Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Ensinnäkin jos meiltä loppuu pilotit niin se tarkoittaa, että myös koneet on loppuneet. Eiköhän Suomella ole lentäjiä reservissä reilusti enemmän kuin koneita.

Jos käy niin positiivisesti, että koneita saadaankin jostakin, niin on hyvin mahdollista, että kukaan suomalainen ei osaa lentää (tai ainakaan taistella) niillä. Käytännön esimerkkinä mainittakoon toisiaan vastaan sotineet Etiopia ja Eritrea, jotka operoivat MiG-29:ää ja Su-27:ää ukrainalaisilla ja venäläisillä palkkasotureilla.

Sinänsähän agentti 3,14 tietysti röllää, mutta piti mainita, kun nyt nousi puheeksi.
 
Jos käy niin positiivisesti, että koneita saadaankin jostakin, niin on hyvin mahdollista, että kukaan suomalainen ei osaa lentää (tai ainakaan taistella) niillä. Käytännön esimerkkinä mainittakoon toisiaan vastaan sotineet Etiopia ja Eritrea, jotka operoivat MiG-29:ää ja Su-27:ää ukrainalaisilla ja venäläisillä palkkasotureilla.

Sinänsähän agentti 3,14 tietysti röllää, mutta piti mainita, kun nyt nousi puheeksi.
Etiopia ja Eritrea, taitaa olla eri kaliiperin ilmavoimista kyse kuin meillä.
 
Jos käy niin positiivisesti, että koneita saadaankin jostakin, niin on hyvin mahdollista, että kukaan suomalainen ei osaa lentää (tai ainakaan taistella) niillä. Käytännön esimerkkinä mainittakoon toisiaan vastaan sotineet Etiopia ja Eritrea, jotka operoivat MiG-29:ää ja Su-27:ää ukrainalaisilla ja venäläisillä palkkasotureilla.

Sinänsähän agentti 3,14 tietysti röllää, mutta piti mainita, kun nyt nousi puheeksi.

Mitä paskaa sinäkin jauhat siellä? Teetkö sitä muuten luvattomasti työajalla? Kirjoitat koko ajan 24/7, väkisinkin myös työaikana, ja silti kehtaat arvostella aivan asiallista postausta.
 
Hornetin tilausvaltuudet aikoinaan olivat 9,5 miljardia markkaa ja 4,5 miljardia markkaa. Tämän päivän rahassa n. 3,2 miljardia euroa. 64 koneesta. Ja nyt saattaa olla niin että yli kolminkertainen summa ei tällä kertaa riitä 64 koneeseen. Kauhulla odotan, että mikä hintalappu HX:n seuraajalle tulee aikoinaan. Riittääköhän muutama kymmenen miljardia euroa.
 
DX-hankkeessa hankittiin lähinnä lentorankoja, nyt kokonaisjärjestelmä ja siirtymäajan ylläpito. Toki kaikki sotilasmateriaali kallistuu jatluvasti kuluttajahintaindeksiä nopekmmin.
 
DX-hankkeessa hankittiin lähinnä lentorankoja, nyt kokonaisjärjestelmä ja siirtymäajan ylläpito. Toki kaikki sotilasmateriaali kallistuu jatluvasti kuluttajahintaindeksiä nopekmmin.
Hyvä huomio. DX:kin olisi kallistunut jos siitä olisi alusta lähtien haettu samanlaista monitoimihävittäjää kaikkine aseistuksineen ja vielä päälle noi siirtymäajan ylläpidot, jne...
 
Hyvä huomio. DX:kin olisi kallistunut jos siitä olisi alusta lähtien haettu samanlaista monitoimihävittäjää kaikkine aseistuksineen ja vielä päälle noi siirtymäajan ylläpidot, jne...

Muistelen hämärästi, että joskus 90-luvun puolivälissä Hornet-päätöksen jälkeen Ilmavoimien edustaja oli jossain paikallisradiossa haastateltavana ja otti myös puhelimen kautta livenä yleisökysymyksiä. Kyselin silloin hankittiinko Hornetteihin ilmasta-maahan aseita (ei tainnut tieto olla silloin julkista). Sain vastauksena jotain tyyliin ”laitetaan tämä torjuntahävittäjä suorituskyky nyt ensin kuntoon”.
 
Muistelen hämärästi, että joskus 90-luvun puolivälissä Hornet-päätöksen jälkeen Ilmavoimien edustaja oli jossain paikallisradiossa haastateltavana ja otti myös puhelimen kautta livenä yleisökysymyksiä. Kyselin silloin hankittiinko Hornetteihin ilmasta-maahan aseita (ei tainnut tieto olla silloin julkista). Sain vastauksena jotain tyyliin ”laitetaan tämä torjuntahävittäjä suorituskyky nyt ensin kuntoon”.
Silloisen doktriin mukaan ilmasta maahan ei kuulunut Ilmavoimien tehtäviin.(Mitä nyt Hawkille oli ne Matra-raketit.) Ja kun tuo asia oli englanniksi kun niin ilkeä sana - Attack. :)
 
Onko jollain valistunutta arvausta siitä, miten lopullisessa suorituskykyarvioinnissa tullaan arvottamaan koneiden kokoeroista ja rungon suunnittelufilosofian eroista johtuvat ääripäiden valtavat erot esim. asekuorman kantokyvyssä, polttoaineen kulutuksessa jne, 1-vs-2 moottoria jne?

Lisäys: Ja erityisesti, voiko Gripen tulla valituksi ”light fighterina” muuten kun että sen yksikköhinta olisi niin alhainen että suuremmalla konemäärällä kompensoidaan konekohtaista suorituskykyä?
 
Silloisen doktriin mukaan ilmasta maahan ei kuulunut Ilmavoimien tehtäviin.(Mitä nyt Hawkille oli ne Matra-raketit.) Ja kun tuo asia oli englanniksi kun niin ilkeä sana - Attack. :)
Myös Migien mukana tuli täysi arsenaali ilmasta-maahan aseistusta ja ainakin raketeilla rynnäköintiä harjoiteltiin 90-luvulle asti. DK:sta en ole varma, mutta en olisi yhtään yllättynyt, jos siihenkin olisi ollut jossain vaiheessa kevyttä a/g-kykyä.
 
Onko jollain valistunutta arvausta siitä, miten lopullisessa suorituskykyarvioinnissa tullaan arvottamaan koneiden kokoeroista ja rungon suunnittelufilosofian eroista johtuvat ääripäiden valtavat erot esim. asekuorman kantokyvyssä, polttoaineen kulutuksessa jne, 1-vs-2 moottoria jne?

Lisäys: Ja erityisesti, voiko Gripen tulla valituksi ”light fighterina” muuten kun että sen yksikköhinta olisi niin alhainen että suuremmalla konemäärällä kompensoidaan konekohtaista suorituskykyä?
Simuloimalla annettuja skenaarioita. Se mitä parametrejä simuloinnissa huomioidaan, on sitten arvailujen varassa. Suurempi asekuorma tehtävällä varmasti voidaan huomioida, mutta ehkä suuremman polttoainekukutuksen vuoksi lisääntynyt kauppamerenkulun suojaamistarve eteläisellä Itämerellä ei enää mahdu simulointiin mukaan.
 
Muistelen hämärästi, että joskus 90-luvun puolivälissä Hornet-päätöksen jälkeen Ilmavoimien edustaja oli jossain paikallisradiossa haastateltavana ja otti myös puhelimen kautta livenä yleisökysymyksiä. Kyselin silloin hankittiinko Hornetteihin ilmasta-maahan aseita (ei tainnut tieto olla silloin julkista). Sain vastauksena jotain tyyliin ”laitetaan tämä torjuntahävittäjä suorituskyky nyt ensin kuntoon”.
Oltaisiin varmaan Hornet-hankinnassa ilmasta-maahan kyvyn vuoksi niistää konemäärää alas ainakin jonkin verran, että se olisi mahtunut budjettiin silloin. Sinänsä historia tuntien (eli kun mitään kriisiä ei ole tullut tänne kolkkaan) hyvä ratkaisu niin saatiin enemmän koneita, joille kuitenkin on nyt onnistuttu ilmasta-maahan kyky rakennettua. Ja nyt saattaa vielä tulla ilmasta-merelle HX:n myötä.

Sinänsä nyt on turvallisempi vaihtoehto kun kaikki kyvyt hankitaan kerralla ja ne on sitten kriisiä varten käyttövalmiina koulutetulla miehistöllä. Joten sinänsä tämän eteen ei haittaa, jos pari tai muutama runko joudutaan niistämään pois tuosta 64:sta. Kunhan vaan saadaan se noin 60.
 
Myös Migien mukana tuli täysi arsenaali ilmasta-maahan aseistusta ja ainakin raketeilla rynnäköintiä harjoiteltiin 90-luvulle asti. DK:sta en ole varma, mutta en olisi yhtään yllättynyt, jos siihenkin olisi ollut jossain vaiheessa kevyttä a/g-kykyä.
Kyllä, osassa DK:ta oli jopa FLIR tähtäin, joka kykeni seuraamaan maastossa jopa yksittäistä ajoneuvoa! Osoitus heidän trackerinsa kovasta suorituskyvystä siihen aikaan. Ja DK:lla muistaakseni myös pommitettiin. Samoin kuin saattajilta ammuttiin torpedoja. Ja molemmista kyvyistä nyt media uutisoi, "ettei toisen maailmansodan jälkeen..." Kun toimittelijat, jotka ei tiedä mistään mitään kirjoittelee ihan satuja.
 
Tarkennetaan nyt vielä, ettei joku ymmärrä väärin, että DK:n "FLIR"illä ei ollut mitään tekemistä nykyaikaisen maalinosoitusjärjestelmän lämpökameran kanssa - järjestelmä ei muodostanut kuvaa tai sisältänyt laseria. "Tyhmänä" laitteena lukkiutui varmasti myös ajoneuvoon, mutta pääasiallinen käyttötarkoitus lienee ollut ilmamaalien etsintä. Laite kuului J35F2/J35S-mallien varustukseen.
 
Tarkennetaan nyt vielä, ettei joku ymmärrä väärin, että DK:n "FLIR"illä ei ollut mitään tekemistä nykyaikaisen maalinosoitusjärjestelmän lämpökameran kanssa - järjestelmä ei muodostanut kuvaa tai sisältänyt laseria. "Tyhmänä" laitteena lukkiutui varmasti myös ajoneuvoon, mutta pääasiallinen käyttötarkoitus lienee ollut ilmamaalien etsintä. Laite kuului J35F2/J35S-mallien varustukseen.
Drakenin IRST oli Hughesin valmistama ilmamaalien etsintään tarkoitettu sensori. Noita muinaisia sensoreita oli jenkeillä varsinkin torjuntahävittäjissä (F-101, F-102 ja F-106) sekä ensimmäisissä Phantom II malleissa.
 
Drakenin IRST oli Hughesin valmistama ilmamaalien etsintään tarkoitettu sensori. Noita muinaisia sensoreita oli jenkeillä varsinkin torjuntahävittäjissä (F-101, F-102 ja F-106) sekä ensimmäisissä Phantom II malleissa.
Olisko tästä lisätietoja? Mielenkiintoinen detalji.

Välittikö sensori dataa ip ohjukselle vai jollekin tietokoneelle ensin?
 
Back
Top