Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Sattuuko sulla olemaan tunnuksia tuonne?

Suomi puristi hävittäjävalmistajilta paremmat tarjoukset kuin ne pitivät mahdollisena – Näin se tehtiin, paljastaa insinöörikenraalimajuri Renko​

Mikko Pulliainen12.5.202108:30

Suomalaisten toiminta HX-hankkeessa on herättänyt ihmetystä hävittäjävalmistajien keskuudessa. "Emme tajunneet tekevämme mitään ainutlaatuista", kertoo insinöörikenraalimajuri Kari Renko. Hänen mukaansa HX-hanketta arvioidaan järjestelmänä järjestelmien joukossa.​

@

Ilmavoimien HX-hankkeessa käytetty erilaisiin uhkaskenaarioihin pohjautuva arviointimalli on poikkeuksellinen kansainvälisessäkin mittakaavassa, kertoo puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko.
”Meille on sanottu, että tämä on ensimmäinen kerta kun joku tekee näin. Emme me tajunneet tekevämme tässä mitään ainutlaatuista”, Renko kertoo.
Yllätyksenä on tullut myös se, miten paljon valmistajakandidaatit ovat kyenneet parantamaan tarjouskokonaisuuksiaan neuvottelukierrosten aikana.

"Ensin sanotaan, että tämä teidän hintaraaminnehan on ihan mahdoton, mutta sitten kun on käyty iteraatiokierroksia, nähdään, miten valmistajat ovat pystyneet mahduttamaan suorituskykyä siihen raamiin. On syntynyt kilpailua."
Myös Kauppalehdelle asiaa kommentoinut Saabin toimitusjohtaja Micael Johanssonkuvaa Suomen hankintamallia sangen uniikiksi.
”Emme kansainvälisesti näe vastaavanlaisia hankintaohjelmia, vaan niissä useammin kysytään koneiden lukumäärää ja asejärjestelmien luomaa kykyä”, toteaa Johansson.

RENGON MUKAAN valmistajille esitettiin skenaarioita, joissa tyypillisesti toimitaan noin 400 km x 400 km alueella.
"Niissä on realistisia järjestelmiä, jotka on sidottu maantieteellisiin etäisyyksiin. Yksinkertaisessa esimerkissä voi olla vastapuolen it-järjestelmä, jossa on valvonta- ja tulenjohtotutkat sekä ohjus."
HX-kandidaatit joutuivat kertomaan, miten uhkan saa eliminoitua.
"Yksi kandidaatti voisi sanoa, että meitä ei näe tutkassa, me vain lähestymme ja tuhoamme sen. Toinen voi sanoa, että tulemme kovaa ja korkealla, ja ohjuksellamme on niin pitkä kantama, että ei ole mitään väliä nähdäänkö meitä. Kolmas sanoo, että lähestymme alakatveessa, ja kun nousemme lopussa ylemmäksi, meitä ei nähdä häirintälähettimemme vuoksi. Nämä ovat kaikki oikeita vastauksia, ja kaikki saattavat toimia. Numerot ovat oleellisia siinä, miten ne toimivat skenaarioissamme", Renko havainnollistaa.
db554bde-20b9-560b-9649-896432404e4a

HX-hanke. Hornet-hävittäjän seuraajan valinta lähestyy.OSKARI TÄHTINEN
Tämän jälkeen HX-organisaatio keskusteli valmistajien kanssa, ja ratkaisua hiottiin kierros kierrokselta. Yksinkertainen tonnimäärien tai työntövoimien vertailu on tilanteissa usein harhaanjohtavaa.
"Varomme tiukasti sanomasta, että etsisimme maailman parasta hävittäjää. Olemme etsimässä konetta, joka ratkaisee parhaiten meidän skenaariomme. Joku toinen kandidaatti saattaa eri reunaehdoilla eri tilanteessa menestyä paremmin kuin meidän vertailussamme."
Lue myös:
Missä mennään, HX-hanke? 3/5: Lockheed luottaa yhä ilmojen Ferrarin F-35:n etumatkaan
Missä mennään, HX-hanke? 2/5: Dassault Rafale tarjoaa vapautta USA:sta
Missä mennään, HX-hanke? 4/5: Eurofighter kehittää Typhoonia miljardeilla
Missä mennään, HX-hanke? 1/5: Saab luottaa GlobalEye -valvontakoneen kaukonäköön
Missä mennään, HX-hanke? 5/5: Boeing murisee vihollistutkat sokeiksi Growler-koneillaan
HX-HANKE ON Ilmavoimien johtama. Logistiikkalaitoksen virallinen tehtävä on tehdä sopimukset valtion puolesta sekä katsoa, että hankinnan dokumentaatio täyttää julkisille hankinnoille asetetut vaatimukset. Arviointia suorittavaan tiimiin kuuluu henkilöstöä yli puolustushallinnon organisaatiorajojen.
Rengon mukaan pääosa huhtikuun lopussa toimitettujen lopullisten tarjousten sisällöistä on valtavia Doors (IBM:n valmistama insinöörityön vaatimustenhallinnan työkalu) -tietokantoja.
"Jokaisella vaatimuksellamme on oma yksilötunniste, sitten siellä on vaatimus, esimerkiksi jonkin skenaarion seuraava osa, järjestelmävaatimus tai tietopyyntö ja tarjoajan vastaus siihen."
Tarjousvastauksesta tunnistetaan aiempiin kierroksiin verrattuna muuttuneet tiedot. Ne siirretään erilliseen, suljettuun tietojärjestelmään. Tämän jälkeen eri arviointialueiden (huoltovarmuus, elinkaarikustannukset, teollinen yhteistyö, suorituskyky) työryhmät käyvät läpi tiedot kandidaatti kandidaatilta, ja joka ryhmän lopputuloksen arvioi vielä erillinen vertaisarviointiraati.
Työryhmät eivät kesken evaluoinnin keskustele keskenään.
"Lopuksi mennään kokoavaan ryhmäpäätöksentekoon, jossa vasta tehdään lopullinen, virallinen johtopäätös."
40616e36-3901-5909-a72e-b47471280c99

Palveluksessa. Diplomi-insinööri Kari Renko siirtyi puolustusvoimiin vuonna 1992. PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS
VAIN SUORITUSKYKYÄarvioitaessa HX-kandidaatit asetetaan paremmuusjärjestykseen. Muilla osa-alueilla arvostelukriteeri on hyväksytty/hylätty jo siksikin, että niihin yli-investoiminen olisi pois suorituskykyresursseista.
Rengon mukaan HX-organisaatio pystyy kyllä tarvittaessa tuottamaan poliittisille päättäjille vaikkapa tiedon siitä, minkä tarjoajan yritysyhteistyöpaketti on paras.

"Mutta sitten pitäisi asettaa kriteeri sille, mikä on paras: tuottaako se eniten työpaikkoja, lisäarvoa kansantalouteen, painotetaanko tiettyjä teknologia-alueita...?"
Ilmavoimien lähikuukausina suorittamien simulaatioiden, sotapelien, tuloksena selviää se suorituskyky, jonka tuloksena HX-kokonaisratkaisuiden keskinäinen järjestys muodostuu. Tarvittaessa tämä suorituskykytieto voidaan kvantifioida havainnollistamaan vaikka ykkösen ja kakkosen välisen eron suuruutta.
"Tuokaan info ei kerro yhtään mitään, jos samalla ei kerrota, mitä se tarkoittaa", Renko painottaa.
TAVALLAAN HX-HANKETTA ei tule ajatella edes lentokonehankintana, vaan kyseessä on ase- ja järjestelmälavetti, jonka arvo mitataan osin sen kyvyssä toimia yhdessä muiden puolustushaarojen kanssa.
Puolustusvoimien palvelukseen vuonna 1992 tullut diplomi-insinööri Renko lähestyy asiaa systeemitekniikan näkökulmasta. Puolustusjärjestelmä koostuu osajärjestelmistä, samoin HX.
"Käydään keskustelua siitä, että ei pidä ostaa sotalaivoja tai lentokoneita, vaan kuorma-autoja. Tämä on tietyllä tavalla yksinkertainen tulokulma, sillä jos meillä on puolustusjärjestelmä, jossa tarvitaan vaikkapa ilmaan sijoitettuja sensoreita ja aseita, niin samalla tarvitaan myös kuorma-autoja."
Niinpä kalustoinvestoinneissa pitää ajatella tasapainoa ja kokonaisuutta.
"Puolustusjärjestelmää kehitetään system of systems -työnä, jossa luodaan uhkaskenaarioita ja kehitetään puolustuskonsepteja. Nykyinenkin Hornet-kalusto tuottaa esimerkiksi ilmasta maahan -kykyä, jonkinlaista ilmasta pintaan -kykyä ja tiedonkeruukykyä, mutta se muutos, mikä 30 vuodessa on tapahtunut, on informaation keräämisen, jakamisen ja käytön merkityksen kasvu."
HX-kalusto, Laivue 2020 -monitoimikorvetit ja muut puolustusjärjestelmän komponentit keräävät informaatiota, joka kootaan ja jaetaan sitä tarvitseville. Tilannekuva on yhteinen.
"Lentävän koneen verraton ominaisuus on sen siirtymiskyky. Voidaan siirtää sensoreita ja vaikuttamiskykyä ja kyetään reagoimaan. Kun nämä kyvyt yhdistetään yhteiseen suunnitteluun, kyseessä ei ole ilmavoimien vaan puolustusvoimien operaatio. Tämä "joint"-ajattelu on kehittynyt urani aikana merkittävästi."
Toisin sanoen, informaation keräämisen, käsittelyn ja vaikuttamisen kyky, jolla tuetaan muita puolustushaaroja oikea-aikaisesti, lisää merkittävästi puolustuksen toimintavaihtoehtoja.
"Kaiken ytimessä on system of systems -ajattelu, joka on vähän hukkunut keskustelusta. Asetetaan eri puolustushaaroja vastakkain, ikään kuin ne kävisivät omaa sotaansa."
 
Yllätyksenä on tullut myös se, miten paljon valmistajakandidaatit ovat kyenneet parantamaan tarjouskokonaisuuksiaan neuvottelukierrosten aikana.

"Ensin sanotaan, että tämä teidän hintaraaminnehan on ihan mahdoton, mutta sitten kun on käyty iteraatiokierroksia, nähdään, miten valmistajat ovat pystyneet mahduttamaan suorituskykyä siihen raamiin. On syntynyt kilpailua."
Tässä kyllä huomaa kuinka asiantuntevasti meidän HX-hanketta on viety lävitse veronmaksajalle parhaalla mahdollisella tavalla, kun tarjoajan alun perin tituleeraama "mahdoton" hintaraami saadaankin riittämään ja hyvin, kun ottaa huomioon kuinka Boeing sai tuon 50+14 mahtumaan tarjoukseensa ja Saab 64+2.
 
:unsure: :oops:

Under the plan, the Air Force would house up to 36 F-35s at the base while the service trains international student pilots and support personnel from Singapore, Poland, Finland and Switzerland, said Phillip Ulmer, spokesman for the 127th Wing at Selfridge. Those nations would be purchasing the aircraft from the U.S. military.

Other bases in the running to host the foreign military sales training center include Buckley Air Force Base in Colorado; Fort Smith Regional Airport in Arkansas; Hulman Field in Indiana; and Joint Base San Antonio-Lackland in Texas.

If Selfridge is chosen, the first contingent would involve about 150 families from Singapore moving to Michigan and living in the community, with pilots rotating out for training, Ulmer said.

Eli jos ostetaan F-35 niin ekan satsin koulutus nähtävästi tapahtuu joko Arkansasissa, Coloradossa, Indianassa, MIchiganissa tai Teksasissa. Tarkentunee yhteen noista piakkoin.

Mihinkä noista palstalaiset suuntaisi mieluiten?

Hulmanissa ei vaikuttaisi lennetyn hävittäjiä sitten 2008. Eli on aika tuskaista. "Block 30 F-16C/D Fighting Falcon, 1995-2008" Siellä on sittemmin vain katseltu Predatorin ja Global Hawkin kuvaa. "The DGS is an intelligence based mission, monitoring near real time video feed from Predators, Global Hawks and other unmanned aerial vehicles hovering the skies over any military area of operation. The servicemembers will process, exploit, and disseminate the video feed, providing actionable intelligence to the ground commanders and war-fighting forces." https://en.wikipedia.org/wiki/Terre_Haute_Regional_Airport https://en.wikipedia.org/wiki/181st_Intelligence_Wing

Lackland on USAF:n koulutuspumpun päämaja. Mutta ampumistapaus ja laittomien maahanmuuttajien kokoonajopaikka, joten ei täysin vakuuta. Lämmintä toki Teksasissa. Aivan liian lämmintä kesällä.

Selfridgessa on A-10 ja KC-135:sta, mutta se on paskin osa Michigania eli Detroit.

Buckleyssa on F-16 ja paljon avaruuskamaa kun on uuden Space Forcen päämaja. (Eli sinne minusta tietysti!). Koloradon tasainen viileänpuoleinen ilmasto.

A delegation from the Singapore Air Force visited Selfridge in late March to tour the base, he added, and met with Michigan Adjutant General Maj. Gen. Paul Rogers and Air National Guard Commander Brig. Gen. Bryan Teff, as well as local officials. Gov. Gretchen Whitmer addressed the group by Zoom, Ulmer said.

The Singapore group would at first relocate its F-16 training unit from Luke Air Force Base in Phoenix to the new international training center in 2023, with the intention of swapping out those aircraft for the F-35 in a couple years, Ulmer said.

Ilmeisesti Singaporesta riippuu yllättävän paljon kun ovat päättäneet olla tässä se ensimmäinen, joka tuo jopa 150 väkeä koulutukseen kerralla. Mutta ne menevät ensin F-16 oppiin, sillä "Singapore's F-16 training operations".
 
Viimeksi muokattu:
Tässä peilailen vähän Hornet-hankintaa, jos se olisi toteutettu HX:n ehdoilla eli mukana pitäisi olla muutakin kuin ilmasta-ilmaan aseita.

Eli jos otetaan amerikkalaisehdokkaat käsittelyyn aseiden suhteen.

Olisiko GBU-53 SDB2 Stormbreakerin lähin vastine AGM-65 Maverick, JASSM:in sijasta sitten olisi hankittu AGM-84 SLAM, sitten JSOW oli jo tuotannossa eli sitä myös mukaan ja vielä viimeisenä mahdollisesti AGM-84 Harpooneita. Ja tietty vielä Paveway-pommia mukaan.

StormBreakerin vastineeksi Maverickista ei mielestäni ole kuin osittain. Toki voidaan ampua liikkuvia kohteita maalla ja merellä, mutta kone kantaa pienemmän määrän aseita ja hinta lienee korkeampi. Kasettipommeillahan noita ajoneuvoja (ja elävää voimaa) oli aiemmin tarkoitus tuhota, joten niitä olisi varmaan myös ollut hankintalistalla.

Vielä kehitysasteella olleiden aseiden suhteen olen samoilla linjoilla kuin nimimerkki @mechanicus . Epärealistista hankkia, kun edes kehittäjävaltiolla ei ole vielä käytössä eikä hintojakaan tiedetä.

SLAM on tosiaan jonkinlainen kysymysmerkki sekä poliittisesti että teknisesti. Liian hapokas suorituskyky, ehkä. Toisaalta taas loppuhakeutuminen oli datalinkkisäiliötä kantavan Hornetin takapenkillä istuvan WSO:n vastuulla, ohjus ei itse osannut tunnistaa kohteita. Eli laukaisevan koneen olisi pitänyt jäädä ilmaan odottamaan ohjuksen saapumista kohteeseen ja useamman ohjuksen samanaikainen isku kohteeseen olisi vaatinut paljon koneita ilmaan. Toki varmaan koordinaatteihin ampuminen INS:n ja GPS:n avulla olisi ollut mahdollista.
 
No no, kyllä tällä(kin) palstalla tiedetään, ettei se PV mitään osaa. Ei edes valita rynnäkkökivääriä, lusikkahaarukasta puhumattakaan.
Niin kuin tällä(kin) palstalla tiedetään, niin lapsellisella nälvimisellä ja vittuilulla ei tee argumentointiaan uskottavammaksi.

Eivät täällä keskustele sotilasarvot tai henkilöhistoriat. Täällä keskustelevat argumentit.

Sinulla olisi taatusti todella paljon annettavaa keskustelulle, mutta kun tuo hiekkalaatikkotyylinen nälvimis-ilkeily-vittuilu tuntuu olevan se ainoa mitä viitsit antaa ulos, niin helpommalla selviää kun hyppää nuo itkupotku-uhriutumiset yli.
 
Joo löysin

The proposal comprises 64 Gripen E fighter aircraft and an extensive weapons package, as well as two GlobalEye Airborne Early Warning & Control (AEW&C) aircraft

The offering includes some of the most advanced weapons, such as the Meteor for air targets at medium to long distance, the IRIS-T for air targets at short distance, SPEAR for ground targets at medium distance and the KEPD350/Taurus for long-range strike missions against ground targets.

 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Iltasanomissa oleva Baltia -skenaario pisti miettimään. Luvussa "Pääsisikö hyökkääjä niskan päälle" on tämmöinen kommentti:

Kriittinen ehto Venäjän menestykselle on se, etteivät Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan ilma-ase ja pitkän kantaman täsmäaseet pysty aloittamaan iskuja Venäjän hyökkäysvoimaa vastaan ennen kuin konflikti on jo ratkaistu.


Viive Naton kannalta kriittisissä vastaiskuissa voi johtua siitä, että Nato joutuu aluksi keskittämään ilma- ja täsmäaseensa tuhoamaan Venäjän tehokkaaksi tiedettyä ilmapuolustusta. Naton suhteellisen heikot maavoimat eivät pysty torjumaan hyökkäystä ilman oman ilma-aseen antamaa tukea.

Tuo pisti miettimään että stealthin hyötyjä ja haittoja käsitellään usein joko ilmasta - ilmaan tai maasta - ilmaan -näkökulmalla.

Maasodankäynnin näkökulmasta lienee kuitenkin suuri ero siinä voidaanko ilmasta iskeä hyökkäävän vihollisen maajoukkoja tai niiden käyttämiä avainkohtia (logistiset pullonkaulat kuten sillat ja rautateiden tärkeät kohdat, dronetoiminta, tykistö raketinheittimineen, komentojärjestelmät...) vastaan jo hyökkäyksen käynnistyessä vai vasta myöhemmin. Ja samoin se, että kuinka syvälle niihin voidaan iskeä lienee aika keskeistä.

Palstan seuraaminen on ollut pitkään niin vähäistä, etten tiedä onko tätä varhaista maajoukkojen tukemista kiistetyssä tai muuten kiukkuisessa ilmatilassa käsitelty täällä.

Puhtaasti tietämättömyydestä ja ymmärryksen puutteesta nousevalla varmuudella kuvittelisin, että silläkin voisi olla valintaprosessissa aika iso merkitys.



P.S.

Jos Suomen valintaprosessi poikkeaa edukseen muiden maiden vastaavista, niin valmistajilla ja myyvillä mailla voi olla voimakas intressi voittaa Suomen kisa myös profiloitumisen näkökulmasta. Ja Suomella voisi olla siinä vaihtokelpoinen asia ystävällismielisten maiden kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa ajatellen.
 
:unsure: :oops:



Eli jos ostetaan F-35 niin ekan satsin koulutus nähtävästi tapahtuu joko Arkansasissa, Coloradossa, Indianassa, MIchiganissa tai Teksasissa. Tarkentunee yhteen noista piakkoin.

Mihinkä noista palstalaiset suuntaisi mieluiten?

Hulmanissa ei vaikuttaisi lennetyn hävittäjiä sitten 2008. Eli on aika tuskaista. "Block 30 F-16C/D Fighting Falcon, 1995-2008" Siellä on sittemmin vain katseltu Predatorin ja Global Hawkin kuvaa. "The DGS is an intelligence based mission, monitoring near real time video feed from Predators, Global Hawks and other unmanned aerial vehicles hovering the skies over any military area of operation. The servicemembers will process, exploit, and disseminate the video feed, providing actionable intelligence to the ground commanders and war-fighting forces." https://en.wikipedia.org/wiki/Terre_Haute_Regional_Airport https://en.wikipedia.org/wiki/181st_Intelligence_Wing

Lackland on USAF:n koulutuspumpun päämaja. Mutta ampumistapaus ja laittomien maahanmuuttajien kokoonajopaikka, joten ei täysin vakuuta. Lämmintä toki Teksasissa. Aivan liian lämmintä kesällä.

Selfridgessa on A-10 ja KC-135:sta, mutta se on paskin osa Michigania eli Detroit.

Buckleyssa on F-16 ja paljon avaruuskamaa kun on uuden Space Forcen päämaja. (Eli sinne minusta tietysti!). Koloradon tasainen viileänpuoleinen ilmasto.



Ilmeisesti Singaporesta riippuu yllättävän paljon kun ovat päättäneet olla tässä se ensimmäinen, joka tuo jopa 150 väkeä koulutukseen kerralla. Mutta ne menevät ensin F-16 oppiin, sillä "Singapore's F-16 training operations".
Teksasissa voi nauttia auringosta ja Coloradossa pössytellä vapautuneesti. Kuka mitäkin preferoi :cool:
 
Teksasissa voi nauttia auringosta ja Coloradossa pössytellä vapautuneesti. Kuka mitäkin preferoi :cool:

Mikä vain, kunhan on Big City! :cool: Muualla ei kuulemma sotilaslentäjät viihdy, siksi hakevat niin sankoin joukoin Finnairille.
 
Kaleva -lehdessä on tänään artikkeli hävittäjähankinnoista. Kirjoittaja on Joonas Kuikka.

Siinä tehdään arvailua, miksi vain 2 valmistajaa on ilmoittanut julkisuuteen myytävien koneiden lukumäärän. Vain Boeing ja Saab ovat olleet avoimia sen suhteen. Saabin tarjomia GlobalEye -tutkavavontakoneita kehutaan. Sehän on hyvä asia, mutta entä hävittäjät?

Boengilla on jonkinlaisia elektronisen sodankäynnin Gowler-hävittäjiä 14 kpl. Mitä ihmeen elektroonista sotaa käydään? Anteeksi vain kysymykseni, kun en ole asiantuntija. Jos venäläiset hävittäjät tulevat saadaanko ne elektronisesti tiputettua alas? Kuullostaa kummalliselta. Se Gowler siis pystyy hyökkäämään, vaikka ei ammu yhtään laukausta. ?.. Pystyy estämään vastustajien tutkia toimimasta. Jaaha. Näkeehän vihollinen jopa ilman tutkiakin eteensä vai mitä.

Tärkeä huomio oli kirjoittajalta, että muut tarjoajat eivät ehkä pysty myymään 64 konetta meille. (Koska ovat hiljaa.) Miten se vaikuttaa päätöksiin, jos lukumäärä ei täyty?

Onpa mielenkiintoisia analyysejä! Kannattaapa lukea näitä lisää.
 
Kaleva -lehdessä on tänään artikkeli hävittäjähankinnoista. Kirjoittaja on Joonas Kuikka.

Siinä tehdään arvailua, miksi vain 2 valmistajaa on ilmoittanut julkisuuteen myytävien koneiden lukumäärän. Vain Boeing ja Saab ovat olleet avoimia sen suhteen. Saabin tarjomia GlobalEye -tutkavavontakoneita kehutaan. Sehän on hyvä asia, mutta entä hävittäjät?

Boengilla on jonkinlaisia elektronisen sodankäynnin Gowler-hävittäjiä 14 kpl. Mitä ihmeen elektroonista sotaa käydään? Anteeksi vain kysymykseni, kun en ole asiantuntija. Jos venäläiset hävittäjät tulevat saadaanko ne elektronisesti tiputettua alas? Kuullostaa kummalliselta. Se Gowler siis pystyy hyökkäämään, vaikka ei ammu yhtään laukausta. ?.. Pystyy estämään vastustajien tutkia toimimasta. Jaaha. Näkeehän vihollinen jopa ilman tutkiakin eteensä vai mitä.

Tärkeä huomio oli kirjoittajalta, että muut tarjoajat eivät ehkä pysty myymään 64 konetta meille. (Koska ovat hiljaa.) Miten se vaikuttaa päätöksiin, jos lukumäärä ei täyty?

Onpa mielenkiintoisia analyysejä! Kannattaapa lukea näitä lisää.
Taisi olla kirjoitus mallia, "Mitään en asiasta ymmärrä, mutta mielipide on vahva".
 
Kaleva -lehdessä on tänään artikkeli hävittäjähankinnoista. Kirjoittaja on Joonas Kuikka.

Siinä tehdään arvailua, miksi vain 2 valmistajaa on ilmoittanut julkisuuteen myytävien koneiden lukumäärän. Vain Boeing ja Saab ovat olleet avoimia sen suhteen. Saabin tarjomia GlobalEye -tutkavavontakoneita kehutaan. Sehän on hyvä asia, mutta entä hävittäjät?

Boengilla on jonkinlaisia elektronisen sodankäynnin Gowler-hävittäjiä 14 kpl. Mitä ihmeen elektroonista sotaa käydään? Anteeksi vain kysymykseni, kun en ole asiantuntija. Jos venäläiset hävittäjät tulevat saadaanko ne elektronisesti tiputettua alas? Kuullostaa kummalliselta. Se Gowler siis pystyy hyökkäämään, vaikka ei ammu yhtään laukausta. ?.. Pystyy estämään vastustajien tutkia toimimasta. Jaaha. Näkeehän vihollinen jopa ilman tutkiakin eteensä vai mitä.

Tärkeä huomio oli kirjoittajalta, että muut tarjoajat eivät ehkä pysty myymään 64 konetta meille. (Koska ovat hiljaa.) Miten se vaikuttaa päätöksiin, jos lukumäärä ei täyty?

Onpa mielenkiintoisia analyysejä! Kannattaapa lukea näitä lisää.
Saisiko tekstin tänne?
 
Mielipide se on tämäkin.


Kommenttiosiossa sen verran mainio viesti että lainaan sen tähän:


Kun tulee aina lähinnä persuja mollattua, niin kyllä vihreissäkin näyttää taivaanrantaa maalaavia hörhöjä olevan.

Ehdotan Kiurun hengessä, että lahjoitamme nuo kymmenen miljardia Venäjälle osoituksena halustamme liennyttää. Venäjä voi sitten valmistaa rahalla rauhanaseita, jotka eivät saastuta ja jotka toimivat liennyttävänä vastapainona maailmanrauhaa uhkaavan Naton saastuttaville aseille.
 
Me voitaisiin laittaa vielä muutama miljardi lisää tuon kympin päälle, koska ei tulisi kustannuksia lentotunnit ja muusta turhasta.

Sillä rahalla rakennettaisiin lisää rautateitä rajan yli Venäjän läntisiin tukikohtiin, jolloin panssarit ja joukot voitaisiin kuljettaa tänne ympäristöystävällisesti rautateitse. Ei ruudinkärykään edistäisi ilmastokatastrofia!
 
Back
Top