YliKoo
Greatest Leader
Kepuhan voisi koplata asiat, kolme hävittäjää joka maakuntaan.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Oishan se hienoa kun sodatkin menisi kuin elokuvissa. Jonkunlaista varaa pitäisi edelleenkin löytyä myös kestää tappioita ja muita vastoinkäymisiä.
No näitä lukumääräasioita asiantuntijat ovat kommentoineet, ja 60 riittää ja mahdollisesti muutama vähemmän taistelunkestävällä järjestelmällä. Eli eiköhän asiantuntijat ole noihin lukuihin laskenut tappion kestämiset ja muutkin vastoinkäymiset mukaan. Olisi idioottimaista, että asiantuntijat eivät näitä laskisi mukaan.
Valitettavasti ei taida olla julkista tietoa mikä ajaa vähentämään määrää. Itse pelkään että syy on puhtaasti rahassa ja noin 10 miljardin budjettia ei saada. Hhallituksen kulisseissa varmaan tästä käydään vääntöä. Tälle hallitukselle olisi herkkua saada vähentää puolustuksen budjetista. Näin korona kriisin aikaan. Vaikkei sitä ehkä suoraan sanotakkaan. Toinen vaihtoehto on jonka osaan kuvitella syyksi on liian korkeat vuotuiset käyttökulut. Muita syitä en äkkiseltään osaa kuvitella miksi määrä olisi vähempi. Tuskin PV tai ilmavoimatkaan haluaisi määrää vähentää jollei jostain rahallisesta syystä painetta olisi.
Näin se on ollut alusta asti. Mutta kun se kpl määrä ei ole pointti vaan suortuskyky. Pv vain on ajautunut keskusteluun määrästä keskustellessaan asiasta niiden kanssa jotka ei muuta ymmärrä. Enempi on siinäkin parempi mutta alarajakin tulee vastaan kun mietitään yhtäaikaista operatiivista käyttöä ja kunkin koneen/parven toiminta-aluetta ja aikaa. Olisi vain pitänyt määrittää konemäärä 60-70 kpl jos joku olisi arvannut, että määrä on kynnystekijä eikä hinta.
Uskon silti edelleen, että pv:ltä, ilmavoimilta ja sotilastiedustelulta tulee sellainen pumaska Sauli Niinistön ja kokoomuksen tukemana että myönnytykset tehdään muualla kuin hx-projektissa. Keskusta, SDP, Kokoomus, RKP, Krist on asian takana ja selonteon hengessä läpi heilahtaa. Aikatauluissa voidaan joustaa eli siirretään panostusta aseista ja infrasta siten, että vihervassarit ei enää muista mistä oli kyse.
Viimeksi muokattu:
Turvallisuusuhat eivät ainakaan ole lieventyneet. Paremminkin päinvastoin. Eikä se ainakaan minusta ole mitenkään holtitonta tai mässäily, jos hävittäjiä hankitaan sama määrä kuin aikaisemminkin. Vaikka suorituskyky per hävittäjä nouseekin. Vastaa omasta mielestäni turvallisuusympäristön haasteisiin.
Viimeksi muokattu:
Tuonhan on jo HX-hankkeen henkilökunta vahvistanut. Että jos 64 HX-kandidaatin käyttökustannukset eivät mahdu Hornetin vuosittaiseen käyttöbudjettiin, niin sitten määrä elää alaspäin niin että saadaan ratkaisu mahtumaan siihen toimintamenoraamiin, joilla Horneteja käytetään. Ja Puranen on sanonut, että tämä on ehdottomasti ollut se kaikkein vaikein vaatimus koko kilpailutuksessa.
Ei siinä taida sitten parin koneen viilaus auttaa paljoakaan. Tällöin 48-52 voi olla hyvinkin todellisuutta. Ja saavat tehdä huollossa ja muuallakin ihmeitä jos kyetään samaan määrään suoritetteita ja tehtäviä kuin vanhalla määrällä.
No kyllä siinä voi auttaa esim. parven verran vähentäminen, jos se on osana useita toimenpiteitä, joilla pusketaan käyttökustannukset siihen Hornetin tasolle noin 10 prosenttiin puolustusbudjetista.
Rajansa päiväunillakin. Nehän maksaisi ainakin tuplaten.
Mitä neljällä "pitkän kantaman it-patterilla mahdettaisiin tehdä"? Semmoisella systeemillä voitaisiin rajoitetusti suojata yhtä kohdetta, esim Helsinkiä. On paljon kustannustehokkaampaa ostaa vaikka ohjuksia niihin hävittäjiin. Niillä voi käydä tekemässä pahoja siellä, minne vihollinen koittaa tunkea eikä vain staattisesti odottaa, että josko ne nyt tulisi tänne.
Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa HX-neuvotteluissa, kun korona on osoittanut kuinka sopimukset lentelevät ikkunoista pihalle, niin kuinka paljon kovemmiksi huoltovarmuus on vaatimuksiltaan/painotuksiltaan tullut.
Näen mahdollisena, että täyden suvereeniuden takaavalla Typhoonilla ja Rafalella on mahikset nousseet.
Näen mahdollisena, että täyden suvereeniuden takaavalla Typhoonilla ja Rafalella on mahikset nousseet.
letkuspede
Ylipäällikkö
Squaring the Circle: The Replacement of the German Luftwaffe’s Tornado - Foreign Policy Research Institute
Over the last few weeks, a debate has intensified in German political and national security circles on the issue of replacing Panavia Tornado jets for the Luftwaffe. With entry into service in 1979, the Tornado as presently operated by the Luftwaffe fulfills three key requirements. First, it is...
www.fpri.org
Hävittäjähankkeessa selvitetään amerikkalaisen Lockheed Martinin risteilyohjusten jatkokäyttöä
Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
6:00
JASSM-ohjus laukaistiin Hornetista Ilmavoimien testissä Yhdysvalloissa vuonna 2018.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien risteilyohjusten jatkokäyttö selvitetään HX-hankkeessa. Asian on vahvistanut Lännen Medialle HX-ohjelmajohtaja Lauri Puranenpuolustusministeriöstä.
JASSM-ohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Weapon) on osa Ilmavoimien Hornet-hävittäjien ilmasta maahan -täsmäaseistusta. Ohjuksen kantomatka on 370 kilometriä, joten sen vaikutuskyky ulottuu Suomesta esimerkiksi Pietariin saakka. Kymmenen miljardin euron arvoisessa HX-hankkeessa Hornetit korvataan monitoimihävittäjiin pohjautuvalla ratkaisulla. Hankintapäätös tehdään ensi vuonna. Lockheed Martin on yksi tarjouskilpailuun osallistuvista hävittäjävalmistajista.
Lännen Media haastatteli Purasta ensimmäisen kerran risteilyohjusten jatkokäytöstä viime tammikuussa. Häneltä kysyttiin, onko Suomen hankkimia JASSM-ohjuksia tarkoitus käyttää HX-hankkeen myötä valittavassa konemallissa vai päättyykö JASSM:n käyttö?
– Tähän kysymykseen on vielä ennen aikaista vastata. Osana tarjouskilpailua tämäkin selvitetään. Voi olla, että kaikkiin tarjolla oleviin koneisiin JASSM-ohjusta ei kyetä integroimaan. Mutta tämäkin ratkeaa, kunhan saamme lopulliset tarjoukset noin vuoden päästä, Puranen kommentoi sähköpostitse.
Toimitus tiedusteli JASSM-jatkokäyttöselvityksen tilannetta uudestaan toukokuussa. Nyt Puranen oli niukkasanaisempi. Hän viestittää, että vanhojen aseiden integrointi ei ole vaatimuksena HX-kandidaateille.
– Tässä vaiheessa kilpailua emme valitettavasti voi avata eri kandidaattien tarjousten sisältöä emmekä ratkaisuja. Tämäkin kysymäsi asia kuuluu tämän rajoituksen piiriin, Puranen kirjoittaa.
JASSM-ohjusten hankinta oli aikanaan poikkeuksellisen työläs prosessi. Puolustusvoimat pyysi ensimmäisen kerran lupaa JASSM-ohjusjärjestelmän kauppaan Yhdysvaltain puolustushallinnosta Pentagonista vuonna 2002. Pyyntö jouduttiin uusimaan vuosina 2005 ja 2007.
Lopulta Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi hyväksyivät kaupan marraskuussa 2011. Puolustusministeriö ilmoitti hankkeen hinnaksi 178,5 miljoonaa euroa vuonna 2012.
ilmavoimat siirsi kaksi Hornet-monitoimihävittäjää JASSM-koeammuntaa ja ohjusten integrointia varten Yhdysvaltoihin vuonna 2016. Jostain syystä koeammunta onnistui Yhdysvalloissa vasta maaliskuussa 2018. Puolustusvoimien mukaan suorituskyky on nyt käytössä.
Yleensä aseistuksen elinkaarta rajoittaa räjähteille ja rakettimoottoreille asetettu varastointi-ikä. JASSM-ohjusten elinkaari on suunniteltu Hornet-kaluston mukaiseksi.
HX-hankkeessa monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla Yhdysvalloista F/A 18 Super Hornet, jota valmistaa Boeing, F-35-hävittäjä valmistajanaan Lockheed Martin, ruotsalaisen Saabin valmistama Gripen E, ranskalaisen Dassaultin valmistama Rafale sekä brittiläisen BAE Systemsin Eurofighter Typhoon-hävittäjä.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kertoi tammikuussa sähköpostitse, että yksi suorituskykyvaatimus HX-hankkeessa liittyy pitkän kantaman tulenkäyttöön. Hankkeessa haetaan kykyä vaikuttaa noin JASSM:n etäisyydelle.
– Kandidaattien konseptuaaliset ratkaisumallit kullekin viidelle tehtäväalueelle/-tyypille poikkeavat ja niiden yksityiskohtia en voi avata, hän toteaa.
Hornetin aseistuksen käyttöä ei ole asetettu vaatimukseksi HX-hankkeelle.
– Tämä on sekä yhdenvertaisuus- että aseistuksen elinkaareen ja integraatioinvestointeihin liittyvä asia, Keränen kirjoittaa.
www.ts.fi
Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
6:00
JASSM-ohjus laukaistiin Hornetista Ilmavoimien testissä Yhdysvalloissa vuonna 2018.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien risteilyohjusten jatkokäyttö selvitetään HX-hankkeessa. Asian on vahvistanut Lännen Medialle HX-ohjelmajohtaja Lauri Puranenpuolustusministeriöstä.
JASSM-ohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Weapon) on osa Ilmavoimien Hornet-hävittäjien ilmasta maahan -täsmäaseistusta. Ohjuksen kantomatka on 370 kilometriä, joten sen vaikutuskyky ulottuu Suomesta esimerkiksi Pietariin saakka. Kymmenen miljardin euron arvoisessa HX-hankkeessa Hornetit korvataan monitoimihävittäjiin pohjautuvalla ratkaisulla. Hankintapäätös tehdään ensi vuonna. Lockheed Martin on yksi tarjouskilpailuun osallistuvista hävittäjävalmistajista.
Lännen Media haastatteli Purasta ensimmäisen kerran risteilyohjusten jatkokäytöstä viime tammikuussa. Häneltä kysyttiin, onko Suomen hankkimia JASSM-ohjuksia tarkoitus käyttää HX-hankkeen myötä valittavassa konemallissa vai päättyykö JASSM:n käyttö?
– Tähän kysymykseen on vielä ennen aikaista vastata. Osana tarjouskilpailua tämäkin selvitetään. Voi olla, että kaikkiin tarjolla oleviin koneisiin JASSM-ohjusta ei kyetä integroimaan. Mutta tämäkin ratkeaa, kunhan saamme lopulliset tarjoukset noin vuoden päästä, Puranen kommentoi sähköpostitse.
Toimitus tiedusteli JASSM-jatkokäyttöselvityksen tilannetta uudestaan toukokuussa. Nyt Puranen oli niukkasanaisempi. Hän viestittää, että vanhojen aseiden integrointi ei ole vaatimuksena HX-kandidaateille.
– Tässä vaiheessa kilpailua emme valitettavasti voi avata eri kandidaattien tarjousten sisältöä emmekä ratkaisuja. Tämäkin kysymäsi asia kuuluu tämän rajoituksen piiriin, Puranen kirjoittaa.
JASSM-ohjusten hankinta oli aikanaan poikkeuksellisen työläs prosessi. Puolustusvoimat pyysi ensimmäisen kerran lupaa JASSM-ohjusjärjestelmän kauppaan Yhdysvaltain puolustushallinnosta Pentagonista vuonna 2002. Pyyntö jouduttiin uusimaan vuosina 2005 ja 2007.
Lopulta Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi hyväksyivät kaupan marraskuussa 2011. Puolustusministeriö ilmoitti hankkeen hinnaksi 178,5 miljoonaa euroa vuonna 2012.
ilmavoimat siirsi kaksi Hornet-monitoimihävittäjää JASSM-koeammuntaa ja ohjusten integrointia varten Yhdysvaltoihin vuonna 2016. Jostain syystä koeammunta onnistui Yhdysvalloissa vasta maaliskuussa 2018. Puolustusvoimien mukaan suorituskyky on nyt käytössä.
Yleensä aseistuksen elinkaarta rajoittaa räjähteille ja rakettimoottoreille asetettu varastointi-ikä. JASSM-ohjusten elinkaari on suunniteltu Hornet-kaluston mukaiseksi.
HX-hankkeessa monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla Yhdysvalloista F/A 18 Super Hornet, jota valmistaa Boeing, F-35-hävittäjä valmistajanaan Lockheed Martin, ruotsalaisen Saabin valmistama Gripen E, ranskalaisen Dassaultin valmistama Rafale sekä brittiläisen BAE Systemsin Eurofighter Typhoon-hävittäjä.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kertoi tammikuussa sähköpostitse, että yksi suorituskykyvaatimus HX-hankkeessa liittyy pitkän kantaman tulenkäyttöön. Hankkeessa haetaan kykyä vaikuttaa noin JASSM:n etäisyydelle.
– Kandidaattien konseptuaaliset ratkaisumallit kullekin viidelle tehtäväalueelle/-tyypille poikkeavat ja niiden yksityiskohtia en voi avata, hän toteaa.
Hornetin aseistuksen käyttöä ei ole asetettu vaatimukseksi HX-hankkeelle.
– Tämä on sekä yhdenvertaisuus- että aseistuksen elinkaareen ja integraatioinvestointeihin liittyvä asia, Keränen kirjoittaa.
Hävittäjähankkeessa selvitetään amerikkalaisen Lockheed Martinin risteilyohjusten jatkokäyttöä
Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
www.ts.fi
Mie oon ajatellut niin, että jos patterit esim bara 8 er ohjuksia, sijoitettaisiin Porvooseen Mikelin Joensuun ja Kuopion seudulle, olis koko eteläinen itäraja ilmatorjunnan vaikutuksen alaisena. Suojais maajoukkoja ja joutuu Vihulainen varomaan tänne lentelemisään. Yksittäisiä Kohteita suojattas NASAMS yksiköllä.
Raveni
Greatest Leader
Alun perinkin pohdin tuota JASSM hankintaa myös tulevan kone hankkinnan kannalta. Vähän myöhään se hankittiin kun tiedossa oli, että kun JASSM saadaan integroitua, alkaa koneiden korvaaja hankinta olemaan jo suhteellisen lähellä. Lisäksi USA:ssa ollaan vahvasti panostettu JASSM-ER:n joka ei ole yhteensopiva perus JASSM kanssa vaan vaatii oman integrointinsa. No se meillä nyt on mutta onneksi suhteellisen pienellä hankinta määrällä. Itse AG kyvyn integrointi vaiheessa kun ollaan ylitetty koneen elinkaaren puoliväli on oma kysymyksensä; MLU-2 maksoi paljon. Oltasiiin varmasti pärjätty ilmankin siihen saakka, että hornetin seuraaja on valittu ja olisi tuonut mukanaan AG kyvyn.Hävittäjähankkeessa selvitetään amerikkalaisen Lockheed Martinin risteilyohjusten jatkokäyttöä
Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
6:00
JASSM-ohjus laukaistiin Hornetista Ilmavoimien testissä Yhdysvalloissa vuonna 2018.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien risteilyohjusten jatkokäyttö selvitetään HX-hankkeessa. Asian on vahvistanut Lännen Medialle HX-ohjelmajohtaja Lauri Puranenpuolustusministeriöstä.
JASSM-ohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Weapon) on osa Ilmavoimien Hornet-hävittäjien ilmasta maahan -täsmäaseistusta. Ohjuksen kantomatka on 370 kilometriä, joten sen vaikutuskyky ulottuu Suomesta esimerkiksi Pietariin saakka. Kymmenen miljardin euron arvoisessa HX-hankkeessa Hornetit korvataan monitoimihävittäjiin pohjautuvalla ratkaisulla. Hankintapäätös tehdään ensi vuonna. Lockheed Martin on yksi tarjouskilpailuun osallistuvista hävittäjävalmistajista.
Lännen Media haastatteli Purasta ensimmäisen kerran risteilyohjusten jatkokäytöstä viime tammikuussa. Häneltä kysyttiin, onko Suomen hankkimia JASSM-ohjuksia tarkoitus käyttää HX-hankkeen myötä valittavassa konemallissa vai päättyykö JASSM:n käyttö?
– Tähän kysymykseen on vielä ennen aikaista vastata. Osana tarjouskilpailua tämäkin selvitetään. Voi olla, että kaikkiin tarjolla oleviin koneisiin JASSM-ohjusta ei kyetä integroimaan. Mutta tämäkin ratkeaa, kunhan saamme lopulliset tarjoukset noin vuoden päästä, Puranen kommentoi sähköpostitse.
Toimitus tiedusteli JASSM-jatkokäyttöselvityksen tilannetta uudestaan toukokuussa. Nyt Puranen oli niukkasanaisempi. Hän viestittää, että vanhojen aseiden integrointi ei ole vaatimuksena HX-kandidaateille.
– Tässä vaiheessa kilpailua emme valitettavasti voi avata eri kandidaattien tarjousten sisältöä emmekä ratkaisuja. Tämäkin kysymäsi asia kuuluu tämän rajoituksen piiriin, Puranen kirjoittaa.
JASSM-ohjusten hankinta oli aikanaan poikkeuksellisen työläs prosessi. Puolustusvoimat pyysi ensimmäisen kerran lupaa JASSM-ohjusjärjestelmän kauppaan Yhdysvaltain puolustushallinnosta Pentagonista vuonna 2002. Pyyntö jouduttiin uusimaan vuosina 2005 ja 2007.
Lopulta Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi hyväksyivät kaupan marraskuussa 2011. Puolustusministeriö ilmoitti hankkeen hinnaksi 178,5 miljoonaa euroa vuonna 2012.
ilmavoimat siirsi kaksi Hornet-monitoimihävittäjää JASSM-koeammuntaa ja ohjusten integrointia varten Yhdysvaltoihin vuonna 2016. Jostain syystä koeammunta onnistui Yhdysvalloissa vasta maaliskuussa 2018. Puolustusvoimien mukaan suorituskyky on nyt käytössä.
Yleensä aseistuksen elinkaarta rajoittaa räjähteille ja rakettimoottoreille asetettu varastointi-ikä. JASSM-ohjusten elinkaari on suunniteltu Hornet-kaluston mukaiseksi.
HX-hankkeessa monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla Yhdysvalloista F/A 18 Super Hornet, jota valmistaa Boeing, F-35-hävittäjä valmistajanaan Lockheed Martin, ruotsalaisen Saabin valmistama Gripen E, ranskalaisen Dassaultin valmistama Rafale sekä brittiläisen BAE Systemsin Eurofighter Typhoon-hävittäjä.
Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kertoi tammikuussa sähköpostitse, että yksi suorituskykyvaatimus HX-hankkeessa liittyy pitkän kantaman tulenkäyttöön. Hankkeessa haetaan kykyä vaikuttaa noin JASSM:n etäisyydelle.
– Kandidaattien konseptuaaliset ratkaisumallit kullekin viidelle tehtäväalueelle/-tyypille poikkeavat ja niiden yksityiskohtia en voi avata, hän toteaa.
Hornetin aseistuksen käyttöä ei ole asetettu vaatimukseksi HX-hankkeelle.
– Tämä on sekä yhdenvertaisuus- että aseistuksen elinkaareen ja integraatioinvestointeihin liittyvä asia, Keränen kirjoittaa.
Hävittäjähankkeessa selvitetään amerikkalaisen Lockheed Martinin risteilyohjusten jatkokäyttöä
Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
Huomaa ettet ole ainakaan it-miehiä... Ei ilmatorjuntajärjestelmää käytetä noin eikä voida käyttää. Tuollainen ohut helminauha on helposti läpäistävissä eikä se suojaa yhtään mitään. Se, että johonkin alueelle voidaan ampua muutama ohjus ei anna minkäänlaista tehoa tulelle. Ohjusyksiköt pitää ryhmittää suhteellisen suppealle alueelle jotta sillä on jotain vaikutusta. Ohjuksia joudutaan ampumaan yhteenkin maaliin useita. Maaleja voi olla samassa puljassa kymmeniä. Ei siinä parilla ohjuksella, jotka 75% - 98% todennäköisyydellä ei vielä osu, ole mitään merkitystä.
Viimeksi muokattu:
Mut kun kartoissa on piirretty ympyrät, joissa 3-4 Venäjän S400-patteria tekee Suomen ilmavoimista täysin hyödyttömät!!!!? Väitätkö nyt, ettei sama toimi toiseen suuntaan?!?!!!?!
Missä kartoissa? Jossain amatöörien palstoilla vai? Niitä ympyröitä on piirrellyt ihmiset, jotka ei tiedä asiasta yhtään mitään. Sanoisin näin, ettei 3 - 4 S-400 patteria vaikuta juurikaan mitään Suomen Ilmavoimien päätehtävän täyttämiseen. Hiukan ehkä jossain tietyssä pisteessä, mutta se on helposti hoideltavissa.