Commander
Kenraali
2050-lukua odotellessa...Minulle vaan ei ole vielä selvinnyt, mitä Bundesmarine aikoo tehdä kyseisellä järjestelmällä. Integroivat sen K130:n taistelujärjestelmään, ja Diehl nähtävästi kykenee tekemään niitä???
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
2050-lukua odotellessa...Minulle vaan ei ole vielä selvinnyt, mitä Bundesmarine aikoo tehdä kyseisellä järjestelmällä. Integroivat sen K130:n taistelujärjestelmään, ja Diehl nähtävästi kykenee tekemään niitä???
Näin kai se on.
Leaderwolf
Respected Leader
Varoitus, voi alkaa vituttamaan. Lopussa tiivistyy miksi kaveri on ehkä jopa maksetusti ulapalla vaikuttamasSa herkempiin lukijoihin. "
Mihin Suomi tarvitsee hävittäjiä? Ohjuksia tarvittaisiin!
https://www.ts.fi/lukijoilta/4998641/Mihin+Suomi+tarvitsee+havittajia+Ohjuksia+tarvittaisiin
Onko tää kaveri ihan tosissaan argumenttiensa kanssa...
Mihin Suomi tarvitsee hävittäjiä? Ohjuksia tarvittaisiin!
Toisin kuin meillä itsenäisyyspäivänä, Ranskassa tuskin muistellaan toisen maailmansodan tapahtumia heinäkuun 14. päivänä. Kolmas tasavalta on nimittäin surullinen esimerkki siitä, mihin kansakunta joutuu, kun tiedustelu ja sotatieteellinen tutkimus laiminlyödään eikä strategista ajattelua uudisteta.
Valitettavasti näen tässä yhtymäkohtia tämän päivän Suomeen ja pinnalla olleeseen hävittäjäkysymykseen.
Toisessa maailmansodassa kokemukseen luottanut Ranska laski, että Saksa panee ensimmäisen maailmansodan uusiksi hyökkäämällä maahan Elsass-Lothringenin kautta. Sen estämiseksi rakennettiin Maginot-linja.
Kävi kuitenkin niin, että Saksa ei yrittänytkään läpimurtoa idästä. Maan uusi pääministeri, marsalkka Philippe Pétain, joutui myöntämään häviön ja allekirjoittamaan antautumisasiakirjan 22.6.1940. Hän oli virassa toimiessaan pannut koko arvovaltansa peliin Maginot’n jättilinnoituksen puolesta.
Tätä menettelyään Pétain joutui katumaan, kun Ranskan alue vapautettiin syksyllä 1944 ja väliaikaisen hallituksen johtoon nousi hänen arvostelijansa Charles de Gaulle.
Charles de Gaulle palveli ennen sotaa esiupseerina Pétainin alaisuudessa ja paheksui esimiestään peräpeiliin katsomisesta sekä sotatieteellisen tutkimuksen halveksimisesta. Rahojen tuhlaamista Maginot-linjaan de Gaulle piti järjettömänä. Hän oli itse innokas taktiikan tutkija, jota masensi armeijan vanhoillisuus, hierarkkisuus ja usko esimiehen kaikkitietävyyteen.
De Gaulle julkaisi tutkimuksia liikkuvasta sodankäynnistä ja suositteli panssarijoukkojen kasvattamista. Kotimaassaan mies leimattiin häiriköksi, joka käyttäytyi sotilaalle sopimattomalla tavalla kyseenalaistamalla ylempien esimiesten lausunnot.
Saksassa hänen tutkimuksiaan sen sijaan arvostettiin, ja niiden pohjalta kehitettiin salamasotataktiikka.
Ranska maksoi toisessa maailmansodassa raskaat oppirahat strategisista virheistään. Miehitysajan tapahtumat repivät kauan kansakuntaa, mutta maanpuolustuksen uudistamisesta oltiin yksimielisiä.
Rauhan tultua maan oppineistosta alkoi löytyä tiedemiehiä, jotka kyseenalaistivat pelkkään sotilashierarkiaan perustuvan asiantuntemuksen. Myös upseeristo huomasi, että koulutuksessa tuli keskittyä taktiikkaan, joka sopi vallitsevaan sodankuvaan.
Varaudutaanko meillä torjumaan samantapaista sodan aloitusta kuin syksyllä 1939?
Uusi asenne toi tuloksia. Muutamassa vuodessa Ranska nousi manner-Euroopan vahvimmaksi sotilasmahdiksi ja suurimmaksi asekauppiaaksi. Itseluottamuksen kasvu huipentui eroon Natosta.
Tällä kaikella on yhtymäkohtia tämän päivän Suomeen. Suomen puolustusvoimien perustelut hävittäjähankinnoille panevat kysymään, ollaanko meillä sortumassa samanlaisiin virheisiin kuin 80 vuoden takaisessa Ranskassa.
Varaudutaanko meillä torjumaan samantapaista sodan aloitusta kuin syksyllä 1939?
Vuonna 1939 puna-armeija hyökkäsi Suomeen ilmateitse tuhannen pommikoneen voimalla ja kylvi tuhoa siviilikohteissa. 80 vuotta sitten täällä olisi tarvittu Brewster- ja Siversky-merkkisiä hävittäjiä, joita USA meille tyrkytti ja joita hallitus oli kieltäytynyt hankkimasta.
Nyky-Venäjä on käynyt useita sotia 25 viimeisen vuoden aikana. Ainoatakaan niistä se ei ole aloittanut talvisodan tavoin pommikoneilla. Syynä ovat olleet vastapuolen ilmatorjuntaohjukset.
Tukiessaan Syyrian johtoa Venäjä on laukaissut Kaspianmereltä, Mustalta mereltä ja Välimereltä kurdien asemiin satakunta risteilyohjusta. Yhtäkään niistä jenkkien torjuntahävittäjät eivät ole pystyneet pudottamaan.
Voidaankin kysyä, mihin Suomi tarvitsee torjuntahävittäjiä, kun niillä ei kyetä vastaamaan Venäjän asejärjestelmiin?
Puolustusvoimien johto perustelee hävittäjien tarvetta sillä, että itänaapuri on kasvattanut lähialueillamme omaa voimaansa ja me olemme jäämässä alakynteen suhteellisessa suorituskyvyssä. Voiman kasvu itärajan takana pitää kyllä paikkansa, mutta suhteellinen suorituskykymme tuskin paranee hävittäjiä uusimalla.
Ohjuksia tarvittaisiin.
Pietarin ympäristöön, Alakurttiin ja Murmanskiin keskitetyt asejärjestelmät ovat näet parannettuja versioita niistä, joita vastaan amerikkalaishävittäjät ovat olleet voimattomia Lähi-idässä.
TUOMO HIRVONEN
Sotilasasioihin erikoistunut tietokirjailija ja everstiluutnantti evp
Turvallisuustieteellisen yhdistyksen sihteeri
Suomen sotatieteellisen seuran jäsen
Valitettavasti näen tässä yhtymäkohtia tämän päivän Suomeen ja pinnalla olleeseen hävittäjäkysymykseen.
Toisessa maailmansodassa kokemukseen luottanut Ranska laski, että Saksa panee ensimmäisen maailmansodan uusiksi hyökkäämällä maahan Elsass-Lothringenin kautta. Sen estämiseksi rakennettiin Maginot-linja.
Kävi kuitenkin niin, että Saksa ei yrittänytkään läpimurtoa idästä. Maan uusi pääministeri, marsalkka Philippe Pétain, joutui myöntämään häviön ja allekirjoittamaan antautumisasiakirjan 22.6.1940. Hän oli virassa toimiessaan pannut koko arvovaltansa peliin Maginot’n jättilinnoituksen puolesta.
Tätä menettelyään Pétain joutui katumaan, kun Ranskan alue vapautettiin syksyllä 1944 ja väliaikaisen hallituksen johtoon nousi hänen arvostelijansa Charles de Gaulle.
Charles de Gaulle palveli ennen sotaa esiupseerina Pétainin alaisuudessa ja paheksui esimiestään peräpeiliin katsomisesta sekä sotatieteellisen tutkimuksen halveksimisesta. Rahojen tuhlaamista Maginot-linjaan de Gaulle piti järjettömänä. Hän oli itse innokas taktiikan tutkija, jota masensi armeijan vanhoillisuus, hierarkkisuus ja usko esimiehen kaikkitietävyyteen.
De Gaulle julkaisi tutkimuksia liikkuvasta sodankäynnistä ja suositteli panssarijoukkojen kasvattamista. Kotimaassaan mies leimattiin häiriköksi, joka käyttäytyi sotilaalle sopimattomalla tavalla kyseenalaistamalla ylempien esimiesten lausunnot.
Saksassa hänen tutkimuksiaan sen sijaan arvostettiin, ja niiden pohjalta kehitettiin salamasotataktiikka.
Ranska maksoi toisessa maailmansodassa raskaat oppirahat strategisista virheistään. Miehitysajan tapahtumat repivät kauan kansakuntaa, mutta maanpuolustuksen uudistamisesta oltiin yksimielisiä.
Rauhan tultua maan oppineistosta alkoi löytyä tiedemiehiä, jotka kyseenalaistivat pelkkään sotilashierarkiaan perustuvan asiantuntemuksen. Myös upseeristo huomasi, että koulutuksessa tuli keskittyä taktiikkaan, joka sopi vallitsevaan sodankuvaan.
Varaudutaanko meillä torjumaan samantapaista sodan aloitusta kuin syksyllä 1939?
Uusi asenne toi tuloksia. Muutamassa vuodessa Ranska nousi manner-Euroopan vahvimmaksi sotilasmahdiksi ja suurimmaksi asekauppiaaksi. Itseluottamuksen kasvu huipentui eroon Natosta.
Tällä kaikella on yhtymäkohtia tämän päivän Suomeen. Suomen puolustusvoimien perustelut hävittäjähankinnoille panevat kysymään, ollaanko meillä sortumassa samanlaisiin virheisiin kuin 80 vuoden takaisessa Ranskassa.
Varaudutaanko meillä torjumaan samantapaista sodan aloitusta kuin syksyllä 1939?
Vuonna 1939 puna-armeija hyökkäsi Suomeen ilmateitse tuhannen pommikoneen voimalla ja kylvi tuhoa siviilikohteissa. 80 vuotta sitten täällä olisi tarvittu Brewster- ja Siversky-merkkisiä hävittäjiä, joita USA meille tyrkytti ja joita hallitus oli kieltäytynyt hankkimasta.
Nyky-Venäjä on käynyt useita sotia 25 viimeisen vuoden aikana. Ainoatakaan niistä se ei ole aloittanut talvisodan tavoin pommikoneilla. Syynä ovat olleet vastapuolen ilmatorjuntaohjukset.
Tukiessaan Syyrian johtoa Venäjä on laukaissut Kaspianmereltä, Mustalta mereltä ja Välimereltä kurdien asemiin satakunta risteilyohjusta. Yhtäkään niistä jenkkien torjuntahävittäjät eivät ole pystyneet pudottamaan.
Voidaankin kysyä, mihin Suomi tarvitsee torjuntahävittäjiä, kun niillä ei kyetä vastaamaan Venäjän asejärjestelmiin?
Puolustusvoimien johto perustelee hävittäjien tarvetta sillä, että itänaapuri on kasvattanut lähialueillamme omaa voimaansa ja me olemme jäämässä alakynteen suhteellisessa suorituskyvyssä. Voiman kasvu itärajan takana pitää kyllä paikkansa, mutta suhteellinen suorituskykymme tuskin paranee hävittäjiä uusimalla.
Ohjuksia tarvittaisiin.
Pietarin ympäristöön, Alakurttiin ja Murmanskiin keskitetyt asejärjestelmät ovat näet parannettuja versioita niistä, joita vastaan amerikkalaishävittäjät ovat olleet voimattomia Lähi-idässä.
TUOMO HIRVONEN
Sotilasasioihin erikoistunut tietokirjailija ja everstiluutnantti evp
Turvallisuustieteellisen yhdistyksen sihteeri
Suomen sotatieteellisen seuran jäsen
https://www.ts.fi/lukijoilta/4998641/Mihin+Suomi+tarvitsee+havittajia+Ohjuksia+tarvittaisiin
Hirvonen vasta nuijittiin maan rakoon ketjussa tästä kirjoituksestaan.
maanpuolustus.net
Äänestys - Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
Voi olla. En tiedä tarkemmin, vaan siteerasin toista keskustelijaa. Sinänsä se olisi luonnollista. Ainahan vastahyökkäystä suunnitellaan. Ja tilannetietoakin varmasti oli. Se, olisiko vastahyökkäys menestynyt taktisella tasolla ei oikeastaan ollut merkityksellistä. Saksan ja sitä myöten suomen...
maanpuolustus.net
Leaderwolf
Respected Leader
Kas. Olen pyrkinyt pysymään erossa muutamasta ketjusta niin mennyt ohiHirvonen vasta nuijittiin maan rakoon ketjussa tästä kirjoituksestaan.
Äänestys - Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
Voi olla. En tiedä tarkemmin, vaan siteerasin toista keskustelijaa. Sinänsä se olisi luonnollista. Ainahan vastahyökkäystä suunnitellaan. Ja tilannetietoakin varmasti oli. Se, olisiko vastahyökkäys menestynyt taktisella tasolla ei oikeastaan ollut merkityksellistä. Saksan ja sitä myöten suomen...
Huhta
Greatest Leader
Koronahävittäjät. 
Ja Jane's mainittu...
www.iltalehti.fi
Ja Jane's mainittu...Pääkirjoitus: Hankkiiko Suomi koronahävittäjät?
Tänään klo 18:55
Koronaepidemia viivyttää Suomen hävittäjähankintoja. Mutta voiko korona vaikuttaa aikataulun lisäksi myös siihen, mikä hävittäjä lopulta valitaan? kysyy julkaisupäällikkö Mikko Räsänen.
Kauppalehti kertoi, miten neuvottelut Suomen hävittäjähankinnoista pysähtyivät, kun korona laittoi maailman kiinni, eivätkä eri konevalmistajien delegaatiot päässeet Suomeen.
Maailma on vähitellen aukeamassa, ja jossain vaiheessa myös neuvotteluja päästään jatkamaan. Sen jälkeen huomataan, onko korona vaikuttanut aikataulujen lisäksi myös siihen, minkä hävittäjän Suomi lopulta valitsee.
Suomen hävittäjähankinnassa saattaa koronaepidemialla olla vaikutuksensa. Karoliina Vuorenmäki
Hävittäjäkisassa on mukana viisi konetta, mutta näistä vahvimmilla lienevät amerikkalaiset F-35 ja F/A-18 Super Hornet sekä ruotsalainen Saab Gripen.
F-35 on edistynein ja koneena ilmeisesti se paras, mutta samalla se on myös ylivoimaisesti kallein. Korkean hankintahinnan lisäksi pelottavat ylläpito- ja käyttökustannukset, jotka saattavat nousta vielä luultuakin korkeammiksi. Koneen tuotannossa on myös ollut toistuvia vastoinkäymisiä ja teknisiä ongelmia.
Super Hornet olisi luontainen korvaaja Suomen nykyisille Horneteille, koska samankaltaisena se voisi hyödyntää nykyisille koneille suunniteltua infrastruktuuria. Kone on kuitenkin kaikista ehdokkaista vanhin ja tulisi siksi elinkaarensa päähän muita nopeammin.
Ylimääräisen tumman pilven Super Hornetin ylle langettaa koronaepidemia. Konetta nimittäin valmistaa Boeing, jonka päätoimialaa on valmistaa matkustajakoneita siviilikäyttöön. Lentomatkailu on romahtanut, ja vaikeuksissa olevat lentoyhtiöt eivät tilaa uusia koneita, kun nykyisiäkin on kysyntään nähden liikaa. Kesäkuussa Norwegian löi lyötyä ja perui Boeingin kanssa sovitun sadan matkustajakoneen tilauksen.
Boeing on ilmailun jättiläinen, mutta nyt jättiläinenkin horjuu. Viime viikolla yritys tiedotti 1,7 miljardin dollarin tappioista ja 16 000 työntekijän vähentämisestä. Suomessa näitä uutisia kannattaa seurata, sillä jos yhtiön tilanne synkkenee, voi se lisätä riskiä, että Super Hornetin tuotetuki ei toimisikaan luvatulla tavalla.
Jos F-35 on koneista se paras, niin Saab Gripenin valtiksi jää ehkä olla paras hinta/laatu-suhteeltaan. Kone on nimittäin joukon edullisin, ja erottuu varsinkin käyttökuluiltaan. Jane’s vertaili 2012 eri hävittäjämallien lentotuntien hintoja, ja Gripenin lentää tunnin 4 700 dollarilla, kun F-35:n hinta nousi 21 000 dollariin.
Suomi on nyt vastaavassa tilanteessa kuin moni farmariautoa ostava perhe, joka saattaa tietää, että Audi S4 olisi ehkä parasta, mitä rahalla saa, mutta päätyy silti kustannussyistä ostamaan sen järkevän Skoda Octavian. Hävittäjävertailussa samalla tavalla tiukinta taistelua ovat käyneet se paras F-35 ja järkevä Gripen.
Kun noiden kahden koneen kisa oli tiukka jo ennen tätä vuotta, saattaa koronaepidemian Suomen taloudelle antama miljardien eurojen lasku korostaa hankintapäätöksessä hinnan merkitystä ja kääntää siten vaakaa Gripenin suuntaan.
Mutta jos hävittäjähankinta ratkeaa koronan seurauksena, voidaanko valituista koneista puhua koronahävittäjinä?
Mikko Räsänen
Pääkirjoitus: Hankkiiko Suomi koronahävittäjät?
Koronaepidemia viivyttää Suomen hävittäjähankintoja. Mutta voiko korona vaikuttaa aikataulun lisäksi myös siihen, mikä hävittäjä lopulta valitaan? kysyy julkaisupäällikkö Mikko Räsänen.
www.iltalehti.fi
Koronahävittäjät.
Pääkirjoitus: Hankkiiko Suomi koronahävittäjät?
Koronaepidemia viivyttää Suomen hävittäjähankintoja. Mutta voiko korona vaikuttaa aikataulun lisäksi myös siihen, mikä hävittäjä lopulta valitaan? kysyy julkaisupäällikkö Mikko Räsänen.
Koronahävittäjä on tietenkin Gripen - Laamasuojan turvaaja niin Brasiliassa kuin Ruotsissa, Tegnellin-Bolsonaron linjalla!
Hah hah, ei voi kuin nauraa. Ehkä seuraavassa kolumnissa spekuloidaan... en edes tiedä millä. Mutta ihan samantekevää se on. Kyllähän niitä bittejä voi tuollakin tavalla tuhlata.Koronahävittäjät.
Pääkirjoitus: Hankkiiko Suomi koronahävittäjät?
Koronaepidemia viivyttää Suomen hävittäjähankintoja. Mutta voiko korona vaikuttaa aikataulun lisäksi myös siihen, mikä hävittäjä lopulta valitaan? kysyy julkaisupäällikkö Mikko Räsänen.
Ja osoittaa kirjoittajan tietämättömyyttä tai ajan tasalla olemisen puutetta, että haukkuu F-35:n hankintahinnaltaan kalleimaksi, kun viime vuosina juurikin F-35 on pudonnut hankintahinnaltaan jo useamman neljännen sukupolven koneen hankintahinnan alle. Typhoon alkaa olla jo toista kymmentä miljoonaa per kone kalliimpi. Muut HX-kandidaatit tasoissa.
Ja mitä väliä hankintahinnalla on, kun hankkeella on kiinteä 10 miljardin katto. Siihen pitää mahtua kaikki. Jos ei 64 mahdu, sitten hankitaan vaikkapa 62. Tuo hankintahinnasta vinkuminen olisi ymmärrettävää, jos hankkeessa toimittaisiin niin, että kaikilla tarjoajilla neuvoteltaisiin 64 koneesta se suorituskykyisin paketti hintaan X, joka vaihtelisi joka tarjoajan kanssa, ja kaikista suorituskykyisin paketti valittaisiin, vaikka se maksaisikin esim. 11 miljardia euroa. Mutta design to cost - menetelmää käyttäen, on hankintahinnasta valittaminen turhaa nillitystä.
Ja mitä väliä hankintahinnalla on, kun hankkeella on kiinteä 10 miljardin katto. Siihen pitää mahtua kaikki. Jos ei 64 mahdu, sitten hankitaan vaikkapa 62. Tuo hankintahinnasta vinkuminen olisi ymmärrettävää, jos hankkeessa toimittaisiin niin, että kaikilla tarjoajilla neuvoteltaisiin 64 koneesta se suorituskykyisin paketti hintaan X, joka vaihtelisi joka tarjoajan kanssa, ja kaikista suorituskykyisin paketti valittaisiin, vaikka se maksaisikin esim. 11 miljardia euroa. Mutta design to cost - menetelmää käyttäen, on hankintahinnasta valittaminen turhaa nillitystä.
Toimittelijan täydellistä ymmärryksen puutetta kuvastaa myös lause, että "on vanhin ja elinkaari jää lyhyimmäksi". Menköön kertomaan sen vaikkapa B-52:sen ja esim B-2:sen projekteille... Joskus se vanhin paikalla olija saattaa olla edelleen viimeisenä kuvassa mukana...
Teollisesta yhteistyöstä puhuen olisi hyvä, että saataisiin tänne nykyä osien valmistukselle omiin tarpeisiin. Olisi huoltovarmuuden kannalta hyvä, jos saisimme neuvoteltua meidän mahdollisuuksien rajoissa valmistettavat osat tuotettavaksi paikalliselle teollisuudelle.
Tässä tarjottu suvereenius Rafalella ja Typhoonilla voisi olla omiaan tuottamaan lisäarvoa huoltovarmuuteen. Ja kai Boengin kanssa sama järjestely onnistuisi.
Tässä tarjottu suvereenius Rafalella ja Typhoonilla voisi olla omiaan tuottamaan lisäarvoa huoltovarmuuteen. Ja kai Boengin kanssa sama järjestely onnistuisi.
Samovarius
Ylipäällikkö
Rafale on amerikkalaisten ohella ainoa kone, jonka teknologia on lähes kokonaan yhdestä maasta kotoisin. Loput on koottu amerikkalaisista tai komiteaosista. Täydestä teknologiansiirrosta en ole nähnyt lupauksia kuin Dassaultilta.
Tällä on merkitystä, sillä USA:n ulkopolitiikka on presidenttivalinnan mukaan heiluva tuuliviiri. Esmes Jimmy Carterin liennytysaikakaudella USA lopetti tier 1 -teknologian viennin muille kuin aivan lähimmille liittolaisille eli käytännössä Israelille. Tämän takia NATO-maissakin kehitettiin erilaisia modernisointiohjelmia (mm. F-104S) ja amerikkalaiset kakkostierin vientimalleja (mm. F-20, F-16/79). Tämä murtui vasta aggressiivisemman Reaganin aikakauteen, jolloin mm. F-16 vapautui täyteen vientiin ja karvalakkimallit mapitettiin. Ranska taas on hyvin hövelisti aina myynyt kalustoa melkein jokaiselle, jolla vain on ollut tuohta. Myi mm. Mirage 5P:tä Exocet-ohjuksin ja Cyrano IV- tutkalla sekä Atlantique-meritoimintakonetta Pakistaniin ja Mirage 2000:tta Intiaan.
Tällä on merkitystä, sillä USA:n ulkopolitiikka on presidenttivalinnan mukaan heiluva tuuliviiri. Esmes Jimmy Carterin liennytysaikakaudella USA lopetti tier 1 -teknologian viennin muille kuin aivan lähimmille liittolaisille eli käytännössä Israelille. Tämän takia NATO-maissakin kehitettiin erilaisia modernisointiohjelmia (mm. F-104S) ja amerikkalaiset kakkostierin vientimalleja (mm. F-20, F-16/79). Tämä murtui vasta aggressiivisemman Reaganin aikakauteen, jolloin mm. F-16 vapautui täyteen vientiin ja karvalakkimallit mapitettiin. Ranska taas on hyvin hövelisti aina myynyt kalustoa melkein jokaiselle, jolla vain on ollut tuohta. Myi mm. Mirage 5P:tä Exocet-ohjuksin ja Cyrano IV- tutkalla sekä Atlantique-meritoimintakonetta Pakistaniin ja Mirage 2000:tta Intiaan.
Viimeksi muokattu:
Ylimatruusi
Kapteeni
1.Voisiko joku hieman valaista lisää, tätä huollon kalleutta kahdella koneella? SH + growler tarvii 1,5 kertaisen henkilöstön huoltoon, Gripen ja Globaleye tarvii lisää henkilöstöä huoltoon vertaa yksi kone malli.
Ymmärtääkseni hävittäjillä on ensipäivinä suuri osuus puolustuksesta ja nykyään arvioidaan soden kestävän lyhyen aikaa, päiviä tai viikkoja? Pienempi määrä koneita esim. 7kpl Growler voitaisiin hoitaa noin 5- 10 hengen vakituisilla ja pienellä varaosa varastolla. Näin saavutetaan kuitenkin uhka ja vihollisen täytyy se ottaa laskelmiin. Miten voi olla lähtökohtana yksi konemalli, jos riskinä on maavoimien/ilmanvoimien muun kaluston kehittämisen rajoittuvuus (rauhanajan käyttökulut liian suuret). Haen tällä erityisesti aina vain uudestaan (sori jankkaaaminen): F-35 pieni määrä ja toinen käyttökuluiltaan rauhan ajan tehtäviin. Suomen kokemukset kahdella hävittäjällä ei ole vastaus. F-35n kyvykkyyden ja uhan voisi pääosin täyttää pienellä 10kpl määrällä + loput toista konemallia.
2. Mikä on kulujensuhde tunnistus/valvontalennot vs harjoitukset ilmavoimien käyttökuluista hävittäjille. (pois hawk)
3. Onko Israelista saatu kokemustietoja Salaman operaatioista? Taitavat lennellä Iranissa pommittelemassa.
Ymmärtääkseni hävittäjillä on ensipäivinä suuri osuus puolustuksesta ja nykyään arvioidaan soden kestävän lyhyen aikaa, päiviä tai viikkoja? Pienempi määrä koneita esim. 7kpl Growler voitaisiin hoitaa noin 5- 10 hengen vakituisilla ja pienellä varaosa varastolla. Näin saavutetaan kuitenkin uhka ja vihollisen täytyy se ottaa laskelmiin. Miten voi olla lähtökohtana yksi konemalli, jos riskinä on maavoimien/ilmanvoimien muun kaluston kehittämisen rajoittuvuus (rauhanajan käyttökulut liian suuret). Haen tällä erityisesti aina vain uudestaan (sori jankkaaaminen): F-35 pieni määrä ja toinen käyttökuluiltaan rauhan ajan tehtäviin. Suomen kokemukset kahdella hävittäjällä ei ole vastaus. F-35n kyvykkyyden ja uhan voisi pääosin täyttää pienellä 10kpl määrällä + loput toista konemallia.
2. Mikä on kulujensuhde tunnistus/valvontalennot vs harjoitukset ilmavoimien käyttökuluista hävittäjille. (pois hawk)
3. Onko Israelista saatu kokemustietoja Salaman operaatioista? Taitavat lennellä Iranissa pommittelemassa.
@Ylimatruusi Kanada selvitti. Halvemman pitäisi olla yli 50% edullisempi ostaa, jotta tuloksena ei olisi vähemmän kykyä kalliimmalla kuin jos koko rahalla ostaisi sitä suorituskykyisempää. https://www.tpsgc-pwgsc.gc.ca/app-acq/amd-dp/air/snac-nfps/eorfcf18-eorcf18ff-eng.html (kappale Summary of Bridging and Mixed Fleet Analysis Findings)
Mikään tarjokkaista ei valitettavasti ole lähellekään yli 50% edullisempi ostaa.
Asia olisi ehkä hieman erilainen jos harjoitushävittäjä Hawkit olisi puliveivattu samalla kerralla uusittavaksi. Silloin olisi voinut hankkia kevyesti aseistetun harjoitushävittäjän kuten Hawk ja nakittaa sille vähän enemmän tehtäviä sekä kalliimman monitoimihävittäjän.
2. Ei niistä ole tietoa. Tiedossa on vain valtiovarainministeriön arvio, että Hornetin lentotunnin hinta (2017 arvio) on 9250€ ja vuodessa lennetään 8800 tuntia. NH90:lla 15900€ ja 1650 h.
3. Kaipa ne on saanut tietoja kaikkialta, mutta niistä ei me kuulla enempää kuin kv-lehtien kertomat juorut. Eli voi todeta vain, että "taitavat lennellä".
Mikään tarjokkaista ei valitettavasti ole lähellekään yli 50% edullisempi ostaa.
Asia olisi ehkä hieman erilainen jos harjoitushävittäjä Hawkit olisi puliveivattu samalla kerralla uusittavaksi. Silloin olisi voinut hankkia kevyesti aseistetun harjoitushävittäjän kuten Hawk ja nakittaa sille vähän enemmän tehtäviä sekä kalliimman monitoimihävittäjän.
2. Ei niistä ole tietoa. Tiedossa on vain valtiovarainministeriön arvio, että Hornetin lentotunnin hinta (2017 arvio) on 9250€ ja vuodessa lennetään 8800 tuntia. NH90:lla 15900€ ja 1650 h.
3. Kaipa ne on saanut tietoja kaikkialta, mutta niistä ei me kuulla enempää kuin kv-lehtien kertomat juorut. Eli voi todeta vain, että "taitavat lennellä".
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Liekö aseistettua traineria on järkevää ostaa enemmän kuin koulutustarpeisiin tarvitaan? Toki jokin FA-50 on oikeasti aika halpa versus oikeat hävittäjäkoneet, mutta riittääkö suorituskyky edes siihen kanukkien mainitsemaan kotimaan puolustuksen tehtävien (ilmapuolustus?) hoitamiseen? Kannattaako oikeista hävittäjistä karsia ja siirtää rahaa aseistettuihin trainereihin?
mechanicus
Kenraali
Tunnistus/valvontalentojen osuus vuotuisesta lentotuntimäärästä on toistaiseksi ollut vähäinen. Ja toistan taas itseäni: jos olisi hi/low-mix tunnistus/valvontalennot toteutettaisiin pääsääntöisesti "hi"-kalustolla. Ko lennot ovat osa Ilmavoimien tärkeintä tehtävää rauhan aikana...