinä sitten kuulemma meni Arhinmäen puhumaa höttöä kumoamatta.
 
Pitää myös muistaa, että alkuperäisessä selvityksessä HN:n eliniän jatkamiselle oli joku vuosi (2016?), johon mennessä päätös olisi pitänyt tehdä. Sen jälkeen on varmaan monta tuotantolinjaa sulkeutunut ja HN:n rakenneosat kuluneet siten, että korjauksen sijaan pitää vaihtaa (ja korvaava osa ottaa sieltä suljetulta linjalta). Ei ihme, jos kustannukset pomppaa.
 
On aika selkeätä tämä pv vuoropuhelu puna-armeijan kanssa. Loistavaa tiedotusta. Oli reserviläiskirje 900 000:lle. Kymmenien tuhansien ruumispussitilaukset. Hyppymiinat. Elefanttikävely. Jne
Katso liite: 40929
Mä en tuota kokardia vieläkään ymmärrä miksi se täytyy jokaiseen tamineeseen tuupata?
 
Tunnukseton sotilas on lainsuojaton laiton taistelija. Eihän tätäkään sopimuspykälää varmaan kukaan muu kuin Suomi noudata.
Pistää hihaan tumma kuosisen lipun, täyttäyisi tuo vaatimus eikä olisi niin hölmän näköistä kun porukat on täydessä sotamaalauksessa niin kokardi paistaa kilometrin päähän.
 
Pistää hihaan tumma kuosisen lipun, täyttäyisi tuo vaatimus eikä olisi niin hölmän näköistä kun porukat on täydessä sotamaalauksessa niin kokardi paistaa kilometrin päähän.
No, ei se kyllä paista. Optiikan lait häivyttävät sen näkymättömiin jo melko lyhyeltä etäisyydeltä paljain silmin katsottaessa, eikä se kiikareillakaan kovin valtava se etäisyys ole. Ja sen saa helposti siitä piiloon jos tilanne sitä vaatii.

Parhaimmillaankin ihmissilmän erottelukyky on n. 2 kaariminuuttia.
 

Propagandan ja leuanlouskutuksen määrästä päätellen tuo meni ns. "tunteisiin". Toki tuolta huhulta lentojen tarkoituksesta katkeaa siivet heti kun eka ryssä keksii puskea tuon tweetin google translateen, mutta sitä odotellessa jos ne haluaa väkisellä lukea tuosta jonku "uhkauksen" niin voiskohan se olla vaikka se, että lentäkää v*ttu tekin välillä omalla puolen rajaa koska muuten saattaa sattua suhoille vahinko.

"Olisi pitänyt pudottaa ne kaikki alas. Suomi ei mene Natoon, kirjoittaa esimerkiksi Anton Ivanov -nimellä kommentoiva henkilö." Lentoreittien perusteella olisivat saaneet tulla melko pitkälle suomen puolelle yrittämään.
 
"Olisi pitänyt pudottaa ne kaikki alas. Suomi ei mene Natoon, kirjoittaa esimerkiksi Anton Ivanov -nimellä kommentoiva henkilö."
Anton Ivanov voi olla huoletta. Suomi ei liity Natoon, suomalaishävittäjiä ei tarvitse pudottaa sen tähden.
 
Matti Vanhanen: Ilmavoimien Hornetien seuraajiksi perusteltua valita ruotsalaisia Jas-hävittäjiä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää perusteltuna, että käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit korvataan ruotsalaisilla Jas Gripeneillä.

PITÄISIKÖ Suomen muuttaa asemoitumistaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjän arvaamattoman toiminnan takia? Tähän kysymykseen etsitään vastausta, kun hallitus kirjoittaa kevään aikana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.


Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen avasi keskustelun keskiviikkona omakustannekirjallaan Ulkopolitiikasta. Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle aito vaihtoehto, jos tilanne Itämeren alueella vain kärjistyy. Vanhanen toivoo Venäjän ymmärtävän, että sen toiminta muuttaa suomalaisten suhtautumistapaa.


– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan. Viimeisten vuosien politiikalla muualla Euroopassa Venäjä on laittanut liikkeelle pallon, joka pyörii, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhasen kantana kuitenkin on, että Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä sotilasliiton ulkopuolella, koska sillä tuettaisiin lähialueen vakautta ja ennakoitavuutta.


VAKAUDEN voi saavuttaa Vanhasen mukaan joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Nämä ovat hänen mukaansa vaihtoehdot myös silloin, kun Suomessa puhutaan turvallisuuspolitiikan peruslinjasta.


– Moni Suomessa miettii, mitä Venäjä saa ympäristössään tehdä, ennen kuin se johtaa meillä johtopäätökseen, että luottamus ei enää riitä. Se raja on tarkka kuin veteen piirretty, ja tulkitsijalla on nyt oltava kärsivällisyyttä.


Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään selkein askelin, mutta auttaisivatko maat toisiaan hädän hetkellä? Vanhanen varoittaa rakentamasta vääriä illuusioita. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö ei hänen mukaansa takaa sitä, että Ruotsi auttaisi Suomea tosipaikan tullen. Varmuuden saamiseksi maiden pitäisi solmia valtiosopimus puolustusliitosta. Kahden maan puolustusliitto ei kuitenkaan Vanhasen mielestä voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.

Tämä ei hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei yhteistyötä kannattaisi syventää.

– Mitä parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön puolustusvoimamme kykenevät ja mitä paremmin niiden kulttuurit limittyvät keskenään, sitä varmemmaksi poliittinen ja sotilaallinen yhteistyömme kävisi kriisin sattuessa.


YHTEISTYÖ EU:n ja Ruotsin kanssa voi hänen mukaansa kehittyä vähitellen sellaiseen muotoon, jota on vielä vaikeaa ennustaa.


Vanhanen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät vuoropuheluaan turvallisuuspolitiikasta. Maan keskustelua on tärkeää seurata, koska Ruotsissa porvaripuolueet ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla.


– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että Sdp:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa.

MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.


– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.

Hornetien todennäköisinä seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea tai Eurofighterin Typhoonia. Hankintapäätöksessä arvioidaan muun muassa koneiden suorituskykyä, niihin saatavia asejärjestelmiä ja järjestelmien yhteensopivuutta armeijan muuhun toimintaan.

KAUPPOJEN yhteydessä on mahdollista sopia myös vastakaupoista. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö puolustuksen alalla voisi parantaa koko alueen suorituskykyä.


– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla, Vanhanen sanoo.


Edellytyksenä voisi hänen mukaansa kuitenkin olla, että Suomi saa huippulaatuista aseteknologiaa myös muualta.

Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyötään Vanhasen mukaan myös laivastojen hankinnoissa ja korjaustelakoissa.

 
Otsikko antaa taas täysin väärän kuvan Vanhasen mielipiteestä. Vanhanen ei ota kantaa, onko Gripenin osto perusteltua. Vanhanen sanoo, että olisi Suomelle edullista, jos Gripenin hankinta olisi perusteltua eli käytänössä Gripen tulisi vähintään jaetulle ykköstilalle HX-vertailussa.
 
Otsikko antaa taas täysin väärän kuvan Vanhasen mielipiteestä. Vanhanen ei ota kantaa, onko Gripenin osto perusteltua. Vanhanen sanoo, että olisi Suomelle edullista, jos Gripenin hankinta olisi perusteltua eli käytänössä Gripen tulisi vähintään jaetulle ykköstilalle HX-vertailussa.
Ihan selvä klikkiotsikko, kun lukee pidemmälle. Alhaalla Vanhasen oma sitaatti:
– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.
Tuossahan Vanhanen toteaa, että mikäli suorituskyky natsaa Gripenissä meille sopivasti, niin olisi perusteltua valita se. Mutta vain jos käy ilmi, että joso Gripenit vastaavat tarpeisiin. Mikä on taas ison jos-sanan takana. Kun ottaa huomioon Gripenin pieni koko, pieni kuormankantokyky, pieni käyttäjäkunta ja siitä nousevat suuret kehityskulut / varaosahinnat, pienehkö kantama, huoltovarmuus sodan aikana, turpo-kysymykset, jne...
 
Back
Top