Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Jahas, taitaa tulla joka ikisen F-35:n kokoaminen asialistalle jos 2,5 miljardia suoraa pitää saada kasaan. Tai sitten rakennetaan isolla rahalla tyhjästä kotimaassa F-35-spesifi korpikenttien tukeutumisjärjestelmä. Tuollainen summa tarvitsee tosi isoja yksittäisiä eriä kasaan ja itse runkojen naputtelua on vaikeana suurimpana (ainakin muiden tarjokkaiden osalta) ohittaa.
 
Otetaan muistin virkistykseksi kun arvioinnit lähestyy.
Historiakertaus: Miten testattavat koneet evaluoitiin edellisellä kerralla?

suorituskyky / kokonaiskustannukset

Ennenkuin ylläesitettyihin vertailulukuihin päästiin, oli tietenkin vaadittu erittäin suuri määrä laskenta- ja verifiointityötä, jolla koottiin koelennoilla mitattu tietoaines suoritusarvoindikaattoreiksi.
Koneen suorituskykyä mittaavana kokonaisuutena oli torjuntatehtävä yöllä talvisesta maantietukikohdasta. Osasuorituksina olivat ohjaamopäivystys, käynnistys ja rullaus, lentoonlähtö, itsenäinen maalinetsintä, kaukotorjunta aktiivisella tutkaohjuksella, kaartotaistelu, irtautuminen, suunnistaminen maantietukikohtaan, lasku, ase- ja polttoainetäydennys sekä uuden torjuntapäivystyksen aloitus.
Tehtävän eri osa-alueet eivät olleet vaikuttavuutensa osalta painokertoimiltaan tietenkään samanarvoiset. Itsenäisellä torjuntakyvyllä kaukaa tutkaohjusta käyttäen oli selvästi suurempi merkitys kuin muilla taisteluvaiheilla.
Aikaisemmin ei kansainvälisissä torjuntahävittäjien vertailuissa kiinnitetty paljoakaan huomiota esimerkiksi sellaisiin tekijöihin kuten toiminta-aika ja ohjusmäärä. Syynä olivat sekä lentokoneen rakennustekniset että asejärjestelmäpohjaiset rajoitukset. Asejärjestelmät edellyttivät kiinnittymistä yhteen maaliin pitkäksi aikaa joko takasektoriin liikehtimisen vuoksi tai tutkavalaisun takia. Viimeksimainitussa menetelmässä torjuja joutui lukitsemaan tutkansa maaliin ja pitämään sen siinä niin kauan kuin hänen laukaisemansa puoliaktiivinen tutkaohjus saavutti maalin.
Yhden maali tekniikka vei nopeastempoisessa ilmataistelussa siksi paljon aikaa, että se jäi usein ainoaksi ampumatilanteeksi. Ei ollut näin ollen suurta tarvetta varautua useisiin taistelukosketuksiin suuren ohjusmäärän ja pitkän toiminta-ajan avulla.
Aktiivisen tutkaohjuksen ilmestyminen ilma-asearsenaaliin muutti aikaisempaa hävittäjätaktista kenttää radikaalisti. AMRAAM:n kaltaisella ohjuksella varustettu hävittäjä saattaa torjua useita hyökkääjiä lähes yhtäaikaisesti. Näin ollen hävittäjä, jolla on kyky kantaa suurta ohjusmäärää ja riittävästi toiminta-aikaa edullisten torjuntatilanteiden hyödyntämiseen, saattaa pystyä torjumaan jopa kokonaisen rynnäkköosaston. Pienelläkin konemäärällä saadaan aikaan suuri torjuntavaikutus.
Myös hävittäjätaistelussa suuresta ohjusmäärästä on ratkaisevaa etua. Kone, jonka ohjusmäärä on pieni, joutuu säästämään kriittiset laukaisumahdollisuutensa optimietäisyyksille. Suuren ohjusmäärän omaava kone saattaa, ilman tulivoimansa merkittävää vähentymistä, avata tulen jo äärietäisyyksiltä, jolloin vastapuoli joutuu turvautumaan väistöliikkeisiin ja menettää näin hyökkäysmahdollisuutensa.
Kaiken kaikkiaan kaukotorjuntakyky koostuu ominaisuuksista, joihin vaikuttavat ensisijaisesti koneen tutka näyttö- ja käyttölaitteineen sekä aktiivisten tutkaohjusten laatu ja määrä. Ohjaamoergonomia ja niin sanottu man-machine interface käyttäjäystävällisyyksineen näyttelivät myös merkittävää osaa tulosarvioinnissa.
Kokonaiskustannukset käsittivät sekä hankintakustannukset että koneen koko eliniän käyttökustannukset. Hankintakustannukset ilmenivät selväpiirteisesti tarjouksista, mutta käyttökustannusten laskenta edellytti hyvää huoltorakenteen, käyttöaikojen ja vikavälien tuntemista. Pitkät työpäivät evaluaatioiden yhteydessä osoittivat nyt hyötynsä tarjotessaan hyvän tietomateriaalipohjan laskennalle. Useiden konetyyppien kohdalla voitiin turvautua selkeään käyttötilastotietoon. Muiden osalta käytettiin valmistajan antamia arvioita verraten niitä vastaavanlaisten järjestelmien tosipohjaisiin kokemuksiin.
Uusien konetyyppien huoltofilosofia erosi merkittävästi poistuvan kaluston huoltotavoista. Kun hydraulis-mekaanisen sukupolven kone vikaantui, tarvittiin kokenut mekaanikko suorittamaan diagnoosi ongelmasta. Kun vika sitten löytyi, edellytti korjaus yleensä huomattavan purkamisoperaation vikaantuneen osan irroittamiseksi tai korjaamiseksi koneessa, ja sitten taas rakenteen palauttamisen lentokelpoiseen kuntoon. Koko tämän ajan kone oli tietysti poissa laivuekäytöstä.
Digitaalisen sukupolven koneissa suuri osa laitteista oli suoraan tavoitettavissa tarkastusluukun takaa omaten järjestelmään kuuluvan itsetestauslaitteen. Vikatapauksessa järjestelmä itse ilmoitti mikä komponentti oli viallinen, se vaihdettiin, järjestelmä testasi uuden komponentin ja kone oli heti valmis lentämään. Uusi huoltofilosofia tehostaa lentokaluston käyttöä ja keventää laivuetason huoltoa, mutta huoltojärjestelmän yläpää tietenkin monimutkaistuu elektronisten komponenttien huolto- ja korjaustarpeen myötä. Myöskin laivuetason järjestelmähallinnan omaksuminen vie aluksi enemmän aikaa kuin puhtaasti mekaanisissa järjestelmissä. Ammattirutiinin kasvaessa järjestelmäedut tulevat esiin.
Uuden huoltojärjestelmäidean huomioonottaminen yhdessä varaosa- ja huoltomateriaalihinnoittelun kanssa olivat keskeisiä tekijöitä käyttöiän kustannuksia laskettaessa. Varaosakustannuksiin vaikuttivat merkittävästi muun muassa valmistettu konemäärä ja käyttäjäperheen koko, sillä ne edustivat sitä lukumäärää, jolla yksikkökustannuksia jaettiin.
Vertailulaskelmat osoittivat Hornetin voittajaksi. Ilmavoimien komentaja oli havainnut jo testiarvojen välikäsittelyjen yhteydessä loputulokseen viittaavan tulossarjan. Nyt olivat kaikki evaluaatiotiedot mukana ja valinta valmis ratkaistavaksi.
Matemaattisesta voitosta huolimatta komentaja suoritti vielä moniulotteista aivovoimistelua ykkössijan suhteen. Kyseessä oli tietynlainen herkkyysanalyysi, jolla oli tarkoitus visioida valinnan vaikutukset erilaisissa "entäs jos" tilanteissa, jotka poikkesivat oleellisesti vallitsevista olosuhteista. Niihin sisältyi niin taloudellisia, teknisiä kuin turvallisuuspoliittisiakin muutoksia. Myös näissä tarkasteluissa Hornet oli vahvoilla, joten ilmavoimien komentaja vahvisti sen torjuntakone-evaluaation voittajaksi. Ilmavoimat ryhtyi toimenpiteisiin F/A-18 C/D Hornetin valitsemiseksi ilmavoimien uudeksi torjuntahävittäjäksi.

Lähde: Haavelasku s. 105-108
 
Suomessa ollaan kuitenkin lähdetty siitä, että operointia tehdään useammasta tukikohdasta mukaan lukien ja tarpeenvaatiessa maantietukikohdista. Vähän kyllä ihmetyttää jos yksi koneista vaatisi puolen miljardin inframuutokset.

Niin siis käsittelin asiaa rauhan ajan operoinnin näkökulmasta. Kriisiaikana pitäisi tietysti kyetä edelleen hajauttamaan kalusto selvästi useampaan tilapäistukikohtaan. Mutta se tuskin on ongelma F-35:nkään kohdalla.
 
Hornetteja ostettaessa tilausvaltuus oli 9,5 mrd markkaa. Nykyään samaa määrä koneita ollaan ostamassa 10 mrd. eurolla. Koneiden hinta on siis karkeasti laskien kuusinkertaistunut. Kuluttajahintaindeksi on noussut sinä aikana vain 1,5-kertaisesti.

Yllätyskulujakin tuli Hornet kaupoissa. Hornet tilattiin Suomeen kesken 1990-luvun taantumaa. Markan arvon heikkenemisen, indeksimaksujen ja Euroopan unionin tullimaksujen ja niiden viivästyskorkojen vuoksi koneiden hinta nousi kaavaillusta 2,17 miljardia euroa vastaavasta summasta 3,16 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttia.[

Hornetien ostaminen ja 30 vuoden käyttö tulevat maksamaan arviolta 8 miljardia euroa[6]. Se on yli kaksinkertaisesti rahaa verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille[6]. Hornetien hankinnan ja käytön piti maksaa nykyrahassa laskettuna noin 3,9 miljardia euroa.[6] Eliniän käyttökustannusarvio jäi pahasti alakanttiin verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin[6].

https://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet_Suomessa

Toivottavasti viime kaupasta on opittu ja laskelmat pitävät nyt paremmin kutinsa tai muu maanpuolustus tulee kärsimään.
 
Hornetteja ostettaessa tilausvaltuus oli 9,5 mrd markkaa. Nykyään samaa määrä koneita ollaan ostamassa 10 mrd. eurolla. Koneiden hinta on siis karkeasti laskien kuusinkertaistunut. Kuluttajahintaindeksi on noussut sinä aikana vain 1,5-kertaisesti.

Yllätyskulujakin tuli Hornet kaupoissa. Hornet tilattiin Suomeen kesken 1990-luvun taantumaa. Markan arvon heikkenemisen, indeksimaksujen ja Euroopan unionin tullimaksujen ja niiden viivästyskorkojen vuoksi koneiden hinta nousi kaavaillusta 2,17 miljardia euroa vastaavasta summasta 3,16 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttia.[

Hornetien ostaminen ja 30 vuoden käyttö tulevat maksamaan arviolta 8 miljardia euroa[6]. Se on yli kaksinkertaisesti rahaa verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille[6]. Hornetien hankinnan ja käytön piti maksaa nykyrahassa laskettuna noin 3,9 miljardia euroa.[6] Eliniän käyttökustannusarvio jäi pahasti alakanttiin verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin[6].

https://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet_Suomessa

Toivottavasti viime kaupasta on opittu ja laskelmat pitävät nyt paremmin kutinsa tai muu maanpuolustus tulee kärsimään.
Nuo esittämäsi luvut eivät ole sellaisenaan ihan vertailukelpoiset. HN-kauppaan liittyi kaksi tilausvaltuutta jotka olivat yhteensä noin 14 miljardia markkaa. HX-budjetista menee samoille nimikkeille julkisuudessa olleiden tietojen mukaan noin 9,5 miljardia euroa. Merkittävä muutos toki siitä huolimatta.

Täydellinen vertailu vaatisi ennakkotiedon valuuttakursseista ja lainankoroista kymmenen vuotta tästä eteenpäin. Moni asia jää nähtäväksi. Tällä kertaa saatamme vaikka voittaa valuuttakursseissa. Korot ovat ainakin alkuun alhaalla. Ehkä vuonna 2030 kirotaan miksi tyhmänä maksoimme hankkeesta niin ison osan heti alkuvuosina vaikka valuuttakurssi olisi myöhemmin ollut meille edullisempi. Näitä tahoituspuolen kuvioita ei kannata sekoittaa varsinaiseen hankkeeseen tai homma lähtee laukalle.
 
Nuo esittämäsi luvut eivät ole sellaisenaan ihan vertailukelpoiset. HN-kauppaan liittyi kaksi tilausvaltuutta jotka olivat yhteensä noin 14 miljardia markkaa. HX-budjetista menee samoille nimikkeille julkisuudessa olleiden tietojen mukaan noin 9,5 miljardia euroa. Merkittävä muutos toki siitä huolimatta.

Täydellinen vertailu vaatisi ennakkotiedon valuuttakursseista ja lainankoroista kymmenen vuotta tästä eteenpäin. Moni asia jää nähtäväksi. Tällä kertaa saatamme vaikka voittaa valuuttakursseissa. Korot ovat ainakin alkuun alhaalla. Ehkä vuonna 2030 kirotaan miksi tyhmänä maksoimme hankkeesta niin ison osan heti alkuvuosina vaikka valuuttakurssi olisi myöhemmin ollut meille edullisempi. Näitä tahoituspuolen kuvioita ei kannata sekoittaa varsinaiseen hankkeeseen tai homma lähtee laukalle.
Ja Hornetitkin olisivat olleet kalliimpia, jos olisi alkuun hankittu ne täydessä monitoimivarustuksessa niin kuin HX hankitaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Hornetteja ostettaessa tilausvaltuus oli 9,5 mrd markkaa. Nykyään samaa määrä koneita ollaan ostamassa 10 mrd. eurolla. Koneiden hinta on siis karkeasti laskien kuusinkertaistunut. Kuluttajahintaindeksi on noussut sinä aikana vain 1,5-kertaisesti.

Yllätyskulujakin tuli Hornet kaupoissa. Hornet tilattiin Suomeen kesken 1990-luvun taantumaa. Markan arvon heikkenemisen, indeksimaksujen ja Euroopan unionin tullimaksujen ja niiden viivästyskorkojen vuoksi koneiden hinta nousi kaavaillusta 2,17 miljardia euroa vastaavasta summasta 3,16 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttia.[

Hornetien ostaminen ja 30 vuoden käyttö tulevat maksamaan arviolta 8 miljardia euroa[6]. Se on yli kaksinkertaisesti rahaa verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille[6]. Hornetien hankinnan ja käytön piti maksaa nykyrahassa laskettuna noin 3,9 miljardia euroa.[6] Eliniän käyttökustannusarvio jäi pahasti alakanttiin verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin[6].

https://fi.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet_Suomessa

Toivottavasti viime kaupasta on opittu ja laskelmat pitävät nyt paremmin kutinsa tai muu maanpuolustus tulee kärsimään.
Laskelmasi taitaa heittää jonkin verran. Oliko niin, että ensimmäisellä tilausvaltuudella ostettiin käytännössä vain koneet ja vaatimaton ILS-paketti. Aseet tuli eri valtuudelle, jotain 3 - 4 MRD Mk ja sitten ylläpitoon vuosittain aika paljon rahaa. Eli suoraan ei voi noista summista laskea paljonko kalliimpi on hävittäjä reaalisesti nyt kuin silloin. Ehkä se kerroin on enemmänkin 3 kuin 6.

Ja viimeinen lause on nimenomaan toisinpäin: ilman hävittäjiä muu maanpuolustus tulee kärsimään. Tappion.
 
Mikäli DSCA:ssa olevat aseiden lukumäärät ovat jokseenkin paikkaansa pitävät sitten BAFO:n sisällön suhteen, niin jos samanlainen ilmasta-maahan orkesteri olisi aikoinaan hankittu Horneteihin heti 1990-luvulla, niin kyllähän Hornetien hinta olisi selkeästi noussut.

Mikä lie lieneekään SDB:n lähin vastine 1990-luvulla niin niitä 500, 200 risteilyohjusta, 100-160 liitopommia ja siihen päälle 300 Paweway-pommin vastinetta. Tuollaisen orkesterin mahduttaminen Hornet-hankintaan olisi selkeästi lisännyt hintaa, ja lopullisesta 64 määrästä olisi varmasti jouduttu tinkimään jonkun verran.
 
Mikäli DSCA:ssa olevat aseiden lukumäärät ovat jokseenkin paikkaansa pitävät sitten BAFO:n sisällön suhteen, niin jos samanlainen ilmasta-maahan orkesteri olisi aikoinaan hankittu Horneteihin heti 1990-luvulla, niin kyllähän Hornetien hinta olisi selkeästi noussut.

Mikä lie lieneekään SDB:n lähin vastine 1990-luvulla niin niitä 500, 200 risteilyohjusta, 100-160 liitopommia ja siihen päälle 300 Paweway-pommin vastinetta. Tuollaisen orkesterin mahduttaminen Hornet-hankintaan olisi selkeästi lisännyt hintaa, ja lopullisesta 64 määrästä olisi varmasti jouduttu tinkimään jonkun verran.
HX on tosiaan sisällöltäänkin laajempi kuin DX aikanaan joten sekin on huomioitava vertailtaessa. Aika monimutkaista laskelmaa pukkaa.
 


–Jos joku toimittaja tekee sellaisen tarjouksen, että emme saa konetta ja asejärjestelmää julkisesti ilmoitetulla hinnalla, silloin se putoaa pois, mutta kaikki viisi toimittajaa haluavat olla mukana, ja he tietävät, ettei kannata alkaa venyttää meidän pinnaa, Kanerva sanoo.

Eli näyttää siltä, että tuo 250 miljoonaa vuodessa / 10 prosenttia puolustusbudjetista pitää ja sitä ei missään nimessä nosteta, eli tarjoajan on turha odottaa että pääsee myymään järjestelmän, joka vaatisi esim. 400 miljoonaa vuodessa sillä toiveella, että se puuttuva 150 miljoonaa lisättäisiin puolustusbudjettiin tai se otettaisiin muilta kohteilta.
 




Eli näyttää siltä, että tuo 250 miljoonaa vuodessa / 10 prosenttia puolustusbudjetista pitää ja sitä ei missään nimessä nosteta, eli tarjoajan on turha odottaa että pääsee myymään järjestelmän, joka vaatisi esim. 400 miljoonaa vuodessa sillä toiveella, että se puuttuva 150 miljoonaa lisättäisiin puolustusbudjettiin tai se otettaisiin muilta kohteilta.
Ainakin niin että käyttökustannusten pitää olla tolkulliset suhteessa suorituskykyyn. Ei tuossakaan ole hirttäydytty tiettyyn summaan. 64 ja 250 ovat varmasti yhtä lailla suuruusluokkia ja viitelukuja. Kokonaisuus ratkaisee ja se on myös julki lausuttu.
 




Eli näyttää siltä, että tuo 250 miljoonaa vuodessa / 10 prosenttia puolustusbudjetista pitää ja sitä ei missään nimessä nosteta, eli tarjoajan on turha odottaa että pääsee myymään järjestelmän, joka vaatisi esim. 400 miljoonaa vuodessa sillä toiveella, että se puuttuva 150 miljoonaa lisättäisiin puolustusbudjettiin tai se otettaisiin muilta kohteilta.
Ei sitä ainakaan toimittajille etukäteen kerrota koska sehän muuttaisi tuota limiittiä.
 
Ainakin niin että käyttökustannusten pitää olla tolkulliset suhteessa suorituskykyyn. Ei tuossakaan ole hirttäydytty tiettyyn summaan. 64 ja 250 ovat varmasti yhtä lailla suuruusluokkia ja viitelukuja. Kokonaisuus ratkaisee ja se on myös julki lausuttu.
Nyt on sillä tavalla, ettei julkisuudessa missään tapauksessa esitetä eikä julkisuuteen kerrota tarkkoja oikeita lukuja. Se siirtää nämä kaikenlaisilla palstoilla käydyt spekulaatiot ihan omaan lokeroonsa, jota ei kannata ottaa niin vakavasti. DSCA luvutkin ovat sillä tavalla mitoitettuja, että hankinta varmasti mahtuu niihin, eikä Capitolille tarvitse toista kertaa lähteä. Saattaa olla, että jotakin tavaraa tulee 200 kpl mutta saattaa yhtä hyvin olla, että niitä on 140. Tai jotain muuta. On mielenkiintoista nähdä miten ja milloin niitä oikeita lukuja sitten nähdään. Ja missä. Tyypillisestihän Suomen PV ei niitä julkaise.
 
Ainakin niin että käyttökustannusten pitää olla tolkulliset suhteessa suorituskykyyn. Ei tuossakaan ole hirttäydytty tiettyyn summaan. 64 ja 250 ovat varmasti yhtä lailla suuruusluokkia ja viitelukuja. Kokonaisuus ratkaisee ja se on myös julki lausuttu.
Itse olisin ehkä käyttökuluja rajatessa sopinut, että käyttö - ja ylläpito + mlu pitäisi mahtua 15 miljardiin. 30 vuodessa viidellä miljardilla ei ole niin merkitystä, mutta ylimääräisen viiden miljardin myöntäminen puolustusbudjettiin HX:lle välille 2030-2060 olisi ilmapuolustukseen iso merkitys.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olisin ehkä käyttökuluja rajatessa sopinut, että käyttö - ja ylläpito + mlu pitäisi mahtua 15 miljardiin. 30 vuodessa miljardilla ei ole niin merkitystä, mutta ylimääräisen viiden miljardin myöntäminen puolustusbudjettiin HX:lle välille 2030-2060 olisi ilmapuolustukseen iso merkitys.
Normaali suhde on, että hankinta on 1/3 elinkaaren aikaisista kuluista. Eli 10 + 20 miljardia. Viisikään miljardia ei 30 vuodessa oikeasti merkitse yhtään mitään. Eikä se ole mitään "ylimääräistä". Ei minkään hallinnonalan kulut tule pysymään euromääräisesti samassa luvussa ikuisesti.
 
Normaali suhde on, että hankinta on 1/3 elinkaaren aikaisista kuluista. Eli 10 + 20 miljardia. Viisikään miljardia ei 30 vuodessa oikeasti merkitse yhtään mitään.
Tätä minäkin ihmettelen, että kuinka sitä kuvitellaan että tuo me saataisiin puskettua elinkaarikustannus 1/1 kun taas muut tekijät maailmalla puhuvat 1/2 suhteesta hankinnan ja käyttö - ja ylläpitokustannusten välillä.
 
Tätä minäkin ihmettelen, että kuinka sitä kuvitellaan että tuo me saataisiin puskettua elinkaarikustannus 1/1 kun taas muut tekijät maailmalla puhuvat 1/2 suhteesta hankinnan ja käyttö - ja ylläpitokustannusten välillä.
Ehkä selitys on siinä, mitä lukuihin lasketaan mukaan. Toki, nykyään on pyrkimystä pienentää elinkaaren aikaisia kuluja paremmalla suunnittelulla ta toimintojen optimoimisella. En kyllä jaksa olla murheissani tässä muutamasta miljardista. Ne ovat aivan rikkana rokassa Suomen julkista taloutta kun ajatellaan.

Muistin juuri, että nythän koneiden lisäksi paketissa on paljon muuta, juuri sitä elinkaaren aikana tarvittavaa tavaraa. Jos lasketaan itse koneiden hinnalle, luvut ovatkin: 6,5 + 13 yhteensä 19,5 eli kaksi kertaa tuon paketin hinta. Se täsmäisi kyllä....
 
Back
Top