Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[Commander]

Ja ei kukaan tarjoaja nyt mihinkään "teatteriin" lähde miljoonia polttamaan kilpailuun huvin vuoksi.

Suomi yrittää ainakin olla ns hyvän ostajan maineessa, joka ei syyllisty mihinkään perseilyyn. Kyllä meilläkin tiedostetaan, kuinka paljon yrityksille maksaa tarjouskilpailuihin osallistuminen. Eli edes epäilyt kirittämisvilungista on oikeasti sitä, vaikka järkevä kilpailluttamisstrategia toisin näyttäisikin!

Hyvä shoppailija ei perseile, ei kuseta, ei mollaa osallistujia, kertoo rehellisesti häviön syyt, sekä maksaa laskunsa (ja alvinsa)

 

[Huhta]

Suomi yrittää ainakin olla ns hyvän ostajan maineessa, joka ei syyllisty mihinkään perseilyyn. Kyllä meilläkin tiedostetaan, kuinka paljon yrityksille maksaa tarjouskilpailuihin osallistuminen. Eli edes epäilyt kirittämisvilungista on oikeasti sitä, vaikka järkevä kilpailluttamisstrategia toisin näyttäisikin!

Hyvä shoppailija ei perseile, ei kuseta, ei mollaa osallistujia, kertoo rehellisesti häviön syyt, sekä maksaa laskunsa (ja alvinsa)

Gripenin kohdalla kyllä arveluttaa vahvasti. Mitä mahdollisuuksia on kisan pienimmällä, heikoimmalla ja vieläpä keskenkasvuisella?

Sveitsiläiset pudottivat jo koneen omasta kilvastaan eikä käkikellomaan hankintaprosessi kaiken järjen mukaan ole ainakaan likaisempi kuin täällä... Ainakin se on selvästi läpinäkyvämpi, kun tarkasteluun otettiin myös ilmatorjunta ja erilaisia vaihtoehtoja 5-18 miljardin frangin väliltä. Täällä työryhmä suosittelee hankkimaan uusia monitoimihävittäjiä 7-10 miljardilla eurolla ja pulinat pois. (Ei sillä, se on varmaan isänmaan etu, mutta demokraattiseksi sitä ei voi kehua.)

--

The expert group presented four options for consideration by the DDPS.

The first – and most ambitious – envisions a high-cost scenario in which the entire fighter inventory is replaced by 55 to 70 new combat aircraft. This option also calls for the replacement of the Swiss military’s existing air defense network – consisting of FIM-92 Stinger light guided missile systems, MBDA Rapier mobile guided missiles, and Oerlikon 35mm GDF-001 twin anti-aircraft guns – in parallel with the fighter purchase, thus providing both ground- and air-based protective airspace solutions with improved capabilities in one broad sweep.

But the price tag – estimated from CHF15 to CHF18 billion – likely comes in too high for public appetite and would undoubtedly result in another referendum with limited chances for approval.

However, noting that the modernization of existing air defense assets must begin immediately, the expert group recommended using the defense budget as a means of making installment payments on any such order. While this would require significant bumps in annual defense allocations starting at the point of recommendation by the panel (the Army’s fiscal year 2022 budget), it does provide a deft means of sidestepping the popular referendum issue without setting up a special fund for the procurement as was done with the Gripen project.

The second option calls for the acquisition of 40 new fighters and the procurement of a new air defense network, together bringing the cost to CHF9 billion.

The third option recommends the acquisition of a still smaller number of new aircraft – 30 – plus extending the services lives of the F/A-18 Hornets out to 2030 and a substantial upgrade to the current air defense network. The cost estimate for this option came to CHF8-CHF8.5 billion.

The fourth and final option presented the most cost-affordable option in the short term, calling for the purchase of 20 new fighters, a service life extension of the Hornet fleet, and the refurbishment of the Swiss Army’s current air defense network. This option is the least pricey at CHF5 billion, but also kicks the can farther down the road in terms of long-term requirements.

--

Accueil - Defense aerospace

Find all the news concerning defense and aerospace.

www.defense-aerospace.com

 

[Analysti]

On siinä mulla analysti. Iipoilta on tullut Syyriassa 70-luvulta lähtien kymmeniä koneita alas ja lähes kaikki IT-ohjuksella. Vietnamissa amerikkalaisten ohjaamia amerikkalaiskoneita ropisi pitkin maisemaa tuhansia. Pelkästään Huey-helikoptereita tuli tonttiin 4869. F-4 Phantomeita tuli alas 593 konetta.

Ooh,,, sorry, en siis huomannut mainita, että puhuin tuossa nimenomaan Lähi-Idän tilanteesta. Ehkä hiukan hätäisesti kirjoitin, mutta silti Israelin tappiot länsikalustolla Neuvostoperäistä ilmatorjuntaa vastaan ovat olleet lähes mitättömät. Viimeksi suurempia määriä on menetetty Yom Kippur-sodassa, sen jälkeen tappiot ovat olleet aivan yksittäisiä koneita silloin tällöin. Lennettyihin tehtävämääriin nähden ne ovat aivan mitättömiä, se on mitä koitin tuoda esiin.

Bekaan laaksossa 1982 Neuvosto-it sai alas enää yhden lennokin! Lähes kaikki it-asemat sen sijaan tuhottiin.

Samoin USA/ USA+liittouma vs. Irakin NL-peräinen ilmatorjunta päätyi murskavoittoon, yhteensä n. 30 konetta sai irakilaiset ammuttua alas. Lentotehtäviä liittoutuneet lensivät yli 100 000.

Vietnam on tosiaan ihan eri juttu Siellä koneita kyllä tuhoutui it-tulessa. Pitääpä etsi ne lukumäärät... eli:

USAF: Vietnamissa lennettiin n. 5 250 000 lentotehtävää ja niissä ilma-aluksia menetettiin 2251 joista vihollistulessa 1737. Suurin osa muuten ilmatorjuntatykistöllä, ei ohjuksilla. Tappiosuhde oli 0,4 menetystä 1000 tehtävää kohden, mainittakoon, että toisessa maailmansodassa luku oli 9,7.

USN, tehtävämäärää en helposti löytänyt, mutta vihollistulessa tuhoutui 532 konetta.

Merijalkaväki: taistelussa menetetty 183 lentokonetta ja 270 helikopteria.

US Army n. 5195 helikopteria joista joku osa onnettomuuksissa ja osa taisteluissa. Kuinka monta ammuttiin alas ohjukselle ja montako joko käsiasein tai it-tykeillä ei heti selvinnyt.

Kuinka monta ohjusta ammuttiin, ei heti löytynyt minun kirjoista, mutta arvelen määrän olevan kymmeniä tuhansia, ainakin osumistodennäköisyydet, mitä löysin olivat säälittäviä, ohjuksia ammuttiin 20 - 50, jotta saatiin yksi pudotus. Itse asiassa, silloin myös lentokoneesta ammuttuna osumatodennäköisyydet oli todella pieniä. Nyt tilanne on jo huomattavasti parempi.

 

[Analysti]

Gripenin kohdalla kyllä arveluttaa vahvasti. Mitä mahdollisuuksia on kisan pienimmällä, heikoimmalla ja vieläpä keskenkasvuisella?

Sveitsiläiset pudottivat jo koneen omasta kilvastaan eikä käkikellomaan hankintaprosessi kaiken järjen mukaan ole ainakaan likaisempi kuin täällä... Ainakin se on selvästi läpinäkyvämpi, kun tarkasteluun otettiin myös ilmatorjunta ja erilaisia vaihtoehtoja 5-18 miljardin frangin väliltä. Täällä työryhmä suosittelee hankkimaan uusia monitoimihävittäjiä 7-10 miljardilla eurolla ja pulinat pois. (Ei sillä, se on varmaan isänmaan etu, mutta demokraattiseksi sitä ei voi kehua.)

Accueil - Defense aerospace

Find all the news concerning defense and aerospace.

www.defense-aerospace.com

Tämä vähän särähtää korvaan: "(Ei sillä, se on varmaan isänmaan etu, mutta demokraattiseksi sitä ei voi kehua.)"

Ei sotilaallisen suorituskyvyn rakentaminen voi olla mitään demokratiaa. Sehän on lähes pelkästään tunteisiin perustuvaa enemmistön valtaa, kun taas valtionhallinnon organisaatiossa on lait ja asetukset määräämässä miten hankitaan. Siellä ei mielipiteet ratkaise, vaan se, että hankitaan oikeita asioista parhaalla kustannus-hyötysuhteella. Ilmatorjunta ei ole analyyttisesti tarkasteltuna mikään vaihtoehto hävittäjille ja sen tietää kaikki alan ammattilaiset. Vain mädättäjät ja/tai asiasta perillä olemattomat amatöörit voi näin ajatella.

Demokraattisesti sen sijaan voidaan päättää, kuinka paljon puolustukseen maan voimavaroista suunnataan, mutta sen rahan käyttäminen tulee olla ammattilaisten käsissä. Pääsisinköhän minä ihan vain demokratian varjolla valitsemaan seuraavaa MRI-laitetta tuonne keskussairaalalle? En tosin tajua asiasta yhtään mitään, mutta koska kansanvalta...

 

[Commander]

Gripenin kohdalla kyllä arveluttaa vahvasti. Mitä mahdollisuuksia on kisan pienimmällä, heikoimmalla ja vieläpä keskenkasvuisella?

Sveitsiläiset pudottivat jo koneen omasta kilvastaan eikä käkikellomaan hankintaprosessi kaiken järjen mukaan ole ainakaan likaisempi kuin täällä... Ainakin se on selvästi läpinäkyvämpi, kun tarkasteluun otettiin myös ilmatorjunta ja erilaisia vaihtoehtoja 5-18 miljardin frangin väliltä. Täällä työryhmä suosittelee hankkimaan uusia monitoimihävittäjiä 7-10 miljardilla eurolla ja pulinat pois. (Ei sillä, se on varmaan isänmaan etu, mutta demokraattiseksi sitä ei voi kehua.)

Accueil - Defense aerospace

Find all the news concerning defense and aerospace.

www.defense-aerospace.com

Nooh, ensin omana henkoht mielipiteenä: Ruotsi on kyennyt aseteknogiassa aivan uskomattomiin suorituksiin 1940-luvun jälkeen, eli heidät on syytä ottaa aina vakavasti. Aina eivät ole meidän tapauksessa onnistuneet, mutta siitä huolimatta harvoin olemme joutuneet pettymään. Enkä nyt äkkiseltään keksi yhtään hyvää syytä, miksi nykyistä JAS-versiota pitäisi nonseelarata, vaikka markkinointiyritykset välillä hymyillyttävätkin.

Aikoinaan DK oli meille erityisen hyvä valinta, ja oltaisiin saatu hankittua jo 60-luvulla, ellei joku olisi päättänyt shoppailla MIG-merkkisiä lentokoneita. Viggen oli myös aivan loistava suoritus heiltä, ja sen myötä oli syytä olettaa, että myös JAS olisi hyvä. No jutut meni niinkuin meni.

Tässä HX-hankkeessa ymmärrän hyvin Saabin mukanaolon, vaikka heidän tuote ei nyt oma suosikkini olekkaan. Pelkästään poliittisista syistäkin olkoot mukana, ja toivon, että ovat mukana ainakin loppusuoralla, ja se myös julkisuuteen tulee!

 

[Huhta]

Tämä vähän särähtää korvaan: "(Ei sillä, se on varmaan isänmaan etu, mutta demokraattiseksi sitä ei voi kehua.)"

Ei sotilaallisen suorituskyvyn rakentaminen voi olla mitään demokratiaa. Sehän on lähes pelkästään tunteisiin perustuvaa enemmistön valtaa, kun taas valtionhallinnon organisaatiossa on lait ja asetukset määräämässä miten hankitaan. Siellä ei mielipiteet ratkaise, vaan se, että hankitaan oikeita asioista parhaalla kustannus-hyötysuhteella. Ilmatorjunta ei ole analyyttisesti tarkasteltuna mikään vaihtoehto hävittäjille ja sen tietää kaikki alan ammattilaiset. Vain mädättäjät ja/tai asiasta perillä olemattomat amatöörit voi näin ajatella.

Demokraattisesti sen sijaan voidaan päättää, kuinka paljon puolustukseen maan voimavaroista suunnataan, mutta sen rahan käyttäminen tulee olla ammattilaisten käsissä. Pääsisinköhän minä ihan vain demokratian varjolla valitsemaan seuraavaa MRI-laitetta tuonne keskussairaalalle? En tosin tajua asiasta yhtään mitään, mutta koska kansanvalta...

Hankintatoimen mikromanagerointi olisi suotavaa pitää poliitikkojen ja kansanäänestysten ulottumattomissa. Siitä olen samaa mieltä kanssasi. Ruotsista on varoittavia esimerkkejä tästä asiasta. Ja jäihän meilläkin ilmarynnäköinti puolitiehen, kun taisteluhelikoptereita ei saatu.

Toisaalta demokratia puuttuu muihinkin asioihin, joiden ylin ymmärrys on puolustusvoimilla eikä poliitikoilla. Vaikkapa ensi-isku voi olla kokonaisuuden kulmasta järkevä ja sotilas luultavasti havaitsee sen ennen poliitikkoja. Emme siitä huolimatta anna virkamiehen viedä meitä sotaan, vaan se oikeus ja vastuu kuuluu demokraattisesti valituille poliitikoille.

Konehankkeessa olisin mielelläni nähnyt huomattavasti laajemman valikoiman vaihtoehtoja kustannusten, sisällön ja kykyjen/seurausten osalta. Poliitikot sitten päättävät, minkä ottavat, ja PV käyttää rahat parhaalla mahdollisella tavalla.

Esim.

-5 miljardilla koneita ("pystymme valvomaan ilmatilaamme rauhan aikana ja hallitsemaan rajoitetulla alueella ilmatilaa rajoitetun ajan sodan aikana")
-10 miljardilla koneita ("pystymme edellisiin sekä hallitsemaan ilmatilaa laajahkolla alueella suhteellisen pitkään")
-10 miljardilla koneita ja 5 miljardilla ohjustorjuntajärjestelmiä ("pystymme edellisiin sekä torjumaan rajoitetusti ballistisin ohjuksin suoritettavia hyökkäyksiä")
-30 miljardilla koneita ja 10 miljardilla ohjustorjuntajärjestelmiä ("ryssä ei lähde edes yrittämään ilman ydinaseita")

 

[Protheon_93]

-10 miljardilla koneita ja 5 miljardilla ohjustorjuntajärjestelmiä ("pystymme edellisiin sekä torjumaan rajoitetusti ballistisin ohjuksin suoritettavia hyökkäyksiä")

Itse kallistuisin johonkin tämän suuntaiseen. Ehkäpä oma versioni olisi tämä.

10 miljardilla hävittäjiä, muutamalla miljardilla ilmatorjuntaa, muutamalla miljardilla erikoiskalustoa kuten AWACSeja, tankkereita, Growlereita, jne...

Kun tämän yhdistää järkevään politiikkaan, ryssä ei lähde mitään tekemään.

 

[Tetra]

Käytetäänpäs opponentista hyvien sotilastapojen mukaisesti vähän kunnioittavampaa ilmaisua kuin r-sana.

 

[Huhta]

Käytetäänpäs opponentista hyvien sotilastapojen mukaisesti vähän kunnioittavampaa ilmaisua kuin r-sana.

Pata kattilaa soimaa.

En. Ilmeisesti sinä olet ja sinut samaistettiin ryssiin?

 

[Tetra]

Pata kattilaa soimaa.

6 vuotta sitten olen näemmä käyttänyt r-sanaa, mutta so what?

 

[Commander]

Ooh,,, sorry, en siis huomannut mainita, että puhuin tuossa nimenomaan Lähi-Idän tilanteesta. Ehkä hiukan hätäisesti kirjoitin, mutta silti Israelin tappiot länsikalustolla Neuvostoperäistä ilmatorjuntaa vastaan ovat olleet lähes mitättömät. Viimeksi suurempia määriä on menetetty Yom Kippur-sodassa, sen jälkeen tappiot ovat olleet aivan yksittäisiä koneita silloin tällöin. Lennettyihin tehtävämääriin nähden ne ovat aivan mitättömiä, se on mitä koitin tuoda esiin.

Bekaan laaksossa 1982 Neuvosto-it sai alas enää yhden lennokin! Lähes kaikki it-asemat sen sijaan tuhottiin.

Samoin USA/ USA+liittouma vs. Irakin NL-peräinen ilmatorjunta päätyi murskavoittoon, yhteensä n. 30 konetta sai irakilaiset ammuttua alas. Lentotehtäviä liittoutuneet lensivät yli 100 000.

Vietnam on tosiaan ihan eri juttu Siellä koneita kyllä tuhoutui it-tulessa. Pitääpä etsi ne lukumäärät... eli:

USAF: Vietnamissa lennettiin n. 5 250 000 lentotehtävää ja niissä ilma-aluksia menetettiin 2251 joista vihollistulessa 1737. Suurin osa muuten ilmatorjuntatykistöllä, ei ohjuksilla. Tappiosuhde oli 0,4 menetystä 1000 tehtävää kohden, mainittakoon, että toisessa maailmansodassa luku oli 9,7.

USN, tehtävämäärää en helposti löytänyt, mutta vihollistulessa tuhoutui 532 konetta.

Merijalkaväki: taistelussa menetetty 183 lentokonetta ja 270 helikopteria.

US Army n. 5195 helikopteria joista joku osa onnettomuuksissa ja osa taisteluissa. Kuinka monta ammuttiin alas ohjukselle ja montako joko käsiasein tai it-tykeillä ei heti selvinnyt.

Kuinka monta ohjusta ammuttiin, ei heti löytynyt minun kirjoista, mutta arvelen määrän olevan kymmeniä tuhansia, ainakin osumistodennäköisyydet, mitä löysin olivat säälittäviä, ohjuksia ammuttiin 20 - 50, jotta saatiin yksi pudotus. Itse asiassa, silloin myös lentokoneesta ammuttuna osumatodennäköisyydet oli todella pieniä. Nyt tilanne on jo huomattavasti parempi.

Jos me selviämme tulevissa koitoksissa yhtä pienillä tappioilla kuin jenkit Vietnamissa, niin jumalat ovat kyllä suosiollisia. Mm useimmat heko-vastustajat käyttävät yleensä Vietnamin sotaa esimerkkinä, kuinka haavoittuvia hekot ovat, mutta mutta... Useimmiten jopa peruskouluaritmetiikka riittää asian hahmottamiseen.

NL peräinen IT-kalusto lähi-idässä ei myöskään anna oikein mitään referenssiä ilmatorjunnan suorituskyvystä. Yom Kippur-sodassa ne lukuisat "liekehtivät puhelintolpat" aiheuttivat käytännössä sen, että koneet vähensivät lentokorkeutta, ja joutuivat ZU-23-4 itovaunujen uhriksi. Pudotuksien määrä ei johtune slobojen 23mm tykkien ylivoimaisuudesta. A Lapin suuresti hehkuttamat Strelat aiheuttivat kait suurinta harmia vain huoltohenkilöstölle, mutta en ainakaan itse tiedä, saatiinko yhtään pudotusta aikaan?

Ilmatorjunnan hehkuttajat saavat kyllä etsiä todennettavia esimerkkejä oman aselajinsa hyvyydestä sen merkitystä väheksymättä. Ei itselleni ainakaan tule mieleen yhtään esimerkkiä, jossa it olisi mahdollistanut operaatiovapauden, tai kiistänyt ylipäätänsä ilmaherruuden. Tämä selvisi itselleni jo aikoinaan sotakoulujen penkeillä istuessani, enkä ole senkään jälkeen näkemyksiäni joutunut tarkistamaan!

 

[Huhta]

6 vuotta sitten olen näemmä käyttänyt r-sanaa, mutta so what?

Pidän vain outona, kun olen nähnyt joidenkin käyttävän sanaa säännöllisesti ja sitten minulle huomautetaan asiasta heti käyttäessäni sanaa tehokeinona. No, ei kai kukaan ehdi ojentamaan jokaista joka kerta.

 

[Analysti]

Jos me selviämme tulevissa koitoksissa yhtä pienillä tappioilla kuin jenkit Vietnamissa, niin jumalat ovat kyllä suosiollisia. Mm useimmat heko-vastustajat käyttävät yleensä Vietnamin sotaa esimerkkinä, kuinka haavoittuvia hekot ovat, mutta mutta... Useimmiten jota peruskouluaritmetiikka riittää asian hahmottamiseen.

NL peräinen IT-kalusto lähi-idässä ei myöskään anna oikein mitään referenssiä ilmatorjunnan suorituskyvystä. Yom Kippur-sodassa ne lukuisat "liekehtivät puhelintolpat" aiheuttivat käytännössä sen, että koneet vähensivät lentokorkeutta, ja joutuivat ZU-23-4 itovaunujen uhriksi. Pudotuksien määrä ei johtune slobojen 23mm tykkien ylivoimaisuudesta. A Lapin suuresti hehkuttamat Strelat aiheuttivat kait suurinta harmia vain huoltohenkilöstölle, mutta en ainakaan itse tiedä, saatiinko yhtään pudotusta aikaan?

Ilmatorjunnan hehkuttajat saavat kyllä etsiä todennettavia esimerkkejä oman aselajinsa hyvyydestä sen merkitystä väheksymättä. Ei itselleni ainakaan tule mieleen yhtään esimerkkiä, jossa it olisi mahdollistanut operaatiovapauden, tai kiistänyt ylipäätänsä ilmaherruuden. Tämä selvisi itselleni jo aikoinaan sotakoulujen penkeillä istuessani, enkä ole senkään jälkeen näkemyksiäni joutunut tarkistamaan!

It:lle/passiiviselle ilmasuojelulle voitaneen laskea kaksi menestystä: Helsinki 1944 ja Messinan salmen ylitys 1943. Muuten se on kyllä ottanut aina turpaansa lentäviltä laitteilta...

 

[jokuvaan]

Tänne on ilmestynyt jossain vaiheessa tälläinen:

Usein kysytyt kysymykset

Puolustusministeriö.

www.defmin.fi

 

[Protheon_93]

Suomi ei tule ostamaan järjestelmää, joka olisi liian kallis ostaa tai käyttää. Se olisi vastoin hankinnan reunaehtoja eikä se olisi myöskään maanpuolustuksen etujen mukainen ratkaisu.

Itse näen, että Super Hornet on vahvoilla Rafalen kanssa tämän reunaehdon myötä ja se kirittää niitä F-35:a vastaan.

 

[Commander]

Käytetäänpäs opponentista hyvien sotilastapojen mukaisesti vähän kunnioittavampaa ilmaisua kuin r-sana.

Tarkoitat siis, että "Lyssä".

 

[StmSvejk]

It:lle/passiiviselle ilmasuojelulle voitaneen laskea kaksi menestystä: Helsinki 1944 ja Messinan salmen ylitys 1943. Muuten se on kyllä ottanut aina turpaansa lentäviltä laitteilta...

Maas -joen ylimenon suojaus, V-1 offensiivin pysäytys, Kamikazejen tehon merkittävä heikentäminen - onhan näitä. Voisi sanoa, että meri- ja maamiinojen tapaan it tuottaa tappioita, kanavoi liikettä ja hidastaa toimintaa pakottamalla vihollisen käyttämään resursseja myös sen vaientamiseen.

 

[mechanicus]

Gripenin kohdalla kyllä arveluttaa vahvasti. Mitä mahdollisuuksia on kisan pienimmällä, heikoimmalla ja vieläpä keskenkasvuisella?

Yksi näkökulma on, että HX:n skippaaminen mille tahansa valmistajalle huono referenssi suorituskyky edellä kalustoa ostavien maiden keskuudessa. Gripenille olisi kyllä ollut lopullinen niitti heittää pyyhe kehään HX:ssä - sen jälkeen olisi ollut lähes mahdotonta saada länsimaisia ostajia.

Toinen, jolla on vähän sama tilanne, on Super Hornet, mutta koneen pärjääminen HX:n vertailussa vaikuttaa valoisammalta.

Typhoon ja Rafale tuntuvat menevän vientikaupoissa politiikka edellä, joten HX:n skippaaminen olisi niitä vahingoittanut vähemmän.

F-35 lienee mukana tositarkoituksella.

 

[Commander]

Maas -joen ylimenon suojaus, V-1 offensiivin pysäytys, Kamikazejen tehon merkittävä heikentäminen - onhan näitä. Voisi sanoa, että meri- ja maamiinojen tapaan it tuottaa tappioita, kanavoi liikettä ja hidastaa toimintaa pakottamalla vihollisen käyttämään resursseja myös sen vaientamiseen.

Pl historiaosuus, niin tuohan on enemmänkin kuin selvä juttu, että IT:llä on ollut merkitystä erinäisissä sodankäynnin vaiheissa. IT on yksi merkittävä tukiaselaji, ja esim meripuolustuksessa aivan oleellinen, mutta ei sillä sotia/kriisejä ratkaista, vaikka koneita tulisikin tonttiin. Tämä on oma henkkoht mielipide, ja onneksi mm PV on päätynyt samaan, mikä näkyy esim hankintojen priorisoinnissa.

 

[Raveni]

Nimenomaan näin päin. It nököttää siellä maassa ja odottaa, että joku hyökkäisi juuri siitä, että pääsisi ampumaan. Hävittäjät sen sijaan etsivät koko toiminta-alueeltaan kohteensa ja tuhoaa ne. Kumpikohan menetelmistä on se "modernimpi"?

Tuosta saa jotenkin sellaisen kuvan, että olisivat toistensa korvaavia järjestelmiä. Asiahan ei ole ihan näin ja lännessäkin panostetaan ilmatorjuntaan. Molempia siis tarvitaan. Tarvitaan ilmatorjunaa joka voi kököttää 24/7 jossain suojaamassa aluetta/kohdetta. Tarvitaan hävittäjiä joilla voidaan vaikuttaa nopeasti erilaisiin ilmauhkiin laajalla alueelle. Hävittäjän "heikkous" on siinä, että ne eivät voi olla 24/7 ilmassa ja siis ilmatorjuntaa vastaavassa valmiudessa. Ilmatorjunnan heikkous on, että ne ovat aika paikkaan sidottuja. Se onko niiden asevaikutuksessa sitten minkälainen ero en osaa vastata. Suomessakin ilmvoimat ja ilmatorjunnan NASAMS käyttää samaa ohjusta. 100% tuhoamistodennäköisyyttä ei tarjoa kumpikaan järjestelmä, ei vaikka ne ammuttaisiin siitä F-35:sta.