Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
F-102:n ip-sensorin kuvaus:
"It was a softball sized sensor-head located immediately in front of the center of the windshield. […] The pilot could select IR dominant with the radar in standby, search or slaved to the IR tracker after lock-on to the target. If the radar was in standby, the target might never know you were locked on to him as the IRST was a passive receptor only and did not emit any signals. If in “search mode”, he might think you were still searching for him. If the radar was slaved to the IR head, you might get “burn-through” (pick him up on the radar) to give you an accurate distance from him and lock on to him with the radar. This would also allow the radar-guided (AIM-4A) missiles to also lock on to him and be guided to the target as well as the heat seekers (AIM-4Ds).”

Kuulemma B-58:n pystyi hyvissä olosuhteissa näkemään IP:llä yli 100km etäisyydeltä.
En oikein tiedä millaisia moodeja noissa ole. Muistelen jonkun Century-series -lentäjän muistelleen että sopivissa olosuhteissa (kirkas ilma jne) niillä näki kaduilla käveleviä ihmisiä.
 
F-102:n ip-sensorin kuvaus:
"It was a softball sized sensor-head located immediately in front of the center of the windshield. […] The pilot could select IR dominant with the radar in standby, search or slaved to the IR tracker after lock-on to the target. If the radar was in standby, the target might never know you were locked on to him as the IRST was a passive receptor only and did not emit any signals. If in “search mode”, he might think you were still searching for him. If the radar was slaved to the IR head, you might get “burn-through” (pick him up on the radar) to give you an accurate distance from him and lock on to him with the radar. This would also allow the radar-guided (AIM-4A) missiles to also lock on to him and be guided to the target as well as the heat seekers (AIM-4Ds).”

Kuulemma B-58:n pystyi hyvissä olosuhteissa näkemään IP:llä yli 100km etäisyydeltä.
En oikein tiedä millaisia moodeja noissa ole. Muistelen jonkun Century-series -lentäjän muistelleen että sopivissa olosuhteissa (kirkas ilma jne) niillä näki kaduilla käveleviä ihmisTTuossa se nimittäin jo aika moderniin tyyliin nokan alla...
Tuossa se näkyy nokan alla. Onkohan käyttötarkoitus ollut ilmamaalien etsintä vai maa-maalien, kun se on nokan alla? Joku joka näiden kanssa on aikoinaan työskennellyt voisi varmaan kertoa enemmän...
 
Tuossa se näkyy nokan alla. Onkohan käyttötarkoitus ollut ilmamaalien etsintä vai maa-maalien, kun se on nokan alla? Joku joka näiden kanssa on aikoinaan työskennellyt voisi varmaan kertoa enemmän...
Sen verran kuranttia tekniikkaa, että tolpan nokista kyseistä etsintä ei enää löydy.
 
Mielenkiintoista, että Hawkeihin panostetaan ja niitä modifioidaan uuteen taistelukoneeseen siirryttäessä näin kovalla innolla. Viime kierroksellahan Hawkit jatkoivat analogimittareilla pitkälle 2000-luvulle, vaikka päähävittäjäkalusto siirtyi lasiohjaamo-aikaan jo 90-luvulla Hornetien myötä.

Kertoneeko tämä jotakin avioniikan halpenemisesta, taistelukoneiden käytön kallistumisesta vaiko 90-luvun rahapulasta? Kenties kaikista kolmesta?
 
90-luvulla custom-lasiohjaamon tekeminen oli aivan eri hinnoissa kuin nykyään. Rauta ja ohjelmistokehitys maksoi eikä yleiskäyttöistä ja "helposti" ohjelmoitavaa lentokonekäyttöön hyväksyttyä rautaa ollut edes tarjolla.
Ilmeisesti myös kypärätähtäimien hinnat tulevat alas tai sitten koulutuksellinen hyöty on vain riittävä kattamaan kustannukset. Yksi ehdokas kieltämättä tulee mieleen, joka saattaisi erityisesti hyötyä kypärätähtäimen käytön koulutuksesta halvemmalla kalustolla.
 
Ylen aamun haastattelussa Puranen mm. jälleen kerran esittää olettaman, että operatiivinen kyky HX-hankkeessa tarkoittaa vuoden 2027 loppua, tarkentaen vielä, että käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi lentolaivueista olisi silloin operativiinen HX-koneilla. Muutoin ei ehkäpä mitään erityistä, toki spekulaatiot sillä, että mikä merkitys silä on mistä maasta koneet hankitaan (Charly Salonius-Pasternak).

 
vuoden 2027 loppua, tarkentaen vielä, että käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi lentolaivueista olisi silloin operativiinen HX-koneilla.
Tämä kuulostaisi siltä, että 2027 joko Rovaniemellä tai Rissalassa on Hornetit poistettu käytöstä kokonaan ja jäljellä olevat ovat laitettu toiseen lennostoon viimeisille palvelusvuosilleen.
 
Amerikan hallinto eli US Goverment (USG) on se, jonka kanssa FMS-kaupat aina solmitaan tällaisesta sotamateriaalista. Tämän päivän tiedotustilaisuuden mukaan kaikkien ehdokkaiden kohdalla sopimus tehdään valtioiden välillä.

Mielenkiintoista.

Tarjouspyynnöthän lähetettiin puolustushallinnoille, mutta vastaajien joukossa oli vain Yhdysvaltain puolustushallinto ja kolme yritystä. Näinkö me nyt sitten, jos esimerkin vuoksi päädymme Gripeniin, kuitenkin teemme sopimuksen FMV:n emmekä Saabin kanssa? Entä miten kaupankäynti on mennyt aiemmin Ruotsin, Ranskan ja Ison-Britannian kanssa, kun on hankittu esim. RBS-15, Torped 47, Crotale, tutkakalustoa ja Hawkit?

Varsinainen HX-tarjouskilpailu käynnistettiin keväällä 2018 lähettämällä alustava tarjouspyyntö Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan puolustushallinnoille. Alustavan tarjouspyynnön perusteella saatiin kaksi tarjousta Yhdysvaltojen puolustushallinnolta sekä tarjoukset kolmelta yritykseltä: ranskalaiselta Dassault’lta, ruotsalaiselta Saabilta ja BAE Systemsiltä Isosta-Britanniasta.

 
No onhan se ymmärrettävää, että tehdään kun valtioilta tarvitaan vientiluvat ja esim. tiettyä salauksiin tarvittavaa materiaalia eivät saa valmistaa kuin emovaltiolleen.

Sen sijaan en usko näin välttämättä menetellyn yksittäisten aseiden kohdalla aiemmin.
 
No onhan se ymmärrettävää, että tehdään kun valtioilta tarvitaan vientiluvat ja esim. tiettyä salauksiin tarvittavaa materiaalia eivät saa valmistaa kuin emovaltiolleen.

Sen sijaan en usko näin välttämättä menetellyn yksittäisten aseiden kohdalla aiemmin.

Kaikki puolustuskama tarvitsee vientiluvat, kenttäpullonkorkkeja myöten, ja valtionsalaisuuksia löytyy kaikista kenttäpullonkorkkia monimutkaisemmista härpättimistä. Ei hävittäjähankinta ole tässä suhteessa mitenkään erikoinen, että kauppa olisi pakko tehdä valtioiden välisenä. Kyllä kai Bittium ym. myy kamaa maailmalle ihan itse Suomen valtion rooliksi jäädessä lupapaperin leimaaminen?

Minä tulkitsen tätä tilannetta niin, että valtioiden välisellä diilillä halutaan pienentää ns. Olkiluoto-riskiä. Haamuvoimalan tarina näyttää lopulta päättyvän onnellisesti, mutta oli lähinnä hyvää tuuria, että Ranskan valtio otti Arevan synnit kontolleen. Halutaanko samoja riskejä ottaa esimerkiksi Saabin kanssa? Firmahan menee konkurssiin, kun toimitusjohtaja nappaa kahvikassan kainaloon eläkkeelle lähtiessään. En ihmettele, että valtio halutaan kaupan osapuoleksi, mutta tuo Purasen blogaus saa pohtimaan, onko tämä sittenkään mahdollista kaikkien kone-ehdokkaiden kohdalla.
 
Mielenkiintoista, että Hawkeihin panostetaan ja niitä modifioidaan uuteen taistelukoneeseen siirryttäessä näin kovalla innolla. Viime kierroksellahan Hawkit jatkoivat analogimittareilla pitkälle 2000-luvulle, vaikka päähävittäjäkalusto siirtyi lasiohjaamo-aikaan jo 90-luvulla Hornetien myötä.

Kertoneeko tämä jotakin avioniikan halpenemisesta, taistelukoneiden käytön kallistumisesta vaiko 90-luvun rahapulasta? Kenties kaikista kolmesta?
Voi kertoa siitäkin että Hawkit on pakko ajanmukaistaa jos halutaan että ne pysyvät koulutuksellisesti relevantteina HX-aikakaudellakin. Korvaajaa ei ole välittömästi tulossa, lyötyään pöytään HX-laskun ilmavoimat ei halua heti perään ilmoittaa "niin ja sitte olis vielä tämä Hawkin korvaus, olisko vielä pari miljardia?"
 
Miten paljon Hawkeilla mahtaa olla tiimaa jäljellä? Mennääkö niiden kannsa 2040 luvulle vai tarvitaanko korvaaja jo aikaisemmin?
 
@Raveni

Ilmavoimat on ilmoittanut Hawkin olevan rivissä "2030-luvun loppuolelle asti". Korvaajan pitäisi näin ilmestyä vuoden 2035 vaiheilla.


Juuri noin, n. 2035 ensimmäiset korvaajat riviin. Toisaalta Keränen sanoi Ylen haastattelussa, että niihin saataisiin päivittämällä viitisen vuotta lisää elinkaarta, eli tällöin korvaajaa pitäisi alkaa saada riviin n. 2040.

 
Back
Top