Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Onkohan nyt tarjolla samanlaisia "negatiivisia vastakauppoja", kuin viime kerralla? Saabin omistava Wallenbergien teollisuussukuhan uhkasi vetää sijoituksensa Suomesta, mikäli Gripeniä ei valita.

Kovaa peliä tulee varmasti olemaan tälläkin kierroksella, sen verran isot rahat ovat kyseessä.

Tässä yksi aiheeseen liittyvä uutinen helmikuulta, F-35 kun otettiin puheeksi:

TEL AVIV — Israel’s Defense Ministry announced Sunday that completed industrial cooperation or buy-back contracts with Lockheed Martin on the F-35 program surpassed the $1 billion benchmark since Israel signed its first contract in 2010 for an initial 19 fighters.

Lähde: http://www.defensenews.com/articles/israeli-f-35-buy-back-surpasses-1-billion
 
"Vastakaupoista" tulee mieleen sellainen skenaario että jos Ruotsi ilmoittaisi olevansa kiinnostunut tilaamaan Suomesta MTA2020 luokan aluksia niin meillä hallitus on samalla hetkellä rähmällään ja mistään muusta konetyypistä kun Gripen ei enää puhuttaisi. Tällainen kuvio ei ole pelkkää mielikuvitusta sillä pari-kolme vuotta sitten uutisoitiin laivue 2020 hankkeeseen liittyen että Ruotsi ja Suomi kartoittavat mahdollisuutta rakentaa samanlaisia aluksia molempien laivastoille.
 
"Vastakaupoista" tulee mieleen sellainen skenaario että jos Ruotsi ilmoittaisi olevansa kiinnostunut tilaamaan Suomesta MTA2020 luokan aluksia niin meillä hallitus on samalla hetkellä rähmällään ja mistään muusta konetyypistä kun Gripen ei enää puhuttaisi.
Paljon todennäköisempi skenaario on Ruotsin merenkulkulaitoksen vanhaksi menevät jäänmurtajat.
Niitähän on toki pidetty iskussa suomalaisvoimin jo tähänkin asti: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2015-05-17/Suomalaisyhtiö-uusii-Ruotsin-jäänmurtajia---Laivaan-rakennetaan-helpdeski-3260597.html

Ruotsin paras murtaja:
"Oden valmistui vuonna 1989. Se on viimeinen Ruotsin telakoilla lähinnä siviilikäyttöön rakennettu alus. Telakka oli göteborgilainen Götaverken-Arendal, josta tänään on jäljellä enää käytännössä pelkkiä paperitietoja.

Oden muistuttaa suunnittelultaan kanadalaisia jokijäänmurtajia. Muun muassa keulapotkurit puuttuvat. Leveyttä aluksella on 31,5 metriä ja konetehoja 24 500 hevosvoimaa."
http://www.ts.fi/uutiset/maailma/115864/Ruotsalaisten+paras+jaanmurtaja+pois+riveista

Ruotsalaisten vätetään murtavan halvemmalla. Suomessa liikennevirasto kilpailuttaa jäänmurtajat omistamatta niitä, Ruotsissa valtio omistaa laivat, mutta kilpailuttaa niiden operoinnin.: http://yle.fi/uutiset/3-7154883
 
Viimeksi muokattu:
Paljon todennäköisempi skenaario on Ruotsin merenkulkulaitoksen vanhaksi menevät jäänmurtajat.
Niitähän on toki pidetty iskussa suomalaisvoimin jo tähänkin asti: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2015-05-17/Suomalaisyhtiö-uusii-Ruotsin-jäänmurtajia---Laivaan-rakennetaan-helpdeski-3260597.html

Ruotsin paras murtaja:
"Oden valmistui vuonna 1989. Se on viimeinen Ruotsin telakoilla lähinnä siviilikäyttöön rakennettu alus. Telakka oli göteborgilainen Götaverken-Arendal, josta tänään on jäljellä enää käytännössä pelkkiä paperitietoja.

Oden muistuttaa suunnittelultaan kanadalaisia jokijäänmurtajia. Muun muassa keulapotkurit puuttuvat. Leveyttä aluksella on 31,5 metriä ja konetehoja 24 500 hevosvoimaa."
http://www.ts.fi/uutiset/maailma/115864/Ruotsalaisten+paras+jaanmurtaja+pois+riveista


Götaverken Arendal on tuttu telakka. Olis siellä v. 85 remppaamassa Norjalaista Norsk Hydron öljynporauslauttaa nimeltään Wildcat. :)
 
Tähän sekä omaan aiempaan kysymykseeni vastakaupoista liittyen. Ei tarvitse ainakaan virallisista vastakaupoista haaveilla: http://yle.fi/uutiset/3-9311220

"Tuleviin hävittäjäkauppoihin ei voi enää asettaa ehdoksi miljardien eurojen vastakauppoja. Syynä on vuonna 2009 voimaan tullut EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi, joka kieltää vastakaupat. Suomen tuleva hävittäjähankinta on ensimmäisiä miljardiluokan asekaupppoja, joissa uusi säännöstö on otettava huomioon."
Ei voi asettaa ehdoksi eikä EU maat saa tarjota.
USA voi jos haluaa taas reppuja, sinfoniaorkestereita, paperikoneita, jne.
No onhan niillä nyt puute jäänmurtajista.
 
Onkohan nyt tarjolla samanlaisia "negatiivisia vastakauppoja", kuin viime kerralla? Saabin omistava Wallenbergien teollisuussukuhan uhkasi vetää sijoituksensa Suomesta, mikäli Gripeniä ei valita.

Kovaa peliä tulee varmasti olemaan tälläkin kierroksella, sen verran isot rahat ovat kyseessä.

Tässä yksi aiheeseen liittyvä uutinen helmikuulta, F-35 kun otettiin puheeksi:

TEL AVIV — Israel’s Defense Ministry announced Sunday that completed industrial cooperation or buy-back contracts with Lockheed Martin on the F-35 program surpassed the $1 billion benchmark since Israel signed its first contract in 2010 for an initial 19 fighters.

Lähde: http://www.defensenews.com/articles/israeli-f-35-buy-back-surpasses-1-billion

Uskon, ettei negatiivisilla vastakaupoilla ole vaikutusta konevalintaan. BAE jo luopui omistuksestaan Patriassa, joten he eivät ainakaan pidä sijoituksia Suomessa kovin tärkeänä kilpailun kannalta. Valituksi tulee kuitenkin luultavasti vain yksi konetyyppi, ja neljä muuta firmaa voivat toteuttaa uhkauksensa. Toive tietysti on, että se tulee takaisin jossakin muodossa voittajan taholta. Kuten Norjassa, jossa tehdään F-35:n osia. Enemmän pelkään poliittista painostusta EU:sta, mikä voisi kääntää valinnan Eurofighteriin.

Tutkin yrityksien taloudellista vaikutusta Suomeen vain pikaisesti ja ilman talousalan ammattiosaamista, joten joku MOT:n toimittaja - tai Olli Ainola :eek: - voisi tehdä aiheesta jutun paremmalla penkomisella, mutta alla joitakin havaintojani.

Wallenbergeilla on edelleen vaikutusvaltaa Saab Groupissa omistamansa sijoitusyhtiö Investor AB:n kautta. Investor AB:n omistuksista huolestuttavin puolestaan on 16,8 prosentin osuus Wärtsilästä. Muita suomalaisyrityksiä listalla ei näy, toki osalla muistakin yrityksistä on liiketoimintaa Suomessa. Uudessakaupungissakin tuotetaan nykyään mersuja, joten sitäkään vipuvartta ruotsalaisilla ei ole, varsinkaan kun autonvalmistus myytiin kiinalaisille.

Dassault Groupilla puolestaan näyttäisi olevan liiketoimintaa Suomessa pääasiassa ohjelmistoyritys Dassault Systèmesin kautta. Dassault Systèmes Oy työllisti 19 ihmistä ja yrityksen liikevaihto oli vajaa 13 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Boeingista ei löytynyt oikeastaan muuta kuin Boeing Finland Oy, joka vaikuttaa olevan pöytälaatikkoyritys ilman todellista liiketoimintaa. Myöskään Lockheed Martinista ei löytynyt vastaavaa järjestelyä kummempaa. BAE Systemsilläkin näyttäisi olevan tämä tilanne.

Toki on syytä muistaa, että monella (ellei jokaisella) yrityksellä lienee jonkintasoista alihankintaa Suomesta. Kuinka suurta se sitten on kunkin yrityksen osalta, sitä on vaikea arvioida asiaa tarkemmin tuntematta. Arvatenkin BAE, Boeing ja Lockheed Martin voivat olla hyviä tässä suhteessa ison kokonsa ansiosta, samoin kuin Saab Ruotsin ollessa maantieteellisesti lähellä.
 
Jos oikein olen käsittänyt, niin pilotteja kuitenkin koulutettu/koulutetaan enemmän kun ilmavoimilla on hornettaja.

Tämä ei sinänsä ole mitenkään merkityksellistä kun lyhyellä tähtäimellä kone jaksaa lentää enemmän kuin pilotti.

Voin kuitenkin luvata, että mitään pitkäaikaisempaa Hornet-varastointia ei ole luvassa ellei maailmantilanne isosti muutu. Käytännössä poisto tapahtunee viimeistään siinä vaiheessa kun seuraaja on täydellisessä operatiivisessa valmiudessa. Varastointi edellyttäisi rahallista panostusta, jota ei liene odotettavissa vallitsevassa taloustilanteessa.
 
Tämä ei sinänsä ole mitenkään merkityksellistä kun lyhyellä tähtäimellä kone jaksaa lentää enemmän kuin pilotti.
Meille apumekaanikoille opetettiin 80-luvun puolivälissä, että yksi lentäjä lentää vuorokaudessa mielellään max. kaksi suoritusta. Olivat kuulemma jenkitkin oppineet tämän Vietnamissa. Koneet kyllä lentävät sitten useampia kierroksia. Ja lentäjiä koulutetaan tämän matematiikan mukainen määrä.
 
Entä jos vanhentuneista koneista tehtäisiin droneja?
http://www.militaryaerospace.com/articles/2016/03/qf-16-target-drones.html

En tiedä sitten kuinka hienoon toimintaan pystyisivät kuten olisiko pinnassa lentäminen yliäänen nopeudella ja napalm tai kasettipommi rynnäkön tekeminen tiettyyn pisteeseen liikaa vaadittu?
Vai olisi parempi vain ostaa lisää Jasmiinia?
 
Saabin pääinsinööri sanoi kesällä, että on kokeiltu, mutta kukaan ei liene halukas kauppoihin ko. hintaluokassa.
Maalitauluja tulee osasta ainakin Yhdysvalloissa. Muuten varastointia kunnes kaikki yksilöt poistuneet rivistä ja purkua.

Saab omistaa Combitech Finland -nimisen ohjelmistoyrityksen. Tämä Huhdan pohdiskeluihin lisää.

F-35 osalta ei kannata ehkä edes arpoa. BAE on siinäkin erittäin isosti mukana, Kongsberg ja Nammo (50% Patria) aika hyvästi myös ampumatarvikkeiden osalta. Tosin Nammo on ohjusten osalta lähes kaikissa mukana. F-35 osalta myös konetykin ammusten.
 
Entä jos vanhentuneista koneista tehtäisiin droneja?
http://www.militaryaerospace.com/articles/2016/03/qf-16-target-drones.html

En tiedä sitten kuinka hienoon toimintaan pystyisivät kuten olisiko pinnassa lentäminen yliäänen nopeudella ja napalm tai kasettipommi rynnäkön tekeminen tiettyyn pisteeseen liikaa vaadittu?
Vai olisi parempi vain ostaa lisää Jasmiinia?

Todennäköisesti valmiiden ratkaisuiden ostaminen olisi halvempaa kuin lähteä modaamaan itse koneista lennokkeja, joiden pitäisi vieläpä ylittää nykyisten lennokkien kyvyt. Ja nyt puhutaan kuitenkin koneista, joilla ei ole ihan kamalasti tunteja jäljellä.
 
Kerrankin Iltalehdessä on ihan hyvä artikkeli hävittäjähankinnasta (yllätys yllätys, se ei ole Ainolan kirjoittama):

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705062200121498_u0.shtml
Hornetien seuraajan vaikea valinta - rahat riittävät vain yhteen malliin
Lauantai 6.5.2017 klo 19.36


Paras vaihtoehto olisi ottaa kaksi hävittäjämallia. Kun rahat riittävät yhteen, vahvoilla on amerikkalainen kone.

(ROYAL AIR FORCE)">
Typhoon-hävittäjät pystysuorassa nousussa. (ROYAL AIR FORCE)
Kaksi Eurofighter Typhoon -hävittäjää syöksyy taivaalle lähes pystysuoraan tukikohdastaan Lossiemouthista Skotlannissa.

Tämä rajusti kerosiinia syövä näytös on tarkoitettu kiitoradan läheisellä nurmialueella seuraaville suomalaistoimittajille. Eurooppalainen Eurofighter Typhoon on yksi ehdokkaista Suomen seuraavaksi hävittäjäksi.

Näytös tekee vaikutuksen toimittajiin, myös allekirjoittaneeseen. Turhaan eivät britit kehu Typhoonin raakaa suorituskykyä. Sitä kelpaa verrata vaikkapa maineikkaaseen F16-amerikkalaishävittäjään tai maailman parhaaksi koneeksi rankattuun amerikkalaiseen F22 Raptor -hävittäjään.

- Se on kuin F16-hävittäjä, joka käyttää steroideja, sanoo Lossiemouthin tukikohdan komentaja, eversti Paul Godfrey.

- Vain F-22 Raptor pärjää suorituskyvyssä Typhoonille, mutta se ei ole myynnisssä ulkopuolisille, sanoo puolestaan entinen lentäjä, Typhoonia tarjoavan BAE Systemsin hankintajohtaja Paul Smith.

Kieltämättä Typhoonin suorituskyky on vaikuttava. Se pystyy kiihdyttämään paikaltaan ilmaan alle kahdeksassa sekunnissa. Yliäänennopeuteen (noin 1200 km/h) se ampuu itsensä alle 30 sekunnissa. Paikaltaan se syöksyy taivaalle 36 000 jalan (vajaa 11 000 metriä) korkeuteen alle 2,5 minuutissa.

Typhoonit ovat harjoituksissa päässeet mittelemään voimiaan myös venäläisten Suhoi Su-30MKI -hävittäjien kanssa. Niitä on ostanut Intia. Paul Smithin mukaan harjoitus (Indradhanush 2015) meni hienosti Typhoonin kannalta.

Britit antavat ymmärtää, että venäläiskone ei pärjännyt Typhoonille alkuunkaan. Intialaislentäjät tosin väittivät harjoituksen jälkeen julkisuudessa toista, mutta tulokset ovat salaisia.

(BAE/ROYAL AIR FORCE)">
BAE Systems kauppaa Suomelle yleiseurooppalaista Typhoon-hävittäjää. (BAE/ROYAL AIR FORCE)
”Ottaisin molemmat”

Suomen hävittäjähankinnan kärkiehdokkaana on julkisuudessa pidetty yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamaa F-35 Lightning II -hävittäjää. Se on Yhdysvaltain asevoimien viidennen sukupolven sotakone, jota muun muassa Norja ja Tanska, mutta myös Typhoonia kauppaava Britannia ovat tilanneet.

Briteiltä onkin vaikeaa saada vastausta kysymykseen, minkä koneen he valitsisivat, jos saisivat valita vain yhden.

- Molemmilla hävittäjillä (F-35 ja Typhoon) on isot kapasiteetit. Yhdistelmä molempia olisi paras vaihtoehto. Niiden ominaisuudet täydentävät toisiaan, eversti Godfrey sanoo.

- Ottaisin molemmat, vastaa naurahtaen Paul Smith suomalaistoimittajille järjestetyllä illallisella.

Mistä johtuu, että edes omaa hävittäjäänsä kauppaavat britit eivät ottaisi pelkästään omaa hävittäjäänsä?

Siitä syystä, että häiveominaisuuksiensa takia yhdysvaltalainen F-35 on vaikeimmin tutkassa havaittava hävittäjä. Se on parempi kuin muut tilanteessa, jossa pitää pystyä tunkeutumaan lähelle vihollista: esimerkiksi sokaisemaan vihollisen tutkia tai johtamaan taistelua vihollisen hävittäjiä vastaan.

Samasta syystä eli häiveominaisuuksiensa takia F-35 ei kanna isoa aselastia. Rungon ulkopuoliset aseet loistavat tutkissa selvästi. Erilaisia ohjuksia ja pommeja kantamaan ovat parempia perinteisemmät hävittäjät, esimerkiksi Typhoon, amerikkalainen F/A-8 Super Hornet tai ranskalainen Dassault Rafale.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetyissä harjoituksissa (Red Flag ja Atlantic Trident) häiveominaisuuksia käyttävät F-35 ja F-22 Raptor ovat olleet tappava yhdistelmä muun muassa Typhoonien ja pommikoneiden kanssa. Häivekoneet raivaavat huomaamatta tiensä lähelle vihollista, jakavat tietonsa kauempana tuleville tulivoimaisimmille koneille, jotka suorittavat viholliskohteiden tuhoamisen.

Realismia kuitenkin on, että Suomella ei ole varaa kahteen hävittäjään. On tehtävä kompromissi, kaikkia parhaita ominaisuuksia ei voida saada.

Mihin tarvitaan?

Olennaista uuden hävittäjän hankinnassa on, millaiseen toimintaympäristöön ne hankitaan. Suomeksi tämä tarkoittaa tilanteita, joissa Venäjän suunnalta tulee eriasteisia aggressioita Suomea kohtaan.

(ROYAL AIR FORCE)">
Typhoon-hävittäjä tunnistaa venäläistä TU-160-pommikonetta Itämeren yllä. (ROYAL AIR FORCE)
Puolustusvoimat on esitellyt hävittäjiä tarjoaville tahoille Suomen ilmapuolustuksen erilaisia tilanneskenaarioita.

Hävittäjäkandidaateilta on pyydetty vastauksia, miten ne suoriutuisivat näiden tilanteiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Hävittäjävalmistajille on annettu myös mahdollisuus selvittää, miten ne hoitaisivat hommat täydentämällä suorituskykyään useammalla lentokonetyypillä tai miehittämättömillä ilma-aluksilla.

Tilanteita, joita varten hävittäjät hankitaan, ei tarkemmin avata julkisuuteen. Hävittäjähankkeen ohjelmajohtaja, ilmavoimien entinen komentaja Lauri Puranen viittaa puolustusselontekoon. Siinä tehtäväkenttä on määritelty ympäripyöreästi: "Monitoimihävittäjillä toteutetaan aluevalvontatehtäviä, vaikutetaan ilmassa, maalla ja merellä oleviin kohteisiin sekä täydennetään puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää".

Keskeisin asia on pelotteen luominen. Konetyypillä pitää pystyä käymään taistelua Suomen ilmatilan herruudesta venäläisiä hävittäjiä vastaan. Sillä pitää pystyä elektronisesti sokaisemaan tai ohjuksin tuhoamaan venäläisiä tutka-asemia, tietoliikenneverkkoja ja tukikohtia.

Siksi myös suomalaisen ammattilaisen valinta todennäköisesti olisi, jos se olisi mahdollista, kahden sotakoneen malli: F-35 ja toinen, tulivoimaisempi hävittäjä.

Politiikan merkitys

Hävittäjän hankintaan vaikuttavat koneen suorituskyky, hinta ja hankinnan mukanaan tuoma teollinen yhteistyö, mutta myös ostoksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys. Tämä tarkoittaa käytännössä, että mihin suuntaan haluamme vahvistaa suhdettamme.

- Politiikalla on selvästi vaikutusta. Suomen täytyy päättää, haluaako se vahvistaa suhdettaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin hankkimalla yhdysvaltalaisia hävittäjiä vai haluaako se vahvistaa suhdettaan Eurooppaan hankkimalla yhteiseurooppalaisen hävittäjän, pohtii Typhoon-hävittäjää kauppaavan BAE Systemsin Euroopan liiketoimintajohtaja Mark Robinson.

BAE Systemsin hankintajohtaja, entinen hävittäjälentäjä Paul Smith muistuttaa, että Suomen strateginen merkitys ei ole kuitenkaan kiinni vain siitä, mistä hankimme hävittäjäkoneet.

- En usko, että eurooppalaisen vaihtoehdon valinta heikentäisi Suomen strategista merkitystä Yhdysvalloille. Se on paljon isompi asia kuin hävittäjähankinta, Smith sanoo.

Viisaiden ryhmä

Nykyisten Hornet-hävittäjien korvaaminen maksaa 7-10 miljardia euroa. Sillä saa lentävän lavetin, päälle tulevat vielä ohjukset, pommit ja tietokonepäivitykset.

Jättihankkeen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vaikuttavuuden arviointi on kenraalimajuri Purasen mukaan vasta ideatasolla. Ajatuksena on ollut kerätä viisaiden miesten ja naisten ryhmä, joka antaisi hankkeesta turvallisuuspoliittisen arvionsa.

- Tällä arvioinnilla ei vielä ole kiire, koska sen tulokset tarvitaan käyttöömme vasta vuonna 2020 tai 2021. "Viisaiden miesten/naisten" käyttö ja mahdollinen nimeäminen tehtäneen vuonna 2019 puolustusministeriön voimin. Tähän varmaankin saamme ohjausta vuonna 2019 aloittavalta hallitukselta ja puolustusministeriltä. Tämä on varsin pitkä prosessi. Vuoden 2019 eduskuntavaalit ja hallituksen vaihtuminenkin vaikuttavat asiaan, Puranen sanoo.

Koska monitoimihävittäjän valinta tehdään vasta ensi vaalikaudella, Suomen asentokin saattaa olla jo erilainen. Jos Suomi hakeutuu yhä syvemmin liittolaisen tapaiseen suhteeseen Yhdysvaltain ja Naton kanssa, konevalinnan perusteetkin saattavat muuttua.

Alkuperä tärkeä

Syventyvä liittolaisuus tarkoittaisi, että Suomi voisi laskea sen varaan, että se saisi tukea esimerkiksi Norjalta ja sen F-35-hävittäjiltä. Silloin oma konevalintamme voisi olla toinen.

Iltalehden tietojen mukaan nykyisessä tilanteessa Puolustusvoimien ammattilaisten enemmistön mielipide on kuitenkin kutakuinkin selvä. He haluaisivat yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän.

Se johtuu ensinnäkin siitä, että puutteistaan huolimatta se on aidosti ainoa tarjolla oleva viidennen sukupolven hävittäjä.

Toiseksi, olennaista ammattilaisten mielestä on, että kone on Yhdysvalloista. Se takaa heidän mielestään meille pääsyn parhaaseen mahdolliseen aseistukseen. Lisäksi se vahvistaisi suhdettamme Yhdysvaltoihin ja toisi sitä kautta vahvemman pelotteen Venäjää vastaan.

JUHA RISTAMÄKI
[email protected]
 
Muuten ihan hyvä artikkeli, mutta tämä seuraava argumentti on joka kerta yhtä typerä:

"Samasta syystä eli häiveominaisuuksiensa takia F-35 ei kanna isoa aselastia. Rungon ulkopuoliset aseet loistavat tutkissa selvästi. Erilaisia ohjuksia ja pommeja kantamaan ovat parempia perinteisemmät hävittäjät, esimerkiksi Typhoon, amerikkalainen F/A-8 Super Hornet tai ranskalainen Dassault Rafale"

Eihän se, että muissa koneissa ei alkuunkaan ole häiveominaisuuksia, tarkoita sitä että ne olisivat "parempia" tuossa hommassa. Ennemminkin sitä että mihinkään muuhun hommaan niistä ei kolmevitoseen verrattuna enää ole...
Eiköhän se F-35 ole ohjus/pommijuhdaksikin ihan käypä peli jos sellaista kaivataan.



Erikoismaininta tälle, fanboyta löytyy ullattavista paikoista: :)

"Iltalehden tietojen mukaan nykyisessä tilanteessa Puolustusvoimien ammattilaisten enemmistön mielipide on kuitenkin kutakuinkin selvä. He haluaisivat yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän."
 
Viimeksi muokattu:
Erikoismaininta tälle, fanboyta löytyy ullattavista paikoista: :)

"Iltalehden tietojen mukaan nykyisessä tilanteessa Puolustusvoimien ammattilaisten enemmistön mielipide on kuitenkin kutakuinkin selvä. He haluaisivat yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän."

Olisi hauska tietää millainen otos on kyseessä. En usko että IL on saanut kunnon otosta ilmavoimien asiaan eniten perehtyneiltä upseereilta. Käytännössä perustelu tuolle väitteelle voi olla mitä tahansa.

Olen skeptinen kaikille väitteille koska tarkastelen asiaa olematta minkään konetyypin fanboy...lähinnä huolestunut veronmaksaja :D
 
Onkohan nyt tarjolla samanlaisia "negatiivisia vastakauppoja", kuin viime kerralla? Saabin omistava Wallenbergien teollisuussukuhan uhkasi vetää sijoituksensa Suomesta, mikäli Gripeniä ei valita.

Kovaa peliä tulee varmasti olemaan tälläkin kierroksella, sen verran isot rahat ovat kyseessä.

Tässä yksi aiheeseen liittyvä uutinen helmikuulta, F-35 kun otettiin puheeksi:

TEL AVIV — Israel’s Defense Ministry announced Sunday that completed industrial cooperation or buy-back contracts with Lockheed Martin on the F-35 program surpassed the $1 billion benchmark since Israel signed its first contract in 2010 for an initial 19 fighters.

Lähde: http://www.defensenews.com/articles/israeli-f-35-buy-back-surpasses-1-billion
Saabilta tuolloin aikamoista kaupankäyntiä jossa selkeästi on unohdettu suomalainen luonteen laatu. Painostuksen alla ei kauppoja tehdä eikä maata vaihdeta.
 
Saabilta tuolloin aikamoista kaupankäyntiä jossa selkeästi on unohdettu suomalainen luonteen laatu. Painostuksen alla ei kauppoja tehdä eikä maata vaihdeta.

Luonnehdinta pitää kyllä paikkansa, ainakin svedujen suhteen. Muualle ollaan oltu kyllä rähmällään milloin mistäkin syystä ja missäkin yhteydessä, mutta suhde länsinaapuriin on omanlaisensa. Ruotsalaisten painostus koetaan töykeäksi ja vastenmieliseksi, mikä on oikein. Taustalla historialliset syyt sekä se, että svenssonit nähdään meillä tasavertaisina itsemme kanssa.

Normaalia ja ihan tervettä suhtautumista tuo on painostukseen. Kun vain uskallettaisiin olla suoraselkäisiä muutenkin. Käsi sydämelle tässä kohtaa. Vanuatun kiukkuaminen ei meitä hätkäytä, mutta kun isot pojat ärähtävät niin heikkosaattoisimmilla lörähtää meillä löysät pöksyyn. Lapsuuteni aikana oltiin rähmällään auringonnnousun suuntaan. Ollaanko nyt jonnekin päin? "Mitähän muut mahtavat ajatella meistä?" Kprl, vähän ryhtiä!
 
Luonnehdinta pitää kyllä paikkansa, ainakin svedujen suhteen. Muualle ollaan oltu kyllä rähmällään milloin mistäkin syystä ja missäkin yhteydessä, mutta suhde länsinaapuriin on omanlaisensa. Ruotsalaisten painostus koetaan töykeäksi ja vastenmieliseksi, mikä on oikein. Taustalla historialliset syyt sekä se, että svenssonit nähdään meillä tasavertaisina itsemme kanssa.

Normaalia ja ihan tervettä suhtautumista tuo on painostukseen. Kun vain uskallettaisiin olla suoraselkäisiä muutenkin. Käsi sydämelle tässä kohtaa. Vanuatun kiukkuaminen ei meitä hätkäytä, mutta kun isot pojat ärähtävät niin heikkosaattoisimmilla lörähtää meillä löysät pöksyyn. Lapsuuteni aikana oltiin rähmällään auringonnnousun suuntaan. Ollaanko nyt jonnekin päin? "Mitähän muut mahtavat ajatella meistä?" Kprl, vähän ryhtiä!

Kyllä nykyään oltaisiin samalla tavalla rähmällään, jos isot pojat kunnolla ärähtäisivät. Isot pojat vaan eivät ole kunnolla ärähtäneet varmaan 1980-luvun jälkeen. Esimakua saatiin, kun uutisoitiin Putinin löytyvän poliisin Epri-rekisteristä eli rikoksesta epäiltyjen tietokannasta. Sisäministeri Päivi Räsäsen silmistä oikein kauhu paistoi, kun hän televisiossa esitti nöyrimmät anteeksipyyntönsä presidentti Putinille. Ja tässä vaiheessa ei vielä kukaan idässä edes ollut ehtinyt reagoida. Mentiin proaktiiviseen nöyristelymoodiin. Voin vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos sieltä oikeasti ärähdettäisiin.

Rähmällään olon todellinen litmus-testi tulee, kun Ruotsi liittyy Natoon. Ennustan, että Suomi ei uskalla seurata perässä, vaikka nyt onkin isot puheet, että pitää edetä Ruotsin kanssa ja tehdä samat päätökset
 
Normaalia ja ihan tervettä suhtautumista tuo on painostukseen. Kun vain uskallettaisiin olla suoraselkäisiä muutenkin. Käsi sydämelle tässä kohtaa. Vanuatun kiukkuaminen ei meitä hätkäytä, mutta kun isot pojat ärähtävät niin heikkosaattoisimmilla lörähtää meillä löysät pöksyyn. Lapsuuteni aikana oltiin rähmällään auringonnnousun suuntaan. Ollaanko nyt jonnekin päin? "Mitähän muut mahtavat ajatella meistä?" Kprl, vähän ryhtiä!
Täytyy toki muistaa että tuossa oli kyseessä yritys ja sen edustajat, ei Ruotsin valtio. Lockheedin tai Boeingin suorittamana tuollaiseen "peliliikkeeseen" suhtauduttaisiin valtiojohdossa varmasti yhtä negatiivisesti.
Housuihin lurahtaisi vasta siinä vaiheessa kun se puhelu tulee valkoisesta talosta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top