Sattuuko sulla olemaan tunnuksia tuonne?
Suomi puristi hävittäjävalmistajilta paremmat tarjoukset kuin ne pitivät mahdollisena – Näin se tehtiin, paljastaa insinöörikenraalimajuri Renko
Mikko Pulliainen12.5.202108:30
Suomalaisten toiminta HX-hankkeessa on herättänyt ihmetystä hävittäjävalmistajien keskuudessa. "Emme tajunneet tekevämme mitään ainutlaatuista", kertoo insinöörikenraalimajuri Kari Renko. Hänen mukaansa HX-hanketta arvioidaan järjestelmänä järjestelmien joukossa.
@
Ilmavoimien HX-hankkeessa käytetty erilaisiin uhkaskenaarioihin pohjautuva arviointimalli on poikkeuksellinen kansainvälisessäkin mittakaavassa, kertoo puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri
Kari Renko.
”Meille on sanottu, että tämä on ensimmäinen kerta kun joku tekee näin. Emme me tajunneet tekevämme tässä mitään ainutlaatuista”, Renko kertoo.
Yllätyksenä on tullut myös se, miten paljon valmistajakandidaatit ovat kyenneet parantamaan tarjouskokonaisuuksiaan neuvottelukierrosten aikana.
"Ensin sanotaan, että tämä teidän hintaraaminnehan on ihan mahdoton, mutta sitten kun on käyty iteraatiokierroksia, nähdään, miten valmistajat ovat pystyneet mahduttamaan suorituskykyä siihen raamiin. On syntynyt kilpailua."
Myös Kauppalehdelle asiaa kommentoinut
Saabin toimitusjohtaja
Micael Johanssonkuvaa Suomen hankintamallia sangen uniikiksi.
”Emme kansainvälisesti näe vastaavanlaisia hankintaohjelmia, vaan niissä useammin kysytään koneiden lukumäärää ja asejärjestelmien luomaa kykyä”, toteaa Johansson.
RENGON MUKAAN valmistajille esitettiin skenaarioita, joissa tyypillisesti toimitaan noin 400 km x 400 km alueella.
"Niissä on realistisia järjestelmiä, jotka on sidottu maantieteellisiin etäisyyksiin. Yksinkertaisessa esimerkissä voi olla vastapuolen it-järjestelmä, jossa on valvonta- ja tulenjohtotutkat sekä ohjus."
HX-kandidaatit joutuivat kertomaan, miten uhkan saa eliminoitua.
"Yksi kandidaatti voisi sanoa, että meitä ei näe tutkassa, me vain lähestymme ja tuhoamme sen. Toinen voi sanoa, että tulemme kovaa ja korkealla, ja ohjuksellamme on niin pitkä kantama, että ei ole mitään väliä nähdäänkö meitä. Kolmas sanoo, että lähestymme alakatveessa, ja kun nousemme lopussa ylemmäksi, meitä ei nähdä häirintälähettimemme vuoksi. Nämä ovat kaikki oikeita vastauksia, ja kaikki saattavat toimia. Numerot ovat oleellisia siinä, miten ne toimivat skenaarioissamme", Renko havainnollistaa.
HX-hanke. Hornet-hävittäjän seuraajan valinta lähestyy.OSKARI TÄHTINEN
Tämän jälkeen HX-organisaatio keskusteli valmistajien kanssa, ja ratkaisua hiottiin kierros kierrokselta. Yksinkertainen tonnimäärien tai työntövoimien vertailu on tilanteissa usein harhaanjohtavaa.
"Varomme tiukasti sanomasta, että etsisimme maailman parasta hävittäjää. Olemme etsimässä konetta, joka ratkaisee parhaiten meidän skenaariomme. Joku toinen kandidaatti saattaa eri reunaehdoilla eri tilanteessa menestyä paremmin kuin meidän vertailussamme."
Lue myös:
Missä mennään, HX-hanke? 3/5: Lockheed luottaa yhä ilmojen Ferrarin F-35:n etumatkaan
Missä mennään, HX-hanke? 2/5: Dassault Rafale tarjoaa vapautta USA:sta
Missä mennään, HX-hanke? 4/5: Eurofighter kehittää Typhoonia miljardeilla
Missä mennään, HX-hanke? 1/5: Saab luottaa GlobalEye -valvontakoneen kaukonäköön
Missä mennään, HX-hanke? 5/5: Boeing murisee vihollistutkat sokeiksi Growler-koneillaan
HX-HANKE ON Ilmavoimien johtama. Logistiikkalaitoksen virallinen tehtävä on tehdä sopimukset valtion puolesta sekä katsoa, että hankinnan dokumentaatio täyttää julkisille hankinnoille asetetut vaatimukset. Arviointia suorittavaan tiimiin kuuluu henkilöstöä yli puolustushallinnon organisaatiorajojen.
Rengon mukaan pääosa huhtikuun lopussa toimitettujen lopullisten tarjousten sisällöistä on valtavia Doors (IBM:n valmistama insinöörityön vaatimustenhallinnan työkalu) -tietokantoja.
"Jokaisella vaatimuksellamme on oma yksilötunniste, sitten siellä on vaatimus, esimerkiksi jonkin skenaarion seuraava osa, järjestelmävaatimus tai tietopyyntö ja tarjoajan vastaus siihen."
Tarjousvastauksesta tunnistetaan aiempiin kierroksiin verrattuna muuttuneet tiedot. Ne siirretään erilliseen, suljettuun tietojärjestelmään. Tämän jälkeen eri arviointialueiden (huoltovarmuus, elinkaarikustannukset, teollinen yhteistyö, suorituskyky) työryhmät käyvät läpi tiedot kandidaatti kandidaatilta, ja joka ryhmän lopputuloksen arvioi vielä erillinen vertaisarviointiraati.
Työryhmät eivät kesken evaluoinnin keskustele keskenään.
"Lopuksi mennään kokoavaan ryhmäpäätöksentekoon, jossa vasta tehdään lopullinen, virallinen johtopäätös."
Palveluksessa. Diplomi-insinööri Kari Renko siirtyi puolustusvoimiin vuonna 1992. PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS
VAIN SUORITUSKYKYÄarvioitaessa HX-kandidaatit asetetaan paremmuusjärjestykseen. Muilla osa-alueilla arvostelukriteeri on hyväksytty/hylätty jo siksikin, että niihin yli-investoiminen olisi pois suorituskykyresursseista.
Rengon mukaan HX-organisaatio pystyy kyllä tarvittaessa tuottamaan poliittisille päättäjille vaikkapa tiedon siitä, minkä tarjoajan yritysyhteistyöpaketti on paras.
"Mutta sitten pitäisi asettaa kriteeri sille, mikä on paras: tuottaako se eniten työpaikkoja, lisäarvoa kansantalouteen, painotetaanko tiettyjä teknologia-alueita...?"
Ilmavoimien lähikuukausina suorittamien simulaatioiden, sotapelien, tuloksena selviää se suorituskyky, jonka tuloksena HX-kokonaisratkaisuiden keskinäinen järjestys muodostuu. Tarvittaessa tämä suorituskykytieto voidaan kvantifioida havainnollistamaan vaikka ykkösen ja kakkosen välisen eron suuruutta.
"Tuokaan info ei kerro yhtään mitään, jos samalla ei kerrota, mitä se tarkoittaa", Renko painottaa.
TAVALLAAN HX-HANKETTA ei tule ajatella edes lentokonehankintana, vaan kyseessä on ase- ja järjestelmälavetti, jonka arvo mitataan osin sen kyvyssä toimia yhdessä muiden puolustushaarojen kanssa.
Puolustusvoimien palvelukseen vuonna 1992 tullut diplomi-insinööri Renko lähestyy asiaa systeemitekniikan näkökulmasta. Puolustusjärjestelmä koostuu osajärjestelmistä, samoin HX.
"Käydään keskustelua siitä, että ei pidä ostaa sotalaivoja tai lentokoneita, vaan kuorma-autoja. Tämä on tietyllä tavalla yksinkertainen tulokulma, sillä jos meillä on puolustusjärjestelmä, jossa tarvitaan vaikkapa ilmaan sijoitettuja sensoreita ja aseita, niin samalla tarvitaan myös kuorma-autoja."
Niinpä kalustoinvestoinneissa pitää ajatella tasapainoa ja kokonaisuutta.
"Puolustusjärjestelmää kehitetään system of systems -työnä, jossa luodaan uhkaskenaarioita ja kehitetään puolustuskonsepteja. Nykyinenkin Hornet-kalusto tuottaa esimerkiksi ilmasta maahan -kykyä, jonkinlaista ilmasta pintaan -kykyä ja tiedonkeruukykyä, mutta se muutos, mikä 30 vuodessa on tapahtunut, on informaation keräämisen, jakamisen ja käytön merkityksen kasvu."
HX-kalusto, Laivue 2020 -monitoimikorvetit ja muut puolustusjärjestelmän komponentit keräävät informaatiota, joka kootaan ja jaetaan sitä tarvitseville. Tilannekuva on yhteinen.
"Lentävän koneen verraton ominaisuus on sen siirtymiskyky. Voidaan siirtää sensoreita ja vaikuttamiskykyä ja kyetään reagoimaan. Kun nämä kyvyt yhdistetään yhteiseen suunnitteluun, kyseessä ei ole ilmavoimien vaan puolustusvoimien operaatio. Tämä "joint"-ajattelu on kehittynyt urani aikana merkittävästi."
Toisin sanoen, informaation keräämisen, käsittelyn ja vaikuttamisen kyky, jolla tuetaan muita puolustushaaroja oikea-aikaisesti, lisää merkittävästi puolustuksen toimintavaihtoehtoja.
"Kaiken ytimessä on system of systems -ajattelu, joka on vähän hukkunut keskustelusta. Asetetaan eri puolustushaaroja vastakkain, ikään kuin ne kävisivät omaa sotaansa."