Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Design to cost viittaa tuotetta valmistavan organisaatioryhmän tuotantokustannusten optimointiin.Design to cost @ teollisuustalous, TTY

Eli kyseessä on valmiin lopputuotteen suunnittelufilosofiasta. Toimintiperusteinen kustannuslaskenta taas mittaa suorituksen kustannuksia. Se on Ilmavoimien kannalta se oikea tapa laskea ja vertailla oman mallin mukaisia suoriteita eri vaihtoehdoilla.

DTC on kyllä myös ainakin puolustusalan hankintamäärittelyssä käytettyä terminologiaa, niin meillä kuin ulkomailla. Taitaa olla myös HX- ja LV2020-hankkeiden yhteydessä julkisesti käytetty tuota.
 
Noo, semantiikkaa; target costing olisi tässä se tilaaja-tuottaja-rakenteen rajapinnan ylittävä lopputuote muuten, mutta kun varsinainen myyntituote tehdään räätälöintinä asiakkaan spesifeihin tarpeisiin asiakkaan antamilla tarkoilla spekseillä (suorituskyvyn eri osa-alueiden vaatimukset suhteutettuna kustannusraamiin), sitä täytyy myös suunnitella tarjoavan talon sisällä aika paljon. Mahtuu sikäli mielestäni DTC-käsitteen alle.
Toivottavasti itte tajusit mitä tuossa kirjoitit. Valintaan liittyvissä käyttökustannusten vertailuissa lasketaan suoritteiden kustannuksia niiden resurssien käytön perusteella. Toimittajat voi omissa laskennoissaan suunnitella mitä tahansa, mutta ilmavoimien operointitapa määrittää käytön kustannukset. Siksi valmistaja ei niitä voi suunnitella.
 
Toivottavasti itte tajusit mitä tuossa kirjoitit. Valintaan liittyvissä käyttökustannusten vertailuissa lasketaan suoritteiden kustannuksia niiden resurssien käytön perusteella. Toimittajat voi omissa laskennoissaan suunnitella mitä tahansa, mutta ilmavoimien operointitapa määrittää käytön kustannukset. Siksi valmistaja ei niitä voi suunnitella.
Ilmavoimat kertoo oman operointitapansa tarkennetussa tarjouspyynnössä ja sen jälkeisessä neuvottelussa, jonka jälkeen kukin tarjoaja pyrkii suunnittelemaan paketin, jolla sotilaalliset tavoitteet toteutuvat kustannusraamissa tarjoajan käsityksen mukaan. Sitten HX testaa paketin simulaatiossaan.

(Sivuhuomio: Meitä on täällä kyllä varmaan aika monta, jotka ovat olleet mukana erilaisissa isoissa hankinta- tai suunnitteluhankkeissa. Kukin voi käyttää alansa slangia tai määritelmiä hiukan eri tavalla alansa mukaan. Ainoa oikea vastaus ei ole Hervannassa. Sen takia kunnollisissa isoissa sopimuksissa on osa ”Definitions”.)
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimat kertoo oman operointitapansa tarkennetussa tarjouspyynnössä ja sen jälkeisessä neuvottelussa, jonka jälkeen kukin tarjoaja pyrkii suunnittelemaan paketin, jolla sotilaalliset tavoitteet toteutuvat kustannusraamissa tarjoajan käsityksen mukaan. Sitten HX testaa paketin simulaatiossaan.
Olet sitä mieltä että toimittajat tekevät kustannuslaskennan koneiden käyttökustannuksista ja ilmavoimat sitten perustaa päätöksensä niihin?
 
Olet sitä mieltä että toimittajat tekevät kustannuslaskennan koneiden käyttökustannuksista ja ilmavoimat sitten perustaa päätöksensä niihin?
Tottakai. Tämä on suorituskykyhankinta, ei laitekauppaa. Hanke perustaa oman päätöksensä tarjotun paketin verifioinnin tuloksiin, ja tekee sen perusteella sopimuksen laite- ja palveluhankinnoista.
 
Tottakai. Tämä on suorituskykyhankinta, ei laitekauppaa. Hanke perustaa oman päätöksensä tarjotun paketin verifioinnin tuloksiin, ja tekee sen perusteella sopimuksen laite- ja palveluhankinnoista.
Loistavaa, kiitos opastuksesta. Nyt vasta ymmärrän että HX -hankinnan kustannusvertailussa ei tarvita Ilmavoimilta mitään laskentaa. Kaikki tulee valmiina ja valitaan vain mitä valmistaja on luvannut. Eläköön Design to cost!
 
Loistavaa, kiitos opastuksesta. Nyt vasta ymmärrän että HX -hankinnan kustannusvertailussa ei tarvita Ilmavoimilta mitään laskentaa. Kaikki tulee valmiina ja valitaan vain mitä valmistaja on luvannut. Eläköön Design to cost!
No kantsii nyt ainakin lukea se suorituskykyarviointi-artikkeli ajatuksella.

Ei kai ne tarjoajat nyt mistään hyllyltä komponentteja heittele, tarvitseehan niiden laskea ja aika paljonkin. HX tietysti tekee omat laskelmansa omassa työssään. Ei kai se tarjoaminen ole kallista lippalakkikulujen tai yhden koelentoviikon takia, vaan siellä käytetään resursseja laskentaan ja suunnitteluun. En nyt ihan ymmärrä, miksi ajattelet että myyjät ja ostajat olisi tässä jotenkin tyhmiä tai yksinkertaisia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa oli äskettäin Suomen Kuvalehden juttu, joka sanoi, että Hornetien kustannukset vuosittain ovat 170-180 miljoonan euron luokkaa, joka on 6-7 prosenttia puolustusbudjetista. Kun taas HX saa käyttää sen 10 prosenttia eli siis 270 miljoonaa euroa tämän vuoden budjetilla.

Eli näyttäisi siltä, että vaikka on puhuttu että Hornetien käyttökustannuksista ei saisi nousta, tosiasiassa on annettu jonkun verran nousun varaa kustannuksiin sillä mallilla että käytettävä raha on kuitenkin samassa suuruusluokassa pyörivää.
Kuitenkin puhutaan myös ettei kustannukset saisi nykyisestä nousta. Eli kustannukset vs. hornettien kustannukset. Tuollaista 10% nousuvaraa ei ole olemassa vaan kyllä se riivitään sitten varmasti pääasiassa maavoimilta koska rahaa ei ole tulossa lisää.
 
Kuitenkin puhutaan myös ettei kustannukset saisi nykyisestä nousta. Eli kustannukset vs. hornettien kustannukset. Tuollaista 10% nousuvaraa ei ole olemassa vaan kyllä se riivitään sitten varmasti pääasiassa maavoimilta koska rahaa ei ole tulossa lisää.
Tämä on yksi HX hankkeen kukkasista kun jotakin kerrotaan epätäsmällisesti ja sitten sitä tulkitaan miten sattuu. Jos hankkeen kustannukset sidottaisiin nykyiseen niin mikä on se nykyinen. Nimittäin hornetitkin jäisi kentälle jos kustannukset eivät saisi nousta. Yksi iso kustannuerä on polttoaine - pitkällä aikavälillä se on noussut koko ajan. Eikä kestäisi ylimääräisiä valvontalentoja. Vielä isompi on palkat ja työeläkkeet - tasaista nousua. Samoin koulutus. Kiinteistöjen ylläpito - reilua nousua viime vuosina. Koneen päivitys, ylläpito ja aseistuksen ajantasalla pitäminen - hintataso moninkertaistuu lyhyelläkin aikavälillä. Rahan arvo ja indeksi - muuttuu koko ajan. Samoin rahoituskulut.

Sitten on vielä mietittävänä minkä kokonaisuuden hx ottaa koko ajan kehitettävässä puolustuksessa ja mihin hornetit eivät kykenisi. Mitä lisäarvoa se tuo ja voidaanko lisäarvoa saada investoimatta siihen enempää kuin ennenkään. Kehittyykö Venäjän sotilaallinen kyky ja onko omalle puolustukselle käyttöä jos sitä ei kehitetä. On siis myös kyse erittäin suuren omaisuuserän eli puolustusvoimien ja siihen sijoitetun panostuksen hoitamisesta. Meneekö iso investointi hukkaan jos se ei ole iskukykyinen ja hyvin hoidettu ja kuinka iso tekijä siinä on hx hankkeella. Kustannukset eivät siis ole vain hx kustannuksia vaan myös tämän investoinnin hoitokuluja.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä on merkitystä, sillä USA:n ulkopolitiikka on presidenttivalinnan mukaan heiluva tuuliviiri. Esmes Jimmy Carterin liennytysaikakaudella USA lopetti tier 1 -teknologian viennin muille kuin aivan lähimmille liittolaisille eli käytännössä Israelille. Tämän takia NATO-maissakin kehitettiin erilaisia modernisointiohjelmia (mm. F-104S) ja amerikkalaiset kakkostierin vientimalleja (mm. F-20, F-16/79). Tämä murtui vasta aggressiivisemman Reaganin aikakauteen, jolloin mm. F-16 vapautui täyteen vientiin ja karvalakkimallit mapitettiin. Ranska taas on hyvin hövelisti aina myynyt kalustoa melkein jokaiselle, jolla vain on ollut tuohta. Myi mm. Mirage 5P:tä Exocet-ohjuksin ja Cyrano IV- tutkalla sekä Atlantique-meritoimintakonetta Pakistaniin ja Mirage 2000:tta Intiaan.
Tässä näen kyllä Ranskan ja Rafalen viehätykseen syytä. Ranskan ulkopolitiikka (ja moni muu politiikkakin) on paljon vakaampaa ja ennustettavampaa kuin Amerikan, jossa taas poliittinen suuntaus on niin skistofreenistä välillä riippuen kumpi äärimmilleen kahtia jakautunut poliittisen kentän ääripää siellä pitelee Valkoisen Talon avaimia ja kumoaa edellisen vallanpitäjän teot ja suunnitelmat.
 
Tässä näen kyllä Ranskan ja Rafalen viehätykseen syytä. Ranskan ulkopolitiikka (ja moni muu politiikkakin) on paljon vakaampaa ja ennustettavampaa kuin Amerikan, jossa taas poliittinen suuntaus on niin skistofreenistä välillä riippuen kumpi äärimmilleen kahtia jakautunut poliittisen kentän ääripää siellä pitelee Valkoisen Talon avaimia ja kumoaa edellisen vallanpitäjän teot ja suunnitelmat.

En tiedä, onko se välttämättä vakaampaa ja ennustettavampaa. Ranska on aina ollut sooloilija ja opportunisti, esim. Nato-yhteistyöstä vetäytyminen tarkoituksena pelastaa oma nahka tilanteen kuumentuessa. Puola puolestaan pääsi lyömään viimeisen naulan Venäjän Mistralien arkkuun lupaamalla ostaa ranskalaisia helikoptereita suuremmalla summalla. Sitä paitsi Marine Le Pen ei edelleenkään ole poliittisesti rupsahtanut.

Ranska ja Suomi ovat toki samalla mantereella ja samassa viitekehyksessä euron ja EU:n myötä siinä missä Yhdysvaltain ja Suomen välillä on vähemmän sidonnaisuuksia. Toisaalta Yhdysvallat ei edelleenkään ole lähdössä Euroopasta minnekään Trumpista huolimatta ja pienempikin kiinnostus suuremmalta maalta voi olla enemmän kuin suurempi kiinnostus pienemmältä maalta.
 
En tiedä, onko se välttämättä vakaampaa ja ennustettavampaa. Ranska on aina ollut sooloilija ja opportunisti, esim. Nato-yhteistyöstä vetäytyminen tarkoituksena pelastaa oma nahka tilanteen kuumentuessa. Puola puolestaan pääsi lyömään viimeisen naulan Venäjän Mistralien arkkuun lupaamalla ostaa ranskalaisia helikoptereita suuremmalla summalla. Sitä paitsi Marine Le Pen ei edelleenkään ole poliittisesti rupsahtanut.

Ranska ja Suomi ovat toki samalla mantereella ja samassa viitekehyksessä euron ja EU:n myötä siinä missä Yhdysvaltain ja Suomen välillä on vähemmän sidonnaisuuksia. Toisaalta Yhdysvallat ei edelleenkään ole lähdössä Euroopasta minnekään Trumpista huolimatta ja pienempikin kiinnostus suuremmalta maalta voi olla enemmän kuin suurempi kiinnostus pienemmältä maalta.
Toisaalta USA:lla on kiinan kanssa tekemistä. Kiina on USA:lle nouseva uhka ja paljon suurempi sellainen mitä Venäjä. En tiedä montako kertaa USA on ilmoittanut Euroopalle, että Euroopan on otettava vastuuta omasta turvallisuudestaan sekä puolustuksestaan. Euroopalla on mahdollisuus olla halutessaan samanlainen sotilaallinen voima mitä USA mutta täällä on prioriteetit muualla.
 
En tiedä, onko se välttämättä vakaampaa ja ennustettavampaa. Ranska on aina ollut sooloilija ja opportunisti, esim. Nato-yhteistyöstä vetäytyminen tarkoituksena pelastaa oma nahka tilanteen kuumentuessa. Puola puolestaan pääsi lyömään viimeisen naulan Venäjän Mistralien arkkuun lupaamalla ostaa ranskalaisia helikoptereita suuremmalla summalla. Sitä paitsi Marine Le Pen ei edelleenkään ole poliittisesti rupsahtanut.

Ranska ja Suomi ovat toki samalla mantereella ja samassa viitekehyksessä euron ja EU:n myötä siinä missä Yhdysvaltain ja Suomen välillä on vähemmän sidonnaisuuksia. Toisaalta Yhdysvallat ei edelleenkään ole lähdössä Euroopasta minnekään Trumpista huolimatta ja pienempikin kiinnostus suuremmalta maalta voi olla enemmän kuin suurempi kiinnostus pienemmältä maalta.
Nimenomaan. Ei kannata lukea roskamedian sivuilta mitä USA tekee ja ajattelee. Ne, jotka ovat itse asiassa mukana, tietävät kyllä, että USA:n todellinen politiikka Euroopan suhteen ei ole mikään tuuliviiri. Yksi mr T sinne tai tänne ei asetelmaa oikeasti heilauta.

Ranskasta ei ole meille tosipaikassa mitään apua, Saksasta voisi olla ellei se olisi uponnut puna-vihreään unelmarauhahöttöönsä ja jättänyt asevoimiaan mädäntymään siihen tilaan missä ne nyt ovat.

Suomen ehdottomasti pysyttävä USA:n parhaana kaverina tällä alueella ja meillä pysyy sitten kanssa hyvä kaveri. Siitä on paljon apua, kun varmistetaan Suomen säilyminen.

Euroopasta ei tule koskaan USA:n kaltaista maailmanmahtia. Riitainen, täysin erilaisista kulttuureista muodostuva tilkkutäkki, jossa muutaman pankin pankkiirit heiluttavat tahtipuikkoa sairaassa ahneudessaan ja opportunistien kuoro siinä perässä, ei tule koskaan olemaan yhtään mitään. Ilman USA:n läsnäoloa ja Natoa tämä porukka olisi jo täysin tukkanuottasilla. EU hajoaa joka tapauksessa alle 20 vuodessa, mikäli se ei muuta kurssiaan näitä realiteetteja huomioon ottavaksi. Euroopan vanha "sivistys"kansat eivät koskaan tule muodostamaan liittovaltiota. Ja se on Suomen onni, meille siinä liittovaltiossa olisi vain raaka-ainereservaatin sija.
 
Toisaalta USA:lla on kiinan kanssa tekemistä. Kiina on USA:lle nouseva uhka ja paljon suurempi sellainen mitä Venäjä. En tiedä montako kertaa USA on ilmoittanut Euroopalle, että Euroopan on otettava vastuuta omasta turvallisuudestaan sekä puolustuksestaan. Euroopalla on mahdollisuus olla halutessaan samanlainen sotilaallinen voima mitä USA mutta täällä on prioriteetit muualla.

Kyllähän sitä maailmaan aina puhetta mahtuu. Vaan jos edes Trump ei tyhjennä Eurooppaa joukoista, niin kuka sitten?

Meille olisi ylipäätään todella iso juttu jo pelkkä tiedustelutieto ja erityisesti materiaaliapu. Yhdysvallat on kummassakin suhteessa Ranskaa huomattavasti edellä. Jos Raamatun kertomusta mietitään, niin Yhdysvallat on nimenomaan niitä rikkaita, jotka antavat liiastaan. Lesken ropo, jos siihen on varaa, tulee Ranskalta.

Kun yleisesti tiedetään, että maat ostavat kalustohankinnoillaan myös goodwillia, niin tuon avun saamatta jääminen on myös kolaus maailman suurimman asemyyjän maineeseen. Voi tietysti syntyä jatkosodan kaltainen tilanne, jossa Venäjä ja Yhdysvallat ovat jälleen käytännön avioliitossa. Sama tosin koskee sitten myös Ranskaa. Lisäksi voi kysyä, onko nyky-Venäjällä Neuvostoliiton kaltaista puhtia painaa yhtä aikaa useammalla rintamalla - tuskin.
 
Yhdysvallat tulee tarkemmin huomioimaan Kiinan ihan riippumatta siitä kuka on Valkoisen talon isäntä. Typeräähän se olisi, jos eivät näin tekisi. Suomalaisten onneksi tämä ei tarkoita Yhdysvaltojen jättävän eurooppalaiset oman onnensa nojaan. Maailman johtava valtio voi operoida useammassa suunnassa samanaikaisesti.

Enkä ole aivan vakuuttunut Ranskan auvoisuudesta, kun ottaa huomioon Macronin kommentit Venäjästä.

 
Todellisuutta on, että USA ahdistaa eräitä henkilöitä. Siksi mikään mikä tulee sieltä ei kelpaa. Siksi heidän mielestään USA:n kanssa ei pitäisi tehdä mitään yhteistyötä.

Näin se menee. Perustelut elävät ajassa mutta asia pysyy. Vastustuksen syynä on yhdellä Vietnam ja toisella Trump mutta tahtotila on yhteinen.
 
Back
Top