Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Pointti oli se, että haluaako Suomi provosoida Venäjää lentämällä rinkiä
sotilastukikohdan edustalla kansainvälisessä ilmatilassa.

Signaalitiedustelun ensisijainen tehtävä ei ole provosoida vastustajaa, vaan kerätä tiedustelutietoa. Se onnistunee ihan meidän omastakin ilmatilasta, luulisin. Toisaalta ilmavoimat tuskin kertovat julkisesti missä lentelevät. Mistäs me tiedämme vaikka Casa olisi joskus pyörähtänyt Kaliningradin kohdalla?
 
Signaalitiedustelun ensisijainen tehtävä ei ole provosoida vastustajaa, vaan kerätä tiedustelutietoa. Se onnistunee ihan meidän omastakin ilmatilasta, luulisin. Toisaalta ilmavoimat tuskin kertovat julkisesti missä lentelevät. Mistäs me tiedämme vaikka Casa olisi joskus pyörähtänyt Kaliningradin kohdalla?
En epäile etteikö naapurin mediat olisi tämän tuoneet ilmi. Svedut tekee täyttä yhteistyötä jenkkien kanssa. Uusi valmistuva tiedustelulaiva vahvistaa vaan tätä.
 
Jostain täytyy antaa Ruotsalaisille kunniaa. Siellä Korpeni kiertää kehää Kaliningrafin edustalla. Ei ihme että Suhoit välillä lentää läheltä.Katso liite: 48179
Siellä mennään taas. Vakoilevat perkele NATO-maitakin!

942Mt9L.png
 
Jotenkin sitä vaan on ymmärtänyt että f-35 olisi ainakin muualla maailmassa ollut erityisen kallis infransa puolesta. Liekö sitten kyse suomalaisista erityisolosuhteista tai siitä että puranenkaan ei välttämättä kerro ihan koko totuutta. Suomessahan koko hankinta vetonoidaan hyvin pitkältä seuraaviksi vuosikymmeniksi jonkun luolan perälle ja tietoa annetaan julkisuuteen tasan sen verran että poliitikot ovat tyytyväisiä rahoittajia.
Aina kun koneet kasvaa niin tuleehan siitä kustannuksia: lentokonesuojia saatetaan joutua kasvattamaan, isommat moottorit syö isommin löpöä -> lisää polttoainevarastoja ja tankkauskalustoa, niille henkilökuntaa yms. Absoluuttisessa mielessä tästä voi kertyä hyvinkin iso summa. Hankinnan kokonaiskuvassa se ei välttämättä kuitenkaan niin iso juttu ole: jos F-35 nostaa infrakustannuksia 5% Skoda-vaihtoehtoon verrattuna, mutta on tätä 20% tehokkaampi lentosuoritteissa, niin jäädään reippaasti voitolle myös rahallisesti koska huonompaa vaihtoehtoa pitäisi ostaa paljon enemmän samaan suorituskykyyn. Lähinnä näiden infran puolesta raskaampien tyyppien osalta kysymysmerkki on, tuleeko pienistä puroista isompi virta, kun ne yhdistetään mahdollisesti muutenkin kalliimpaan huoltoon?
 
Höpö höpö, Sveitsin päätös ei kerro minkään hävittäjän parenmuudesta.
Viime kierroksellahan siellä valittiin suorituskyvyltään huonoin (mutta selkeästi halvin) vaihtoehto ja se ei ole ensimmäinen kerta kun Sveitsissä on niin tehty. Jos valinta tehdään nyt samaan tyyliin niin lopputulos voi olla yllättävä. Suomen hankinta tehdään luultavasti enemmän suorituskyky edellä joten Sveitsi ei välttämättä ole selkeä tienviitta. Selkein signaali olisi jos Sveitsi valitsee F-35:n, koska se kertoisi siitä ettei tyypistä esitetyt epäilyt taloudellisuuden ja autonomisen operoinnin suhteen olisi kompastuskiviä täälläkään.
 
Itse kyllä luotan tässä tapauksessa virkamiesten epävirkamiesmäiseen käytökseen. Eli kaikkinainen Ilmavoimien esityksestä poikkeava ratkaisu vuotaa samantien, ja sittenpähän seuraakin kaikkea kivaa...
Ja sinänsä se on kaikkien etu, jos suhmurointi PV:n esityksen yli tapahtuu politiikkojen toimesta, vuodetaan, koska sitten vastuu ratkaisusta saadaan heti siirrettyä vastuussa olevan politiikon käsiin pois virkamiesten vastuulta. Olisi erittäin väärin virkamiehiä kohtaan ottaa vastuu kolmannesvuosisadaksi päätöksestä, joka ei ole heidän oma ja päästää samalla kiero poliitikko vastuusta kuin koira veräjästä. Kyllä sen täytyy olla niin, että politiikolla, jolta löytyy halua kävellä PV:n esityksen yli, täytyy olla kanttia kestää se ryöpytys mitä siitä seuraa sekä eduskunnassa että median edessä. Reilu peli. Ei mitään että minäpä valitsen jonkun muun kuin PV:n esityksen ja tättärää PV kantaa vastuun siitä seuraavan kolmannesvuosisadan ja minä jatkan vahingoitumattomana poliittista uraani.
 
En äkkiseltään muista, onko puolustushallinnon esitys julkinen. Vai tuleeko julkiseksi vain lopullinen poliittinen päätös? Jollakulla tästä kättä pidempää?
 
Entäs ne vuodet, kun konehankintoja ei makseta? Mihin se ylimääräinen miljardi käytetään silloin?

Eli Keräsen malli ei tulisi läheskään noin kalliiksi kuin esität. Jos nyt rysäytetään kymmenellä miljardilla kuutisenkymmentä konetta, niin kolmenkymmenen vuoden ajanjaksollahan siitä tulee vain runsas 330 miljoonaa euroa vuodessa. Kahden tyypin järjestelmässä hankinta- ja käyttökustannukset per kone ovat korkeammat kuin yhden tyypin järjestelmässä, mutta nähdäkseni ~400 miljoonan euron tasokorotus puolustusbudjettiin kattaisi sekä konehankintojen tekemisen puolustusbudjetin rajoista että kahden konetyypin operoinnista syntyvät lisäkulut.

Käytännössä siis hankintabudjettia ohjattaisiin vuorotellen eri puolustushaaroille. Ilmavoimien konehankinnan aikaan hankintabudjetti allokoitaisiin n. 5 vuodeksi enimmäkseen ilmavoimille. Sen jälkeen hankintavuoroon pääsisi maa- ja merivoimat n. vuosikymmeneksi ja sen jälkeen hankintamäärärahojen pääpaino siirtyisi jälleen ilmavoimiin.
Tuo Keräsen mallihan ei siis ole se että ostetaan kaksi konetyyppiä kerralla, vaan että laivaston elinkaari olisi porrastettu niin että kerralla vaihtoon lähtee puolet kalustosta. Nyt se ei ole oikein optio kun Hornetit vanhenee kertarysäyksellä, mutta monella ilmavoimalla tuo on käytössä (isommilla sitten vielä useammalla portaalla yms). Verrokkimaistamme Sveitsi ja Ruotsi tekevät noin, aikaisemmin myös Tanska ja Norja. Tosin näyttää siltä että Sveitsi voi siirtyä supistusten myötä yhden tyypin malliin.

Tässä mallissa on myös joitain taloudellisia etuja jotka osittain kompensoivat lisäkustannuksia kahden tyypin operoinnista. Nimittäin kun hankimme kaikki koneemme kertarysäyksellä ja ne ovat identtisiä niin paineet pitää ne kuranttina ja päivitettynä elinkaaren loppuun asti ovat varsin kovat. Kahden koneen mallissa toinen koneista on aina uusinta hottia ja varmasti ajanmukainen. Meille siirrettynä se voisi tarkoittaa vaikka sitä että Hornetille tehdyt MLUt olisivat olleet selvästi kevyempiä ja halvempia, koska samoihin aikoihin olisimme ostaneet jotain uutta tyyppiä jossa olisi ollut jo ne ominaisuudet ja enemmänkin mitä Hornettiin päivitimme.

Sen sijaan nyky-HX:ssä kahden koneen rinnakkainen hankinta lähinnä yhdistäisi näiden mallien huonot puolet: kaksi erilaista tyyppiä jotka vanhenisivat yhtä kyytiä.
Tuolla 'vaihtoehtoiset puolustushankinnat' -ketjussahan on joskus ajatusleikittykin tätä, että jos olisi 80-luvun alussa hankittu esim Satakunnan lennostolle uudet koneet, niin DX-hankinnassa olisi uusittu 40 konetta. Ja niin eteenpäin.
 
Lisärahoituksen kinuaminen joka 15. vuosi ja vastaavasti HX-hankkeiden pykääminen ei välttämättä menisi läpi poliitikoille.
 
Lisärahoituksen kinuaminen joka 15. vuosi ja vastaavasti HX-hankkeiden pykääminen ei välttämättä menisi läpi poliitikoille.

Lisärahoituksia ei tarvitsisi kinuta, jos puolustusbudjetin taso olisi korkeampi.
 
Lisärahoituksen kinuaminen joka 15. vuosi ja vastaavasti HX-hankkeiden pykääminen ei välttämättä menisi läpi poliitikoille.
Toisaalta jos ajattelisi, että joka 15. vuosi vaihdettaisiin 30-32 konetta ja siihen riittäisi viidestä kuutern miljardia euroa, ja maksut hoidettaisiin kahdeksan vuoden aikana, niin tuolloin voitaisiin pärjätä esim. tasan neljän miljardin euron vakinaisella puolustusbudjetilla, joka sitten kattaisi vielä lisäksi LV2020 hankkeen 30 koneen hankinnan lisäksi. Kun konehankintaa ei olisi päällä, voitaisiin taas paukkuja laittaa maavoimille ja merivoimille.
 
Lisärahoituksen kinuaminen joka 15. vuosi ja vastaavasti HX-hankkeiden pykääminen ei välttämättä menisi läpi poliitikoille.
Kokonaiskustannustaso ei olisi nyt niin paljon korkeampi kuin nykyään. Tietysti hävittäjähankinnat ovat kalliita isoprofiilisia hankkeita jotka helposti joutuvat silmätikuksi ja 'kiertävässä' mallissa niin kävisi 2x useammin. Toisaalta kertahankinta tuottaa muhkean ison hintalapun jota on myös poliitikoiden ja median helppo kauhistella ja hankintaprosessista tulee työläs koska se on pakko mennä kerralla oikein. Molemmissa on poliittisia sudenkuoppia.
Anyhoo, tietyn pisteen jälkeen tuollainen malli muuttuu järkeväksi ja se cutoff menee varmasti juuri jossain 60 koneen kieppeillä. Meillä ei tietenkään nyt ole mitään järkevää tapaa siirtyä siihen mutta ainahan voi jossitella.
 
Back
Top