Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Saisiko tekstin tänne?
6:30
Suomen nykyisen Hornet-kaluston vahvuus on 62 hävittäjää, sillä kaksi hävittäjää on tuhoutunut rauhan ajan lentotoiminnassa.
Kun Suomi pyysi tarjouksia Hornetin seuraajasta viideltä hävittäjävalmistajalta, tavoiteltu hävittäjien määrä oli 64.
Ilmavoimat haluaa muodostaa mahdollisimman monta neljän hävittäjän parvea. Parvista neljä olisi tavallisesti huollossa, joten 64 hävittäjällä operaatioihin olisi käytettävissä kaksitoista parvea, kuusi etelään ja kuusi pohjoiseen.
Viisi hävittäjävalmistajaa jätti huhtikuun lopussa lopulliset tarjoukset, joista valtioneuvosto valitsee hävittäjän puolustushallinnon esityksestä.
Tarjouksista ainakin kaksi täyttää ilmavoimien vaatimuksen 64 hävittäjästä. Ne ovat Boeingin Super Hornetin ja Growlerin sisältävä tarjous sekä Saabin Gripenin ja GlobalEye-tutkakoneen tarjous.


Boeing tarjoaa elektronista sodankäyntiä​

Amerikkalainen Boeing löi tarjouskilpailussa tiskiin yllättävän kovat kortit. Se tarjoaa Suomelle 64 hävittäjää, joista 50 on yksipaikkaisia Super Hornet -hävittäjiä ja 14 kaksipaikkaisia Growler -hävittäjiä.
Growler on maailman parhaita elektronisen sodankäynnin hävittäjiä. Se pystyy hyökkäämään laitteistollaan silloinkin, kun se ei ammu yhtään laukausta.
Growleria voidaan käyttää esimerkiksi vastustajan tutkien pimentämiseen jo rauhan tai kriisin aikana. Growler myös suojelee ilmassa olevia omia hävittäjiä estämällä vastustajan tutkia havaitsemasta niitä. Growlerit voidaan jakaa eri parviin, jotta niitä on koko ajan ilmassa. Niitä riittäisi seitsemän molempiin operaatiosuuntiin.
Yhdysvaltain asekaupoista ulkomailla vastaava DSCA-virasto ilmoitti viime lokakuussa kongressille 50 Super Hornetin E-mallin ja 14 Growlerin vientiluvista. Mahdollisuus oli myös 8 Super Hornetin kaksipaikkaisen F-mallin tarjoamiseen, mutta tätä Boeing ei käyttänyt.
Super Hornetin tarjous neljästätoista Growlerista on erittäin mittava. Se tekee Boeingin tarjouksesta kovan kilpailijan kenelle tahansa kandidaatille.
Boeingin etuna ovat matalat käyttökustannukset. Yhtiö kertoo pystyvänsä samoihin kustannuksiin kuin sen nykyisillä Hornet-hävittäjillä Suomessa.
Myös yhteys kriisitilanteessa Yhdysvaltoihin voi olla turvallisuuspoliittisesti korvaamaton. Jos ohjuksia tai jopa hävittäjiä pitää hankkia nopeasti lisää, varastot ja tuotanto ovat toista luokkaa kuin Euroopassa.
Haittana on konetyypin ikääntyminen ja vähittäinen väistyminen Yhdysvaltain asevoimista. Super Hornetin kehitysnäkymät eivät välttämättä ole samaa luokkaa kuin F-35-hävittäjän. Growler kuitenkin säilynee pitkään sille tarkoitetussa tehtävässä.


DARREN ENGLAND / EPA
Growler-hävittäjiä ei tällä hetkellä ole käytössä Euroopassa. Saksa aikoo tilata niitä. Suomi saisi Boeingin tarjouksen hyväksymällä 14 elektronisen sodankäynnin Growleria. Kuvassa on Australian Growler.

Growler-hävittäjiä ei tällä hetkellä ole käytössä Euroopassa. Saksa aikoo tilata niitä. Suomi saisi Boeingin tarjouksen hyväksymällä 14 elektronisen sodankäynnin Growleria. Kuvassa on Australian Growler.

Saabilla parhaat eurooppalaiset herkut tutkakoneilla​

Saabin Gripen on tarjouskilpailussa edullinen ja helposti käytettävä uudenaikainen monitoimihävittäjä. Se on ehdokkaista pienikokoisin, mikä takaa pienimmän polttoainekulutuksen, helpon ja nopean huollon maantietukikohdassa sekä matalimpiin kuuluvat käyttökustannukset.
Gripenin aseistus on laajasti kerätty maailmanmarkkinoilta. Olennaisimpana sillä on eurooppalaisen MBDA-yhtiön maailman parhaana pidetty ilmataisteluohjus Meteor.
Ketteryys käytettävyydessä ja Meteor tekevät Saabista todellisen kilpailijan hävittäjäkisassa, varsinkin kun tarjous ylittää Suomen vaatimuksen konemäärästä. Saab nimittäin tarjoaa 64 yksipaikkaisen Gripen E -hävittäjän lisäksi kaksi GlobalEye-tutkavalvontakonetta.
Tutkavalvonta taivaalla tarjoaa muutamia korvaamattomia etuja. Maapallon kaarevuus estää maassa olevia tutkia havaitsemasta matalalla lentäviä hävittäjiä ja ohjuksia tarpeeksi kaukaa.
GlobalEye pystyy taivaalta näkemään kauemmas. Saabin mukaan tutka havaitsee ilmassa olevat kohteet jopa 550 kilometrin päästä ja maassa olevat kohteet 450 kilometrin päässä. Koska GlobalEye-koneita on kaksi, niitä riittää etelään ja pohjoiseen tai toinen maahan ja toinen ilmaan.
Myös hävittäjillä on omat tutkansa, mutta niiden teho on pienempi ja niitä ei aina haluta käyttää. Koska tutka toimiessaan säteilee, se voi paljastaa hävittäjän sijainnin.
Gripenin vahvuus on edullisuus tinkimättä aseistuksen laadusta ja helppo yhteisoperointi puolustusyhteistyökumppani Ruotsin kanssa.
Heikkous on, ettei Gripeneitä ole koeteltu sotatantereilla. Myös lisäaseistuksen saaminen kriisitilanteessa voi olla vaikeampaa kuin Yhdysvalloista, uusista hävittäjistä puhumattakaan.

Muut piilottelevat tarjouksiaan​

Lännen Median kysymyksistä huolimatta muut hävittäjävalmistajat Lockheed Martin, BAE Systems ja Rafale eivät kertoneet hävittäjiensä määrää tarjouksissa.


Kaikki valmistajat kuittasivat jättäneensä tarjouksen, mutta niiden kokoluokka ja merkitys Puolustusvoimien suorituskyvylle jäi avoimeksi.
Hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranenkirjoitti 29.4. blogissaan, ettei puolustushallinto edelleenkään kommentoi tarjottuja hävittäjämääriä.
On mahdollista, etteivät muut hävittäjävalmistajat kykene tarjoamaan täyttä 64 hävittäjän määrää.
Rajoittavia tekijöitä ovat kaluston ja aseistuksen mahduttaminen 10 miljardin euron maksimisummaan sekä vuosittaiset käyttökulut, jotka eivät saa olla juurikaan nykyisen Hornetin käyttöä suuremmat. Varsinkin F-35:n kohdalla Yhdysvaltain ilmavoimat on ollut tyytymätön korkeisiin käyttökustannuksiin.
Hiljaisuus merkitsee sitä, ettei Super Hornetin ja Saabin tarjouksia voi jättää pois laskuista. Ne tarjoavat Puolustusvoimille määrän, jonka se halusi. Lisäksi tarjouksia on kuorrutettu todellisilla lisäsuorituskyvyillä.
Veronmaksajille tilanne on ongelmallinen. Suomi hankkii 10 miljardin euron hävittäjäkaluston, jonka käyttö maksaa 30–40 vuoden aikana ainakin toiset 10 miljardia, mutta kaikkien tarjousten määrää ei avata julkiseen keskusteluun.
On kuitenkin muistettava, että pienemmälläkin määrällä kuin 64 hävittäjällä voi voittaa suorituskykyarvioinnin, jos hävittäjien selviytymiskyky ja tehtävistä suoriutuminen on selvästi verrokkeja parempaa.
Lopullisen päätöksen hankinnasta tekee valtioneuvosto loppuvuodesta. Puolustushallinto esittää valtioneuvostolle suorituskykyarvioinnin voittaneen ja muut reunaehdot täyttävän hävittäjäjärjestelmän hankintaa.
 
Joo löysin

The proposal comprises 64 Gripen E fighter aircraft and an extensive weapons package, as well as two GlobalEye Airborne Early Warning & Control (AEW&C) aircraft

The offering includes some of the most advanced weapons, such as the Meteor for air targets at medium to long distance, the IRIS-T for air targets at short distance, SPEAR for ground targets at medium distance and the KEPD350/Taurus for long-range strike missions against ground targets.

Puolustusvoimien ohje tarjoajille julkisuuden rajoista meni seuraavasti:
- Saatte kertoa, mitä koneita olette tarjonneet ja niiden lukumäärät.
- Saatte kertoa, mitä aseita olette tarjonneet, mutta ette niiden lukumääriä.

Kaksi valmistajaa kertoi koneiden määrän, loput olivat hiljaa. Tästä saa jokainen tehdä omia johtopäätöksiä.
 
Olen mökillä, niin teen iPadillä minkä voin. Otin valokuvia Kalevan artikkelista konevaihtoehdoista. Tässä on alkuosa:
 

Liitteet

  • 898B454F-0DEB-4794-9123-313728F7B4A1.png
    898B454F-0DEB-4794-9123-313728F7B4A1.png
    361.6 KB · Luettu: 36
  • 15EBDC49-277E-42C0-ABB4-D88D1B5A455F.png
    15EBDC49-277E-42C0-ABB4-D88D1B5A455F.png
    438.4 KB · Luettu: 33
  • 10166239-F0C8-4DC3-9B11-6CB49ED02EDC.png
    10166239-F0C8-4DC3-9B11-6CB49ED02EDC.png
    497.7 KB · Luettu: 32
  • 3C2075EA-E578-44D7-8907-122EB743CE87.png
    3C2075EA-E578-44D7-8907-122EB743CE87.png
    1 MB · Luettu: 35
Viimeksi muokattu:
Siinä on myös Kalevan kirjoituksen loppuosa: (kokeilin itse, niin lukeminen onnistui. Siinä on 10 valokuvaa.)

Edit. Koska teksti on jo näytetty Merten sheriffin toimesta, poistin liitteet tästä viestistä.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmeen elektroonista sotaa käydään? Anteeksi vain kysymykseni, kun en ole asiantuntija. Jos venäläiset hävittäjät tulevat saadaanko ne elektronisesti tiputettua alas? Kuullostaa kummalliselta. Se Gowler siis pystyy hyökkäämään, vaikka ei ammu yhtään laukausta. ?.. Pystyy estämään vastustajien tutkia toimimasta. Jaaha. Näkeehän vihollinen jopa ilman tutkiakin eteensä vai mitä.
Sähkömagneettinen spektri ja tietoverkot ovat jo jonkin aikaa olleet taistelukentän 5. ulottuvuus, jossa soditaan aina kun fyysisessä maailmassa käydään taisteluita.

Näköetäisyyden ulkopuolella ilma-aluksen paikan määrittäminen kineettistä vaikuttamista varten perustuu nyt ja näkyvillä olevassa tulevaisuudessa tutkaan. Growler estää vihollisia näkemästä ja siten vaikuttamasta muihin omiin koneisiin näköetäisyyden ulkopuolelta, jolloin omat saavat tästä huomattavan edun. Lisäksi Growler pystyy paikantamaan ja luokittelemaan vihollisia niiden lähettämän sähkömagneettisen säteilyn perusteella sekä estämään tutkien lisäksi esim. matkapuhelimien, sotilasradioiden tai datalinkkien toiminnan. Ja tarvittaessa ampumaan ohjuksia ilmaan ja maahan.
 
Viimeksi muokattu:
Saabilla on olevinaan taas jotain ylivoimaista, vaikka voisi mieluummin sanoa että muiden kehittämät ja Saabin keräämät herkut ovat heikoimmat lukuunottamatta Meteoria, joka on tarjolla myös muilla paitsi USA-koneilla. Esim. Typhoon ja sen ECRS mk2 tutka unohdettiin täysin - se pitäisi muistaa mainita jos haluaa "parhaista euroherkuista" puhua.

Hyvä, että heikkouksia oli yritetty kaikista rivin verran. Ne vaikuttaa kohtalaisen osuvilta kuvauksilta.
 
Viimeksi muokattu:
Valintapäätöksen jälkeen HX-hanke siirtyy rakentamisvaiheeseen, jolloin ohjausvastuu siirtyy operaatiopäällikkö eversti Timo Herraselle. Operaatiopäälliköllä on vuonna 2022 ohjauksessa Ilmavoimien suorituskyvyn rakentumisen ja käytön kannalta kaksi merkittävää kokonaisuutta: IITVJ (palstaedit: tämä on alkuvuodesta 2020 operatiiviseen käyttöön otettu Ilmavoimien integroitu tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmä) ja HX.
**
Ei kannata innostua liikaa nopeasta valintaesityksestä, sillä olen julkisesti ilmoittanut, että jokaisen kandidaatin sotapelaamiselle ja raportoimiselle varataan kolme viikkoa.

Hävittäjien tehtävärepertuaari kattaa aluevalvontatehtävät, ilmapuolustustehtävät, taistelun tukemisen maalla ja merellä, kauas ulottuvan tulenkäytön sekä tilannekuvan keräämisen ja jakamisen. Voimaa on kyettävä tuottamaan riittävästi ja joustavasti koko maan alueelle ja tässä tehtävässä monitoimihävittäjä on korvaamaton.
Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta täysimääräisellä on vielä laajempi merkitys. Puolustusvoimilla on tehtävä ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata. Uskottavuuden näkökulmasta on selvää, että Suomi tarvitsee ajantasaiset ilmavoimat nyt ja tulevaisuudessa.
Tästä näkökulmasta katsoen täysimääräinen tarkoittaa, että HX-kaluston on kyettävä toteuttamaan sille asetetut tehtävät aina 2060-luvulle saakka turvallisuusympäristöön ja sen muutoksiin suhteutettuna.
**
Kevään 2021 rahanarvolla laskettuna käyttö- ja ylläpitokustannusten arvioidaan asettuvan korkeintaan 250 miljoonaan euroon vuodessa aina 2060-luvun alkuun saakka. Kustannusten laskentaan liittyy epävarmuutta ja elinkaarikustannusvaatimus onkin tarjoajille erittäin vaativa optimointitehtävä.
**
Huoltovarmuusvaatimuksena on ylläpito- ja joukkotuotantojärjestelmä, joka tuottaa vaaditun normaali- ja poikkeusolojen operointitason sekä vaaditun itsenäisen toimintakyvyn.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen tarkensi vielä yksityiskohtia. Perimmäisenä perusteena on korvata nykyisen Hornetin tuottama suorituskyky koko puolustusjärjestelmässä ja Ilmavoimien taistelukyky toimittaessa ilmauhkaa vastaan sekä tukitehtävissä ilmasta maalle ja merelle ja kaukovaikuttamisessa ja lisäksi osuus puolustusvoimien tiedustelujärjestelmässä.
Suorituskyky muodostuu lentokoneista (neljän koneen parvina), aseista ja sensoreista (data on keskeisessä roolissa), johtamisesta, taistelukyvyn turvaamisesta hajautettuna tukikohtiin sekä koko henkilöstön osaamisesta. Nämä kaikki on ylläpidettävä seuraavat 30 vuotta.
**
Hankintamalli on luonut hyvän kilpailutilanteen, ja neuvotteluissa ostajan kannalta tarjousten sisältö on parantunut alustaviin tarjouksiin verrattuna. Kilpailu on ollut tasainen.

Siinä kaikilla ehdokkailla on ollut parannettavaa ainakin joillakin osa-alueilla, kuten sopimuksen hyväksyttävyys, käyttö- ja ylläpitokustannusten sovittaminen annettuun raamiin, tekninen valmius tai teollisen yhteistyön sisältö.
Rahoitus sisältää täyden käyttöönottokyvyn luomisen, johon sisältyy myös tarvittavien turvaluokiteltujen tilojen rakentaminen, rakentamista edellyttävien toimintaedellytysten luominen tukikohtiin ja esimerkiksi salauslaitteiden hankinta ja toimittaminen konevalmistajille. Hankintavaihe kestää 10 vuotta. Sen aikana tarkennetaan aseiden tyyppejä ja määriä sekä järjestelmiä. Jotta ei synny lisärahoitustarvetta, kaikkea rahoitusta ei voi käyttää heti. Kaikkiaan kansalliset rahoitustarpeet ovat noin miljardi euroa.
Tarjousten vastaanoton yhteydessä tarkistetaan niiden sisältämä tieto ja kirjataan erot neuvottelujen sisältöön. Tarjousten arviointi tapahtuu kandidaattikohtaisesti ja päätösalueittain. Läpäisyperiaatteella läpi käytäviä ovat huoltovarmuus, elinkaarikustannukset ja teollinen yhteistyö. Jos kandidaatti ei läpäise, se ei pääse viimeiseen arviointivaiheeseen, jossa sotilaallinen suorituskyky pisteytetään.
Suorituskyvyn arviointi perustuu hyvin kattavaan simuloinneilla tuettuun sotapeliin. Siinä kutakin kandidaattia arvioidaan todellisia uhkajärjestelmiä vastaan realistisissa taistelutilanteissa. Todelliset lukumäärät ja koko valtakunnan puolustus huomioidaan.
Laskentojen ja simuloinnin lisäksi käytetään laadullista arviointia.

IITVJ-lisäkuvaus
Ilmavoimat on myös ottamassa käyttöön lyhennehirviötä IITVJ kantavan Ilmavoimien Integroidun Tiedustelun, Valvonnan ja Johtamisen -järjestelmän. Se siirtää puolustushaaran johtamisen analogisesta digitaaliseen koko valtakunnan alueella.

IITVJ integroituu osittain myös lähinaapurien Ruotsin, Norjan ja Tanskan järjestelmiin. Kokonaisuus on suomalaista suunnittelua ja siinä hyödynnetään Ilmavoimien vuosikymmenten kokemusta sekä kotimaisten yritysten osaamista.

Komentaja Jokisen mukaan IITVJ edustaa globaalistikin alan suorituskyvyn kärkeä. Nykyisessä ilmasodassa sensorifuusion tuottama informaatiomäärä kasvaa koko ajan ja Hornetin korvaajaksi 2020-luvulla valittava hävittäjä konetyypistä riippumatta kasvattaa sitä edelleen.

Tässä vielä sivulta 5 alkaen iso IITVJ-katsaus:

IITVJ-integraation puolesta on siis tarjolla jo kytkyä 2 F-35 tietoa jakavaan ja 1 Gripukan.
 
Viimeksi muokattu:
Saabilla on olevinaan taas jotain ylivoimaista, vaikka voisi mieluummin sanoa että muiden kehittämät ja Saabin keräämät herkut ovat heikoimmat lukuunottamatta Meteoria, joka on tarjolla myös muilla paitsi USA-koneilla. Esim. Typhoon ja sen ECRS mk2 tutka unohdettiin täysin - se pitäisi muistaa mainita jos haluaa "parhaista euroherkuista" puhua.

Hyvä, että heikkouksia oli yritetty kaikista rivin verran. Ne vaikuttaa kohtalaisen osuvilta kuvauksilta.

Kun britit käytä Meteoria F-35:n kanssa, niin olikohan se missään vaiheessa ehdolla Suomelle? Harkittiinko, ja jos, niin mikä käänsi AMRAAM:n puolelle?
 
Kun britit käytä Meteoria F-35:n kanssa, niin olikohan se missään vaiheessa ehdolla Suomelle? Harkittiinko, ja jos, niin mikä käänsi AMRAAM:n puolelle?
A:han ei ole tainnut kukaan luvata vielä maksaa integrointia. Joten silloin pääkäyttäjän mukaisuus on harkita AMRAAM nyt ja myöhemmin ehkä muuta. Kai Meteor olisi jo tiskissä jos se olisi välttämätön parannus 120 D:hen. Kuten yllä "Hankintavaihe kestää 10 vuotta. Sen aikana tarkennetaan aseiden tyyppejä ja määriä sekä järjestelmiä."
 
Kun britit käytä Meteoria F-35:n kanssa, niin olikohan se missään vaiheessa ehdolla Suomelle? Harkittiinko, ja jos, niin mikä käänsi AMRAAM:n puolelle?
Varmaan AMRAAM:in hinta. Meteor maksaa sen pari miljoonaa kappaleelta. AMRAAM D taas sen miljoonan.
 
Alkuperäinen eli nykyinen Meteor on (ainakin suunnilleen) AIM-120B -ohjuksen kokoinen eli lähtökohtaisesti ei mahdu asekuiluihin ollenkaan. AIM-120C -versiossa siipien ja siivekkeiden kärkiväliä pienennettiin F-22:n kuilujen mittojen mukaisiksi. Meteorista on mahdollisesti vastaava versio kehitteillä, jolloin kuiluasennus, mahdollisesti myös useammalle ohjukselle, tulee mahdolliseksi. Meteor ei ole AMRAAM:ia isompi ohjus (siipien erot poislukien), jos puhutaan pienimmästä suorakulmaisesta laatikosta, jonka sisälle ohjus mahtuu.
 
Alkuperäinen eli nykyinen Meteor on (ainakin suunnilleen) AIM-120B -ohjuksen kokoinen eli lähtökohtaisesti ei mahdu asekuiluihin ollenkaan. AIM-120C -versiossa siipien ja siivekkeiden kärkiväliä pienennettiin F-22:n kuilujen mittojen mukaisiksi. Meteorista on mahdollisesti vastaava versio kehitteillä, jolloin kuiluasennus, mahdollisesti myös useammalle ohjukselle, tulee mahdolliseksi. Meteor ei ole AMRAAM:ia isompi ohjus (siipien erot poislukien), jos puhutaan pienimmästä suorakulmaisesta laatikosta, jonka sisälle ohjus mahtuu.

Kuinkahan paljon ohjuksen alkupeäiset ominaisuudet muuttuvat noiden siivekkeiden tuunauksien myötä. Tuolla on pakosta vaikutusta ohjuksen manoverointikykyyn ja ehkäpä myös rangeen. Näissä kevyehköissä ilmasta ilmaan ohjuksissa ei ilmeisesti painon ja kompleksisuuden takia ole säilytys/kuljetus asentoon taittuvia siipiä kuten joissain isommissa kepakoissa.
 
Eipä tuosta ole julkista dataa olemassa. AIM-120B on lisäksi boost-sustain -moottorilla, kun taas AIM-120C-1 - C-4 on pelkällä boost-moottorilla. Moottorin muutos ja siivekkeiden pieneminen tuottaa teoriassa lennon alkuvaiheessa nopeamman ohjuksen, mutta mahdollisesti äärikantamalla B saattoi olla jopa parempi. C-5 käänsi sitten isommalla moottorillaan vaa'an täysin C:n hyväksi. Periaatteessa pienemmän sivusuhteen siivet ja siivekkeet tuottavat vähemmän muotovastusta, mutta enemmän indusoitua vastusta.
 
@fulcrum mutta kommentoikaa muutkin. Onko Gripenin mahdollisuudet tällä kertaa yhtään konreettisemmat kuin DX hankkeessa.

Koneen lähtökohdat on nyt aika erilaiset kuin silloin. DX-kisassahan kävi ilmi ettei Gripenillä todellisuudessa ollut eväitä koska se olisi toimitettu parisen vuotta myöhässä ilmavoimien vaatimusten suhteen. Gripenille sattunut kaputti viivästytti koelentoja 15 kuukautta. Koneesta ei ollut yhtään sarjakonetta vielä valmiina, ruotsalaiset itsekin sanoivat että suomalaisten koelennot tulivat projektille vuoden aikaisessa. Nyt tilanne on jonkun verran parempi, konetta päästiin kokeilemaan lähellä tuotantostandardia edustavalla prototyypillä ja lisäksi Demo-koneessa on ollut tutka ja IRST mitä on voitu konkreettisesti kokeilla. Lähinnä varmaan elson ja datafuusion fiineimmät pointit jää arvion varaan. MFS-EW:ssä ei käsittääkseni ole vielä aktiivihäirintäpuolta asennettuna ollenkaan.

Suorituskykypuolella Gripenin arvioitiin olevan DX:ssä edistyneimpiä ellei edistynein. Nyt tilanne on vähän toinen, kaikki muut koneet on isompia ja voimakkaampia ja kantavat voimakkaampia sensoreita. Voi hyvinkin olla että niitä vastaan on vaikea kilpailla. Uskon kyllä että tutkakoneet voi ilmatst-skenaarioissa buffata Gripeniä paljonkin. Olisi mielenkiintoista kuulla niiden vaikutus. Oletan että ilmavoimat laskee niillekin jonkun attrition, vain kaksi konetta voi tällöin loppua jossain välissä kesken?

Pitää toisaalta muistaa ettei koneet tee tehtäviä tyhjiössä vaan niiden pitää myös pystyä operoimaan muun puolustusjärjestelmän kanssa. Vaikka kaikki käyttää Link 16:tta niin voi niissä silti olla isoja eroja. Tässäkin suhteessa tutkakoneet voi auttaa.
 
Vähän kyllä ottaisin suolaa väitteen kanssa, että Gripen olisi ollut DX:ssä edistyneimmästä päästä. Eikös 1990-92 koelennetty A-Gripeniä, mistä puuttui mm. NATO-yhteensopivuus ja AMRAAM? Voisin kuvitella, että myös tutkan osalta tarjolla oli enemmän myyntiesitettä kuin konkretiaa niin aikaisessa vaiheessa. Mirage, F-16 ja Hornet sensijaan olivat tuossa viheessa olleet jokseenkin senastisessa tuotantoversiossaan jo tovin, vaikka Hornet sitten otettiinkin ns. "kaikilla herkuilla".
 
Back
Top