Sitä "julmettua" kantama on yleisesti pidetty koneen heikkoutena niin analystien kuin lentäjienkin puolelta, varsinkin verrattuna aikalaisiin F-14 ja A-6/7 koneisiin. Hornetin polttoainemäärä kasvatettiin reippaasti alkuperäisestä YF-17:stä, mutta ei kevythävittäjäkonseptista mahdottomia saatu irti. SH:n kantamavaatimus olikin sitten 40% suurempi mikä edellytti huomattavasti suurempaa konetta. HX-ehdokkaisiin verrattuna Hornetin kantama ei erotu mitenkään edukseen, eipä se kyllä mitenkään kovin merkittävästi heikompikaan ole.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Sitä "julmettua" kantama on yleisesti pidetty koneen heikkoutena niin analystien kuin lentäjienkin puolelta, varsinkin verrattuna aikalaisiin F-14 ja A-6/7 koneisiin. Hornetin polttoainemäärä kasvatettiin reippaasti alkuperäisestä YF-17:stä, mutta ei kevythävittäjäkonseptista mahdottomia saatu irti. SH:n kantamavaatimus olikin sitten 40% suurempi mikä edellytti huomattavasti suurempaa konetta. HX-ehdokkaisiin verrattuna Hornetin kantama ei erotu mitenkään edukseen, eipä se kyllä mitenkään kovin merkittävästi heikompikaan ole.
Niin, kyllähän se kantama vähän lyhyt on, mutta taitavalla taistelunjohdolla tilannetta voi korjata paljon. Ja niinhän se oli Me-109:llä, MiG-21:llä ja Drakenillakin...
Joo, ei enää HX-ehdokkaisiin erotu. Mirreen, F-16 ja A/B Gripukkaan DX-paprujen perusteella kyllä.
Eiköhän tässä DX:ssä ole ollut kyse toimintamatkasta DX:n tehtäväprofiileilla. Lähi-idässä tukialukselta tehtävät pommituspartiot ovat eri tavaraa kuin Suomen ilmaherruuden ylläpitäminen pääasiassa AA-varustein. Veikkaan, että DX:ssä HN:n toiminta-aika ja -matka olivat ylivoimaisia kuudella tutkaohjuksella transoonisella tai varsinkin ylisoonisella alueella?
Viimeksi tänään läntisen Uudenmaan yli pyyhälsi vierekkäin kaksi valkoista vanaa, joiden kärjestä kuului kohtuullisen määrätietoista moottorinkäyttöä, muttei sentään pamausta. Suuntiman perusteella olivat Rissalasta tulossa ja Hangon tuolle puolen menossa. Ehkä siinä profiilissa ei DX:n aikainen F-16 juhli.
Viimeksi tänään läntisen Uudenmaan yli pyyhälsi vierekkäin kaksi valkoista vanaa, joiden kärjestä kuului kohtuullisen määrätietoista moottorinkäyttöä, muttei sentään pamausta. Suuntiman perusteella olivat Rissalasta tulossa ja Hangon tuolle puolen menossa. Ehkä siinä profiilissa ei DX:n aikainen F-16 juhli.
rty19
Greatest Leader
Kaksi ilmavoimien Hornet-hävittäjää vuoden kolmanteen Ramstein Alloy -harjoitukseen | lentoposti.fi
Suomen ilmavoimat osallistuu NATO:n jäsen- ja kumppanimaiden Ramstein Alloy 3/20 -koulutustapahtumaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä 21.‒23. syyskuuta 2020. Suomalaishävittäjät tukeutuvat Rissalaan ja harjoitustoiminta tapahtuu Itämeren alueella.
Kyllä noista DX-kandidaateista Hornetilla on aika selkeästi pisimmät jalat, vaikka F-16 ei välttämättä kovin kauaksi jäänyt. Hassua kyllä, koska yksi syy miksi USAF valitsi YF-16:n YF-17:n sijasta, oli edeltävän pidempi kantama. F/A-18 tungettiin sitten niin täyteen löpöä kuin mahdollista, mutta siltikään se ei pystytynyt vastaamaan USN:n kantamavaatimuksiin. Vaatimuksia lopulta höllättiin, koska niihin pääseminen olisi vaatinut koneen massiivista uudelleensuunnittelua, tähän ryhdyttiin sitten vasta SH:n kanssa kun A-12 potkaisi lopullisesti tyhjää.
fulcrum
Greatest Leader
F-16A oli ainakin selvästi Hornettia pitempikantamaisempi, eräs laivastossa vaihtarina ollut Viper-pilotti joskus kertoi että Hornetin polttoaineenkulutus oli melkoinen kulttuurishokki. Mutta myöhempien versioiden janoisemmat moottorit ja lisääntynyt paino lienevät syöneet tämän edun. Hornetin toimintamatka jäi aikoinaan suunnittelutavoitteesta ja aiheesta oli tietysti kongressissa kökkömyrsky.
Noissa kantamavertailuissa pitää aina muistaa että ne tehdään tietyllä kuormakonfiguraatiolla. Joskus saatetaan vertailla vaikka toimintasädettä kahden pommin ja lisäsäiliöiden kanssa ja kaksi konetta ovat tasoissa. Mutta jos vaaditaankin neljän pommin kuljetusta niin se ei sitten toiselta koneelta onnistukaan ilman lisäsäiliöiden uhraamista.
Noissa kantamavertailuissa pitää aina muistaa että ne tehdään tietyllä kuormakonfiguraatiolla. Joskus saatetaan vertailla vaikka toimintasädettä kahden pommin ja lisäsäiliöiden kanssa ja kaksi konetta ovat tasoissa. Mutta jos vaaditaankin neljän pommin kuljetusta niin se ei sitten toiselta koneelta onnistukaan ilman lisäsäiliöiden uhraamista.
F-16:sta on myös tieto, että se pommitustehtävässä se ilmatankataan täyteen heti noustuaaan ilmaan kun on niin kova imemään ainetta isolla kuormalla. Toki osin kyse on turvallisuustekijöistä ja etäisyyksistä kohteisiin. Mutta onhan se selvä, että sama kuorma rasittaa kaksimottista ja painavampaa Hornetia suhteellisesti vähemmän.
Viimeksi muokattu:
Tässä tuli mieleen, että eikö aseistuksen huoltovarmuuden kannalta ole aivan sama mikä valitaan, kunhan se ei ole Rafale?
Sekä Tyohoon että Gripen vetävät mukaansa jenkkipuikkoa. Joten neljään vaihtoehtoon saadaan Amerikasta sitten tarvittaessa ohjusta.
Sekä Tyohoon että Gripen vetävät mukaansa jenkkipuikkoa. Joten neljään vaihtoehtoon saadaan Amerikasta sitten tarvittaessa ohjusta.
Asia ei ole ehkä niin yksinkertainen... Entä jos USA ei myönnä vapautusta noille aseille kuin omia koneitaan varten? Ehkä ei edes moottorien vientilisenssiä... hmmmm. Kelläs on valttikortit kädessä tässä pöydässä?
Nhhk
Kenraali
Hmmm.vahvasti markkinavetoinen yhdysvalta jättäisi kaupat tekemättä hmmmm. aika paljon piti erdon kikkailla että täpärästi jäi kolmefemma myymättä "viholliselle" hmmmm.
Ei kait Sale sentään niin paljon kikkaile
Hävittäjien tai muidenkaan aseiden vienti USA:sta ei ole markkinavetoista, vaan USA:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johon kytkeytyy tiukasti USA:n omat turvallisuusintressit. Raha ei tällä kertaa ratkaise.Hmmm.vahvasti markkinavetoinen yhdysvalta jättäisi kaupat tekemättä hmmmm. aika paljon piti erdon kikkailla että täpärästi jäi kolmefemma myymättä "viholliselle" hmmmm.
Ei kait Sale sentään niin paljon kikkaile
Huhta
Greatest Leader
Saatiinhan Drakenitkin amerikkalaisaseilla...
Vai oliko ne enimmäkseen lisenssillä tehtyjä? Mutta luvan kanssa kyllä. Mutta nyt voi tilanne olla hiukan toinen... En siis tiedä asiasta oikeasti, kunhan arvailen vaan.
Huhta
Greatest Leader
No, ei se aivan sama ole. HX:n suunniteltu elinkaari yltää vuoteen 2060 asti.
Otetaan nyt vaikkapa Typhoon. Integroituna on, öö, jokin malli AMRAAM:sta (eikä käsittääkseni viimeisin D). Sidewinderin viimeisin Typhooniin integroitu versio taas taitaa olla joko L tai M. Mitä veikkaat, paljonko noita on USAF:n varastoissa vaikkapa vuonna 2050? Mikä niiden taisteluarvo on? Niinpä.
Nhhk
Kenraali
Ja paska puhetta. USA:n Asevienti on niin suurta bisnestä että ulko ja turvallisuuspolitiikka kyllä asettaa vahvoja raameja sille mutta siltikin osin raha ratkaisee
Etenkin tässä kohtaa kun maan talous on Koronan runtelema. Sillä on oltava merkitystä.
Huhta
Greatest Leader
Rahan osalta voidaan kysyä, että eikö ole aika huono diili myydä satojen miljoonien aseet kilpailijan koneeseen, jos sen takia miljardien konekauppa liukuu kilpailijalle? TURPO voi toki sanella toisin.
Jos tässä nyt puhutaan kriisinajan täydennyshankinnoista, niin sen juuri luulisi olevan Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolittisen edun mukaista myydä tai luovuttaa aseistusta tai muuta tukea meille jos sitä vaan on kyky käyttää. Jos se taas ei ole, niin silloin sitä on turha odottaa, oli käytössä minkä maalaiset lavetit tahansa.
Tämä tuskin on mikään ensisijainen, jos edes minkäänlainen, kriteeri suorituskykyarviossa, ei kai tässä ihan täydelliseksi vasallivaltioksi olla rupeamassa, onneksi.
Tämä tuskin on mikään ensisijainen, jos edes minkäänlainen, kriteeri suorituskykyarviossa, ei kai tässä ihan täydelliseksi vasallivaltioksi olla rupeamassa, onneksi.
Viimeksi muokattu:
Nhhk
Kenraali
Kun se valtio ei ole tehnyt niitä kumpaakaan. On todella huonoa bisnestä jos yritys a: ei saa kauppaa koska yritys b: ei saanut kauppaa. Ehkä kommunismin suunnitelmataloudessa tämän ymmärtäisi