Paljonko tästä oli aikaa? Näenkö siis vain minä tämän tekstin ja perustelut? Tätä perustelivat hankejohtaja Puranen ja Jussi Niinistö, istuva puolustusministeri ja varsin voimakkaasti ensimäisen kriittisen arvion jälkeen kun konemäärää ehdotettiin julkisesti pudotettavaksi. Kas kummaa, pv:n ja Purasen kanta muuttui kuin salamaniskusta yllättäen kun ensimmäiset tarjoukset saatiin.
Luulen että moni kentsu lensi puolustusministeriössä perseelleen kun tajuttiin että 7 miljardia ei riitä mihinkään ja 10 on sekin siinä ja tossa. Sitten Valtioneuvoston salaisissa saleissa saatiin päättäjät vakuutettua että 10 on saatava rahaa, ei vähempää.
Tätä ei kirkossa ehkä kuulutettu, mutta valtakunnan pääuutislähetyksessä kyllä ja monissa medioissa "ainoana totuutena", kunnes se taianomaisesti muuttui.
Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää – ”Turvallisuustilanteen muutos ei tue määrän vähentämistä”
18.12.2018 10:28
Ohjelmajohtaja Purasen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee Ilmavoimien vaatimat 64 hävittäjää. Turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos puhuu pikemminkin koneiden määrän lisäämisen kuin vähentämisen puolesta.
Suomi on pyytänyt tarjousta 64 monitoimihävittäjästä, sillä suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen edellyttää saman suuruista hankintaa kuin Hornet-hankinta oli aikanaan, Puranen kirjoittaa viitaten valtioneuvoston puolustusselonteon kirjaukseen.
Puranen muistuttaa, että vain ilmassa olevat koneet tuottavat torjuntavoimaa. Kaikki koneet eivät ole koko ajan käytettävissä; esimerkiksi rauhan aikana hävittäjälaivueesta käytettävissä on joka heti noin 75–80 prosenttia huoltojen vuoksi.
”Hävittäjän toimintasäde on noin 500 km. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää kyetä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa. Yhdessä operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa. Lisäksi osa kalustosta on koko ajan pois käytöstä huoltojärjestelyjen vuoksi”, Puranen kirjoittaa.
Vastalauseena on esitetty, että uuden sukupolven koneet ovat Suomen nykyisiä Horneteja kehittyneempiä, jolloin täysmääräinen suorituskyky voitaisiin saavuttaa pienemmällä määrällä hävittäjiä. Purasen mukaan uudet hävittäjät ovat toki tehokkaampia kuin Hornet, ”mutta niin ovat myös uuden koneen ilmassa olevat vastustajatkin”.
”Ilmavoimien taistelukyvyn ja tehtävien hoitamisen kannalta on keskeistä, että uudet hävittäjät eivät ole Hornetia nopeampia tai ulottuvampia eikä niiden toiminta-aika ilmassa ei ole juurikaan pidempi. Myöskään niiden aseistaminen ja tankkaaminen maassa uuteen lentotehtävään ei ole yhtään nopeampaa”, Puranen vastaa.
Mutta miksi juuri 64 konetta? Purasen mukaan lukumäärään vaikutti aikanaan ratkaisevasti Pariisin rauhansopimuksen ”60 taistelukoneen rajoitus”.
”Päätökseen hankkia juuri 64 Hornet-hävittäjää päädyttiin perusteellisen valintaprosessin kautta vuonna 1992. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme oli tuolloin varsin erilainen. Neuvostoliitto oli hajonnut ja YYA-sopimus oli lopetettu. Suomi oli mitätöinyt Pariisin rauhansopimuksen aseartiklat ja hakemassa EU:n jäsenyyttä. Rautaesirippu oli vaihtunut uskoon Euroopan kahtiajaon päättymisestä ja liennytyksen alkamisesta”, Puranen taustoittaa.
”Hornet-hankinnan kokoluokka oli hankkeen alkuvaiheessa, siis jo 1980-luvun puolella, mitoitettu Pariisin rauhansopimuksen ’60 taistelukoneen rajoituksen’ mukaiseksi, vaikka tarve katsottiin suuremmaksi jo tuolloin. Monen mielenkiintoisen vaiheen kautta päädyttiin lopulta hankkimaan 57 kappaletta yksipaikkaisia Hornet F-18C -hävittäjiä ja 7 kappaletta kaksipaikkaisia Hornet F-18D -koulutushävittäjiä, jotka nekin lopulta osoittautuivat C-version tavoin täysiverisiksi hävittäjiksi.”
Kenraali pohtii myös koneiden määrän lisäämistä. Käytettävissä olevat resurssit käytännössä määrittävät, ettei määrää voida nykyisestä juuri lisätä.
”Vaikka joiltain osin olisikin perusteltu tarve hankkia nykyistä enemmän hävittäjiä, nykyisten ilmavoimiemme koko ja resurssit säätelevät omalta osaltaan hankittavien hävittäjien määrää”, hän kirjoittaa.
”Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän Ilmavoimien ylläpitoon. Käytössä olevaa infrastruktuuria, henkilöstöä, koulutusjärjestelmää ja lentotuntien mitoitusta sekä johtamisjärjestelmää voidaan hyödyntää aikanaan HX-käyttöönotossa.”
Puranen, entinen Ilmavoimien komentaja, on puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Näistä hankkeista merkittävin on tällä hetkellä HX-hanke.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ke...ntamista/07b5a68b-5106-377b-9de2-8d68c44277dc
”64 on minimi”
Eduskunnan puolustusselonteossa linjataan, että käytöstä poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti Suomen turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jussi Niinistön mielestä linjausta on tärkeä noudattaa.
– Se tarkoittaa nimenomaan tätä 64 konetta.
Puolustusministeri Niinistön mukaan julkisessa keskustelussa ei aina muisteta, että hävittäjien suunniteltu määrä on jo kompromissi. Mitoituksessa on otettu huomioon niin talouden kuin politiikankin realiteetit.
– Tämä on minimi. Ehdoton minimi. Olen järkyttynyt siitä, että tästä koneiden määrästä ylipäätään keskustellaan, mutta tämä onkin diletanttien keskustelua. He keskustelevat asiasta, jota he eivät ymmärrä.
– Kun suhteutetaan tähän meidän käyttämään ilmasotataktiikkaan ja siihen, miten paljon meillä on koneita huollossa, niin noin sata konetta olisi määrä, jolla olisin levollinen, Niinistö jatkaa.
https://www.verkkouutiset.fi/jussi-...n-jos-suomi-hankkisi-100-havittajaa/#a4953011