Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Alan kallistumaan Gripen valintaan kaikesta huolimatta. Tarkoittaen, että päätöksestä tulee mitä suuremmissa määrin poliittinen. Koneiden määrä tulisi myös voimakkaasti alas puhutusta.
Erotus jäänee roikkumaan optiona hankkia lisää.
Miksikö olen tätä mieltä? No koska Suomen talous on pian kuin sodan jäljiltä. Ei laman kuten Hornet hankinnan aikaan.
 
BAFO on lähetetty. Jos hankintabudjettia ruvetaan kiristämään, myöhästyy hankinta 1-2 vuotta ja uudet tarjoukset tulevat olemaan ostajalle nykyisiä epäedullisempia, koska inflaatio vaikuttaa ja valmistajien usko Suomen prosessiin heikkenee. Päälle tulee vielä HN:n elinkaaren jatkamisen kustannukset. Lopputuloksena saisimme siis "kahdeksalla miljardilla kuuden miljardin järjestelmän". Sitten kun otetaan huomioon Gripeniin liittyvät riskit, voisi tuloksena olla kuuden miljardin järjestelmä 12 miljardilla.

Miten tämä auttaa mielestäsi katastroofissa olevaa valtiontaloutta? Pessimisti saa olla, mutta koita nyt kehittää edes järkeviä vaihtoehtoisia kehityskulkuja.
 
BAFO on lähetetty. Jos hankintabudjettia ruvetaan kiristämään, myöhästyy hankinta 1-2 vuotta ja uudet tarjoukset tulevat olemaan ostajalle nykyisiä epäedullisempia, koska inflaatio vaikuttaa ja valmistajien usko Suomen prosessiin heikkenee. Päälle tulee vielä HN:n elinkaaren jatkamisen kustannukset. Lopputuloksena saisimme siis "kahdeksalla miljardilla kuuden miljardin järjestelmän". Sitten kun otetaan huomioon Gripeniin liittyvät riskit, voisi tuloksena olla kuuden miljardin järjestelmä 12 miljardilla.

Miten tämä auttaa mielestäsi katastroofissa olevaa valtiontaloutta? Pessimisti saa olla, mutta koita nyt kehittää edes järkeviä vaihtoehtoisia kehityskulkuja.
Seurataan mielenkiinnolla. 64 konetta vaan alkaa olemaan suurien maiden hankkeita. Tuo oli ainostaan minun veikkaus. Eihän ne muutenkaan ole maaliin menneet viime aikoina.
 
Alan kallistumaan Gripen valintaan kaikesta huolimatta. Tarkoittaen, että päätöksestä tulee mitä suuremmissa määrin poliittinen. Koneiden määrä tulisi myös voimakkaasti alas puhutusta.
Erotus jäänee roikkumaan optiona hankkia lisää.
Miksikö olen tätä mieltä? No koska Suomen talous on pian kuin sodan jäljiltä. Ei laman kuten Hornet hankinnan aikaan.
Sinä et näköjään millään usko sitä, että tällä hankinnalla ei ole mitään merkitystä Suomen talouteen. Eikä Suomen talouden muutaman prosentin notkahtelulla puolestaan tähän hankintaan.

Vuonna 1992 tilanne oli monin verroin vaikeampi: BKT romahti 16%, lainarahan, jos sitä sai, korko oli 16% ja oli aamuja, jolloin ei VM:ssä oltu varmoja siitä, saako valtio sen päivän aikana lankeavat maksut maksettua! Silti koneiden hankintapäätös tehtiin ja hyvin menestyksellisesti.

Mikä on nyt tilanne nyt? Lainarahaa saa MIINUSKOROLLA ja BKT kasvaa jo tänä vuonna. Notkahdus viime vuonna jäi alle 4%:iin.

Hävittäjien kustannus 30 vuoden aikana on 0,3% BKT:stä. Ei siis mitään merkitystä Suomen taloudelle. Sen sijaan esim SOTE-palvelut, joiden arvo on 25% BKT:stä tuolla ajalla, onkin jo eri juttu...niiden mukana Suomen talous joko kestää tai romahtaa.

En siis millään pysty päätymään siihen tulokseen, että analogia olisi esittämäsi. Hävittäjäpäätös tehdään, hankkeen nimenkin mukaan, strategisella tasolla ja aikajänteellä ja siinä harkintaan otetaan relevantit tekijät eikä mitään tunteita siitä, että talous tuota tai talous tätä....
 
BAFO on lähetetty. Jos hankintabudjettia ruvetaan kiristämään, myöhästyy hankinta 1-2 vuotta ja uudet tarjoukset tulevat olemaan ostajalle nykyisiä epäedullisempia, koska inflaatio vaikuttaa ja valmistajien usko Suomen prosessiin heikkenee. Päälle tulee vielä HN:n elinkaaren jatkamisen kustannukset. Lopputuloksena saisimme siis "kahdeksalla miljardilla kuuden miljardin järjestelmän". Sitten kun otetaan huomioon Gripeniin liittyvät riskit, voisi tuloksena olla kuuden miljardin järjestelmä 12 miljardilla.

Miten tämä auttaa mielestäsi katastroofissa olevaa valtiontaloutta? Pessimisti saa olla, mutta koita nyt kehittää edes järkeviä vaihtoehtoisia kehityskulkuja.
Kts vastaukseni tuohon maailmanlopun ennusteluun.

Muistaakseni korveteistakin ennusteltiin, että vain yksi tai korkeintaan kaksi tulee ja kehitysmaaversiona... :)
 
Sinä et näköjään millään usko sitä, että tällä hankinnalla ei ole mitään merkitystä Suomen talouteen. Eikä Suomen talouden muutaman prosentin notkahtelulla puolestaan tähän hankintaan.

Vuonna 1992 tilanne oli monin verroin vaikeampi: BKT romahti 16%, lainarahan, jos sitä sai, korko oli 16% ja oli aamuja, jolloin ei VM:ssä oltu varmoja siitä, saako valtio sen päivän aikana lankeavat maksut maksettua! Silti koneiden hankintapäätös tehtiin ja hyvin menestyksellisesti.

Mikä on nyt tilanne nyt? Lainarahaa saa MIINUSKOROLLA ja BKT kasvaa jo tänä vuonna. Notkahdus viime vuonna jäi alle 4%:iin.

Hävittäjien kustannus 30 vuoden aikana on 0,3% BKT:stä. Ei siis mitään merkitystä Suomen taloudelle. Sen sijaan esim SOTE-palvelut, joiden arvo on 25% BKT:stä tuolla ajalla, onkin jo eri juttu...niiden mukana Suomen talous joko kestää tai romahtaa.

En siis millään pysty päätymään siihen tulokseen, että analogia olisi esittämäsi. Hävittäjäpäätös tehdään, hankkeen nimenkin mukaan, strategisella tasolla ja aikajänteellä ja siinä harkintaan otetaan relevantit tekijät eikä mitään tunteita siitä, että talous tuota tai talous tätä....
Juu olethan noita faktoja esitellyt aiemminkin. No vartotaan. Sinä pohdit asiaa ammattilainen näkökulmasta ja minä taas tavan tallaajan vinkkelistä.
 
Muistaakseni korveteistakin ennusteltiin, että vain yksi tai korkeintaan kaksi tulee ja kehitysmaaversiona...
Näinkin on täällä sanottu, kuten alla olevasta lainauksesta ilmenee. Ehkä seurasit forumia jo silloin vaikka en muista sun kirjoitelleen vielä näinä muinaisina aikoina.

Tämä "halpavaihtoehto" oli ajateltu mahtuvan normaalien määrärahojen puitteisiin. Koko viime vuosikymmenen on kaikille ollut selvää, ettei HX onnistu mitenkään ilman erillisrahoitusta, mutta aika moni lienee epäillyt sen ulottamista myös merivoimien uudishankintoihin. Ollaan tyytyväisiä, että Merivoimien lobbaus onnistui sillä kaiki erillisrahoituksethan ovat korotuksia liian pieniin määrärahoihin.
100 miljoonalla saa yhden ohjusveneen, tai kevyesti aseistetun vartiolaivan. Mainittakoon että VL Turva maksoi lähes 100milj euroa.
Merivoimat on ilmoittanut että uusiin aluksiin on käytettävissä noin miljardi. Jos tällä hankitaan kolme alusta, niin kappalehinnaksi tulee 300+ miljoonaa. Tämä on linjassa sen kanssa mitä muut maat ovat maksaneet korvettiluokan aluksista ja kevyistä fregateista.

Miljardi voi kyllä nykyisen taloustilanteen tietäen olla hiukan optimistinen arvio. Jos realistisia ollaan niin perushankintamäärärahoista irtoaa merivoimille ehkä 700 miljoonaa, joilla hankitaan kaksi alusta, ja kolmas valtion telakkatuella.
Itse laskeskelin että 1+3 -mallini menisi tuohon miljardin budjettiin. Korvetit olisivat pikkuisen pienempiä ~250-300m€ hintaluokassa, ja koululaiva/krihalaivaksi laitettaisiin nykyisten miinalaivojen vähän isonnettu ja parannettu painos. Siihen ehkä voitaisiin kierrättää myös vanhoista aluksista poistettuja aseita ja sensoreita, niin saataisiin merkittäviä säästöjä.
 
Mikä Suomen strateginen hanke ei ole mennyt maaliin?
Tst-kopterit, ATACMS, edellinen telakanuunahanke...kaikki kaatuivat hintaan.

ninja: ^noiden OldBoyn kaivamien kaavailujen aikaan olin varma että nollakorkoiset valtiolainat siirtyvät historian hassuksi anekdootiksi erittäin nopeasti. Harva arveli, ja en todellakaan minä, että siitä tulisi vuosikausia kestävä asiantila.
 
Kokonaisuutena oma arvioni on, että silti ällistyttävä osa iskukykytutkimuksen suosittelemista kalustohankinnoista on toteutunut.
En olisi millään uskonut siellä alkupäässä, että tältä näyttää myöhemmin.

Sitä on hauska pohtia miten pahasti olisi kustannusten osalta karahtanut kiville jos nykylaajuinen NH90-hankinta olisi saanut rinnalleen vielä tst-kopterit. Erityisesti RAAF:n osalta Eurocopter Tiger-kopterin tarina pelottaa. Ranskan HAD-versio maksoi 35.6 miljoonaa euroa per 2012 rahassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Eurocopter_Tiger#Australia
 
Tst-kopterit, ATACMS, edellinen telakanuunahanke...kaikki kaatuivat hintaan.

ninja: ^noiden OldBoyn kaivamien kaavailujen aikaan olin varma että nollakorkoiset valtiolainat siirtyvät historian hassuksi anekdootiksi erittäin nopeasti. Harva arveli, ja en todellakaan minä, että siitä tulisi vuosikausia kestävä asiantila.
Mitään noista ei taidettu hankkeistaa miksikään strategiseksi hankkeeksi? Nytkin, jos säästöjä tulee, ne otetaan jostain muusta kuin niistä. Tällä hetkellä ei kyllä näytä siltä, että mitään tälläistä tapahtuisi. Ehkä Suomi on ottanut opiksi?
 
En kyllä usko hetkeäkään sellaiseen skenaarioon, että Sverigestan paalaisi Greipppi E:t 15 v päästä, eli 2036. Nehän ovat olleet silloin palveluksessa vasta kymmenkunta vuotta. Toteutuneella tahdilla pitää pitää sormia ristissä, että Tempest on valmis kun E-Greipeistä loppuu lentotunnit, niin pitkä prosessi hävittäjän kehitystyö nykyään on.

Noin vertailun vuoksi: Rafale sai alkunsa Ranskan ilmailuministeriön tuotekehitysvaatimuksesta 1975. Ensilento koitti 1986 ja palveluskäyttö IOC-vaiheessa 2004 (tietysti touhu oli välillä useenkin otteeseen jäähyllä). Eurofighter-ohjelma alkoi 1983, ensilento koitti 1994 ja joku irvileuka voisi sanoa että valmista ei ole vieläkään. Palveluskäyttö aloi IOC-vaiheessa joskus 2003. Se olisi pieni ihme, jos Sverigestanin Greippilaivaston korvaaminen 60 FOC-tasoisella Tempestillä olisi edes mahdollista 2036. Silloin voidaan ehkä aloittaa pohjustavat valmistelut Tempestien hankinnalle.

Kyllä mä pitäisin jokseenkin varmana, että Greippi E on ruotsalaisilla käytössä sen noin 30 vuotta. Se on tietty mahdollista, että kauppapolitiikka ja poukkoileva puolustuspolitiikka ajavat Ruotsin joskus jälleen kahden hävittäjän malliin (80-luvulla käytössä oli kolmekin, Drakenin ja Viggenin ohella Lansen jatkoi tukitehtävissä).
Siitä ei ole mitään pelkoa että Gripen E:t menisi roskikseen 2030-luvulla. Niin voi käydä että Ruotsi tilaa FCASia ja Gripen E jää kakkoslinjan kalustoksi kuten Gripen C nykyään. Mikään erikoinen uhkakuva se ei ole.

Vähän validimpi pelko on sellainen että pienen fliitin päivitykset tulee kalliiksi koska integrointeja ja testauksia joudutaan tekemään pienen piirin tai jopa yksittäisten valtioiden toimesta. Saab on kyllä lupaillut että nykytekniikalla uusien aseiden integroinnista tulee nopeampaa ja halvempaa: jää nähtäväksi. Mutta jos kävisi vaikka niin että 2040 otetaan käyttöön hiukkastykit ja todetaan ettei moderni hävittäjä pärjää enää ilman moista, niin silloin sellainen kone joka ei ole enää käyttäjämaiden ensilinjan kalustoa todennäköisemmin ei saa sellaista päivitystä. Alttiimpia tällaiselle 'divariskenaariolle' ovat nähdäkseni Eurofighter ja Super Hornet, koska jo nyt on nähtävissä että useimmilla käyttäjämailla tulee olemaan F-35 ja 20 vuodessa siihen voi tulla edelle joku vielä uudempi tyyppi.
Nykypäivän analogia tälle on esimerkiksi Mirage 2000, joka on kyllä laajalti käytössä mutta siihen ei ole integroitu Micaa pitempikantamaista ohjusta. Ranskan ei tarvi koska heillä on Rafale joka riittää Meteor-hommiin ja monella muullakin käyttäjällä Mirage on kakkoskone.
 
Siitä ei ole mitään pelkoa että Gripen E:t menisi roskikseen 2030-luvulla. Niin voi käydä että Ruotsi tilaa FCASia ja Gripen E jää kakkoslinjan kalustoksi kuten Gripen C nykyään. Mikään erikoinen uhkakuva se ei ole.
Eihän sitä kukaan ole roskikseen väittänyt menevänkään. Mutta todellinen uhka on että kansainvälisesti määrällisesti marginaalinen hanke jää Ruotsissakin toissijaiseksi ja se olisi hyvin kohtalokasta sellaiselle valtiolle joka oikeasti on rakentanut ison osan maapuolustustaan koneen varaan.
 
No, se tilanne olisi analoginen Gripen C:n kanssa tänä päivänä, ja se nyt ei ole mitenkään erikoisen huono: nythän siellä tuherretaan kasaan isoa päivitystä myös C:lle.
Päivityksiä aina saa rahalla, tietenkin on harmittavaa jos se on sitten 50% kalliimpi kun se pitää tehdä erikseen yhdelle maalle. Tätä esimerkiksi taiwanilaiset valittivat kun yrittivät saada Miraget modernisoitua.
 
No, se tilanne olisi analoginen Gripen C:n kanssa tänä päivänä, ja se nyt ei ole mitenkään erikoisen huono: nythän siellä tuherretaan kasaan isoa päivitystä myös C:lle.
Päivityksiä aina saa rahalla, tietenkin on harmittavaa jos se on sitten 50% kalliimpi kun se pitää tehdä erikseen yhdelle maalle. Tätä esimerkiksi taiwanilaiset valittivat kun yrittivät saada Miraget modernisoitua.
Kyseessä on Gripen 2.0 ja silti Saab on vaikeuksissa niin aikataulujen kuin suorituskyvyn ja lupaustensa kanssa. Mitä se olisikaan jos pöydällä olisi yhteishanke häivehävittäjän kehittämisessä ja mitä olisi ylipäätään mielenkiinto pitää yllä väistyvän ja vanhenevan Gripen -suvun viimeisen koneen kilpailukykyä.
 
No, se tilanne olisi analoginen Gripen C:n kanssa tänä päivänä, ja se nyt ei ole mitenkään erikoisen huono: nythän siellä tuherretaan kasaan isoa päivitystä myös C:lle.
Päivityksiä aina saa rahalla, tietenkin on harmittavaa jos se on sitten 50% kalliimpi kun se pitää tehdä erikseen yhdelle maalle. Tätä esimerkiksi taiwanilaiset valittivat kun yrittivät saada Miraget modernisoitua.

Eikö sinne olisi saatavissa UAE:n 2000-9 -päivitys? Vai eikö ole hinnan väärti, onhan se jo toistakymmentä vuotta vanha ja UAE:n special snowflake- tilausten tapaan varmaankin aika tyyris. Varmaan olisi kustannustehokkaampaa satsata vähän enemmän ja ostaa Rafalea suoraan.
 
Eikö sinne olisi saatavissa UAE:n 2000-9 -päivitys? Vai eikö ole hinnan väärti, onhan se jo toistakymmentä vuotta vanha ja UAE:n special snowflake- tilausten tapaan varmaankin aika tyyris. Varmaan olisi kustannustehokkaampaa satsata vähän enemmän ja ostaa Rafalea suoraan.

Kuulemma Taiwan on kokenut Miraget kalliiksi käyttää. Voi myös olla, että Ranska ei ole kamalan innokas myymään koneisiin päivityksiä, saati sitten Rafaleja, koska Taiwan on Kiinan etupihaa.
 
Back
Top