Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Ja tässäkään ei nyt onneksi valintapäätöstä tarvitse enää kovin kauaa odotella; aletaan olla siinä vaiheessa vuotta 2021, että voi jo sanoa valintapäätöksen olevan alle puolen vuoden päässä. Tuntuu jo ihan mukavalta, kun tätä hanketta on jo tyyliin vuodesta 2016 asti seurannut ja on sellainen maratonin viimeiset muutama kilometri - fiilis. Piakkoin vuosien odotus ja jännitys palkitaan.
Toisaalta hanke on siinä mielessä hyvässä kohtaa, että mukana on edes yksi viidennen sukupolven kone. Sen lisäksi myös edellisen sukupolven koneet on saatu vietyä siihen pisteeseen, että ne tarjoavat hyvän suorituskykyparannuksen meidän legacy hornetiin verrattuna.
Samovarius
Ylipäällikkö
Nojaa, aikalailla samassa vaiheessa suurin osa Eurooppaakin päivittää koneensa. Tähän on pari ihan selkeää syytä, ensinnäkin edellisen konesukupolven saapuminen 80-luvulla ja toisekseen 90-luvun pysähtyneisyyden aika, luonnollisesti kaikki kalusto saavuttaa elinkaarensa lopun samaan aikaan kun kaikki on hankittu jokseenkin samaan aikaan. Siihen päälle itäblokin ylijäämän korvaaminen ja ilmeisesti 90-luvun krapulasta aletaan heräillä. Ei nyt äkkiseltään tule mieleen muita poikkeuksia tähän aikatauluun kuin hävittäjien valmistajamaat ja koneitaan pienin erin uusiva Kreikka.
Siinä mielessä aikataulu on ongelmallinen juuri FCASin ja Tempestin kannalta. Niiden tullessa palveluskypsiksi on viimeiselläkin Euroopan vientiasiakkaalla uudet koneet. Vastaavasti juuri päivitetyillä koneilla on silloin vielä paljon elinkaarta jäljellä. Edessä on joko näinä päivinä hankittavien hävittäjien myynti eteenpäin tai paluu kahden konetyypin malliin. Siksi (ja ehkä vähän enemmän modernien hävittäjien pitkästä kehityskaaresta johtuen - monimutkainen teknologia on monimutkaista) suhtaudun aika varauksella lupauksiin, että eurooppalaisia 5. sukupolven hävittäjiä nähtäisiin laajassa mitassa palveluskäytössä vielä ensi vuosikymmenellä. Ihan yhtälailla niissä jutuissa on sanoisinko myyntimiehen katteetonta optimismia kuin Saabin esitteissä, jopa enemmän.
Siinä mielessä aikataulu on ongelmallinen juuri FCASin ja Tempestin kannalta. Niiden tullessa palveluskypsiksi on viimeiselläkin Euroopan vientiasiakkaalla uudet koneet. Vastaavasti juuri päivitetyillä koneilla on silloin vielä paljon elinkaarta jäljellä. Edessä on joko näinä päivinä hankittavien hävittäjien myynti eteenpäin tai paluu kahden konetyypin malliin. Siksi (ja ehkä vähän enemmän modernien hävittäjien pitkästä kehityskaaresta johtuen - monimutkainen teknologia on monimutkaista) suhtaudun aika varauksella lupauksiin, että eurooppalaisia 5. sukupolven hävittäjiä nähtäisiin laajassa mitassa palveluskäytössä vielä ensi vuosikymmenellä. Ihan yhtälailla niissä jutuissa on sanoisinko myyntimiehen katteetonta optimismia kuin Saabin esitteissä, jopa enemmän.
Onhan tuo sinänsä haasteellinen FCAS:in ja Tempestin kannalta. Esimerkiksi, kun Suomi on tehnyt jo valintansa tämän vuoden lopulla, Belgia ja Alankomaat tuskin ostavat F-35:n jälkeen enää mitään uutta hävittäjää heti seuraavalla vuosikymmenellä (tai edes 2040-luvulla), Norjakin pitäytyy F-35:n varassa, Itävalta vaihtamassa Typhoonit lähivuosina, Sveitsi korvaa Hornetit tänä vuonna, jne... niin Euroopan sisäisesti suuret ja keskikokoiset markkinaraot alkavat olla täytettyinä siinä vaiheessa kun FCAS ja Tempest tulevat valmiiksi.
Ainoa mitä keksin tällaista suurempaa olisi juuri Kreikkaan ja Puolaan F-16:n korvaajaksi, joitakin pieniä kauppoja Balkanille ja Keski - ja Itä-Eurooppaan, jossa konemäärät kaupoissa eivät tule olemaan paria kymmentä korkeampia. Joten sinänsä Euroopassa ei ole oikein tilaa suurille määrille FCAS:ia tai Tempestiä niiden valmistajamaiden ulkopuolella. Tulee vähän mieleen sanonta 'Too little, too late.'', koska sitähän se juuri on. Jos tuota 1990-luvun ja 2000-luvun alun pysähtyneisyyden ja armeijan alasajon aikaa ei olisi tapahtunut, niin varmaan olisi ollut mahdollista saada eurooppalainen 5. sukupolven kone valmiiksi tälle vuosikymmenelle, jos Eurooppa olisi ottanut itsevaltaisemman otteen puolustuksesta ja jättäytynyt F-35:n kehityskelkasta pois tehden oman 5. sukupolven hävittäjän.
Huhta
Greatest Leader
En oikein näe tuota ongelmana. Hävittäjämarkkinat ovat kuitenkin pääosin kehittäjämaissa, vientikaupat pienille maille ovat vain plussaa siihen päälle. Kehittäjämaissa taas vanhenee niin Rafalet (Ranska) kuin Typhoonit (Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Italia) ja lisäksi Ruotsia saattaa alkaa ahdistaa Gripen E:n suorituskyky, vaikka rungoissa olisi vielä tunteja jäljellä.
Lisäksi vaikka FCAS ja Tempest pysyisivät aikataulussa, niin ne tulevat käyttöön joskus n. 2035-2040. Sitten menee vielä hyvinkin 10 vuotta ennen kuin ne ovat oikeasti palveluskypsiä ja sitä myöten houkuttelevia vientiasiakkaille. Esim. Rafale taisi alkaa kelvata vientiin vasta toistakymmentä vuotta ranskalaisten palveluskäyttöönoton jälkeen. Samoin Typhoonin ensimmäiset versiot olivat hyvin karuja, vaikka
Ollaan siis pitkällä 2040-luvulla ennen kuin FCAS ja Tempest pystyvät oikeasti kilpailemaan vientikaupoista. Siinä vaiheessa vanhimman pään F-35:t (Norja, Hollanti) alkavat jo poistua käytöstä 30 vuoden lentämisen jälkeen ja vähän myöhemmin muidenkin maiden koneet alkavat lahota (Puola, Slovakia, Tanska, Belgia, Sveitsi, Suomi jne.).
Puola ja Kreikka olivat hyviä mainintoja. Lisäksi voisi mainita ehkä Romanian ja Portugalin (lentävät nykyään F-16:lla) sekä mahdollisesti Tsekin. Eikä kannata aliarvioida noita "parinkymmenen koneen" ostajia - niitä on kuitenkin aika lailla ja niiden taloudet kasvavat.
Viimeksi muokattu:
Olympiakasarmi
Kenraali
FCAS ja Tempest joutunevat aikanaan kilpailemaan vientikaupoista USA:n MR-X:n kanssa.
Tuskin jos jenkkien kehitysaikataulut ovat nykyisenlaisia.
Toki jenkit markkinoinnin mestareina lisäävät vain myyntimateriaaliin sukupolvinumeroita saadaksen tekniikan näyttämään uudelta
.
Olympiakasarmi
Kenraali
Ainakin toiveena on jotakin ihan muuta kuin F-35:n kehitysaikataulu.Tuskin jos jenkkien kehitysaikataulut ovat nykyisenlaisia.
Toki jenkit markkinoinnin mestareina lisäävät vain myyntimateriaaliin sukupolvinumeroita saadaksen tekniikan näyttämään uudelta
Air Force Wants to Cut 421 Old Fighters, Buy 304 New Ones | Air & Space Forces Magazine
The Air Force will ask Congress to retire 421 legacy aircraft through 2026, replacing them with just 304 new fighters, according to talking points obtained by Air & Space Forces Magazine.
www.airforcemag.com
Samovarius
Ylipäällikkö
Niin, tämä luonnollisesti riippuu lopullisesta toimitusaikataulusta. On kuitenkin todennäköisempää, että markkinatilanne on heikompi FCASin ja Tempestin kannalta aikanaan, kuin se on nyt ostajan kannalta. Niitä koneita saadaan odottaa yli 10 vuotta vähintään, eikä HX-hankkeen venyttäminen niin pitkään ole vaihtoehto. Mähän tavallaan vastasin siihen väitteeseen.
LasUps
Luutnantti
Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta - luulin painaneeni lähetä-nappia, mutta en sitten näköjään.
Aivan varmasti jotakin mutinaa tulee. Toivottavasti aikanaan julkaistava rapsa on kuitenkin selkeämpi.
En mä väitä, että Tanskan kilpailu olisi ollut epäreilu ketään kilpailijaa kohtaan. Epäonnistuminen on voinut tapahtua viestinnässä, kun raportti näyttää minunlaisen peruspulliaisenkin silmissä juostenkustulta ja huonosti perustellulta. Se että raavitaan joku kyseenalainen rapsa kasaan, ei vielä tee prosessista läpinäkyvää varsinkin, kun ko. paperin mukaan tuloksiin pääsy näyttää ihan muulta.
Ei pitäisi olla mahdoton tehtävä saada parempaa aikaan.Eikä auditointi ole mitenkään merkityksetöntä, en ole sellaista missään välissä väittänytkään.
DX-hankintaa ei kai ole mainostettukaan mitenkään läpinäkyvänä?
No mutta, pidän itsekin F-35A:ta ehdottomasti ennakkosuosikkina kokonaisuutta katsellen.
Gyllis1
Respected Leader
Ei ole. Kirjoitit että toivot ja uskot että pv onnistuu läpinäkyyvydessä paremmin kuin Tanska. Kysyin miten ajattelit että se käytännössä toteutuu?
Näin puolustusvoimat arvioi HX-kandidaattien kustannuksia – Insinöörikenraalimajuri avaa laskelmia T&T:lle ja paljastaa, miksi drone ei vielä korvaa lentäjää
HX-hankkeen evaluaatio on epävarmuuden tilastollista hallintaa. Haastattelimme puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaa, insinöörikenraalimajuri Kari Renkoa, joka avasi kustannuslaskelmien taustoja, puolustusvoimien erilaisia analyysimalleja ja kansainvälistä kehitystä. Renko myös kertoo...
Kellään tunnuksia?
LasUps
Luutnantti
Juuri niin kuin tuossa viittasin, eli paremmalla raportoinnilla ja avaamalla perusteluja, esim. miksi päätettiin tehdä jollain poikkeavalta näyttävällä tavalla yhden ehdokkaan kohdalla. Sekin riittäisi, että todetaan tarkemman avaamisen olevan mahdotonta liikesalaisuuksien takia. Samalla voi kuitenkin kertoa, miten vertailukelpoisuus säilytettiin niin, että arviointi oli reilua kaikille osapuolille. Viime kädessä, jos ei vaan yksinkertaisesti pysty sanomaan asiaa selkeästi suurelle yleisölle, niin kannattanee olla sanomatta mitään.
Gyllis1
Respected Leader
Tämä varmaan on se viisain malli. En usko, enkä ole missään nähnyt viitattavan että Tanskan tyylistä rapsaa olisi tulossa.
Näin puolustusvoimat arvioi HX-kandidaattien kustannuksia – Insinöörikenraalimajuri avaa laskelmia T&T:lle ja paljastaa, miksi drone ei vielä korvaa lentäjää
HX-hankkeen evaluaatio on epävarmuuden tilastollista hallintaa. Haastattelimme puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaa, insinöörikenraalimajuri Kari Renkoa, joka avasi kustannuslaskelmien taustoja, puolustusvoimien erilaisia analyysimalleja ja kansainvälistä kehitystä. Renko myös kertoo...www.tekniikkatalous.fi
Kellään tunnuksia?
Näin puolustusvoimat arvioi HX-kandidaattien kustannuksia – Insinöörikenraalimajuri avaa laskelmia T&T:lle ja paljastaa, miksi drone ei vielä korvaa lentäjää
Mikko Pulliainen21.6.202109:01HX-HANKEILMAILUKONEET JA LAITTEETASETEOLLISUUSHX-hankkeen evaluaatio on epävarmuuden tilastollista hallintaa. Haastattelimme puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaa, insinöörikenraalimajuri Kari Renkoa, joka avasi kustannuslaskelmien taustoja, puolustusvoimien erilaisia analyysimalleja ja kansainvälistä kehitystä. Renko myös kertoo, kuinka suomalainen hävittäjätoiminta eroaa siitä, miten vaikkapa Yhdysvallat käyttää omaa kalustoaan.
Lähdössä. Ilmavoimien F/A-18 Hornet -kalusto lentää historiaan vuoteen 2030 mennessä. HENRI KARKKAINEN
@
Ilmavoimien HX-hankkeessa eri hävittäjäkandidaattien käyttökustannuksia arvioidaan ohjelmistopohjaisilla menetelmillä laitekohtaisella tasolla, kertoo puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko.
Tekniikka&Talous haastatteli Renkoa huhtikuun lopussa. Ensimmäinen osa hänen haastattelustaan on luettavissa täällä >>>
”Käyttökustannuksiin kuuluvat esimerkiksi polttoaine- ja tilakustannukset, Finavian maksut ja kiitotien auraaminen. Ylläpitokustannukset ovat, paljonko koneen huoltaminen ja korjaaminen maksavat”, Renko jaottelee.
Lentokoneen ja sen komponenttien vikaantumista tarkastellaan tilastollisena satunnaisilmiönä. On laitteita, joilla on joku tietty keskimääräinen vikaantumisväli, ja tällä keskiarvolla on hajonta.
”Sitten korjausajassa ja kustannuksissa on joku hajonta. Ylläpitokustannuksissa kysymme ensin kandidaateilta, paljonko maksaa lentää koneella X tuntia vuodessa. Tätä mallinnetaan kahdella sotilasstandardilla: LSA (logistics support analysis) ja LORA (level of repair analysis). Neuvottelujen aikana olemme suunnitelleet eri kandidaateille, mikä on niille paras ylläpitojärjestelmä, eli mitä tehdään tukikohdassa, mikä laite menee Installe tai Patrialle, ja mikä voidaan viedä ulkomaille samalla, kun koneeseen asennetaan vaihtolaite.”
Puolustusvoimat käyttää kustannusten arviointiin tietokoneohjelmistoa, johon syötetään laitekohtaiset parametrit: vikaantumis- ja vaihteluväli, logistinen viive, korjauksen kestoaika ja niin edelleen.
”Sitten ajetaan 10 000 Monte Carlo -simulaation (tilastollinen menetelmä, joka perustuu satunnaislukujen käyttöön ja toistoon) setti, suunnitellaan että koneella lennetään X tuntia vuodessa sekä varioidaan tunti- ja lentokonemäärää. Sen seurauksena saamme tiedon, että esimerkiksi 90 prosentin todennäköisyydellä jonkun kandidaatin vuotuinen ylläpitokustannus on tietynsuuruinen, ja miten se on jakautunut.”
Mitä leveämpi jakauma, sitä epävarmempaa on tieto.
”Jos kandidaatilla on paljon käyttökokemusta, data on tilastollisesti luotettavampaa. Lähtötietojen tarkistusvaiheessa katsotaan vielä, löytyykö datalle tositus.”
Palveluksessa. Diplomi-insinööri Kari Renko siirtyi puolustusvoimiin vuonna 1992.
VALMISTAJIEN antamaa dataa ei voi käyttää sellaisenaan, sillä monitoimihävittäjän käyttäminen vaikkapa Lähi-idän aavikko-olosuhteissa pääosin ilmasta maahan -roolissa poikkeaa Suomen olosuhteissa käytävistä operaatioista, joissa ilmasta ilmaan -toiminta korostuu.
”Nuo ovat niitä vaikeita asioita. Emme mallinna esimerkiksi amerikkalaista huoltojärjestelmää, vaan sen järjestelmän, jota olemme ostamassa, Suomen hinnoilla ja logistisilla viiveillä.”
Rengon mukaan käyttötapojen erot vaikuttavat joidenkin järjestelmien vikaantumiseen, joihinkin ne taas eivät vaikuta. Joidenkin laitteiden vikaantuminen mitataan tunneissa, joidenkin tapahtumamäärässä.
”Jos on laite, jota ei käytetä aavikolla, mutta täällä käytetään, datan tulkinta on asiantuntija-arvioita. Siksi on vaarallista ajaa simulaatioita ja todeta, että keskiarvo on oikea vastaus, vaan pitää katsoa hajontoja.”
Lopuksi HX-organisaatio vertaa laskemiansa tuloksia valmistajien antamiin vastauksiin. Jos erot ovat merkittäviä, sille on löydyttävä selitys.
”Jotta tietäisimme, että simulaatio laskee riittävän oikein, olemme syöttäneet sinne nykyisen Hornet-kalustomme datan ja katsoneet, tuleeko riittävän oikea tulos.”
HX-hankkeen arviointikäsikirjassa on määritelty sallittu suuruusraja ylläpitokustannusten todennäköisyysjakaumalle.
”Koska kyseessä on jakauma, se tarkoittaa että asiantuntijat voivat kritisoida vastausta.”
HX-kandidaatti. Dassault Rafale. ORESTIS PANAGIOTOU
YKSI HX-HANKKEEN kriteereistä on, että tulevan monitoimihävittäjän vuosittaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten tulee mahtua nykyiseen 250 miljoonan euron kustannusraamiin. Kolmessa vuosikymmenessä siitä tulisi 7,5 miljardia euroa.
Kun tähän lisätään HX-hankinnan kymmenen miljardin euron kustannus, jäljelle jäisi vielä elinkaaripäivityksiin 2,5 miljardia, ja silti pysyttäisiin 20 miljardin euron yhteiskustannuksissa koko elinkaaren ajalta. HX-hankkeelle ei tosin ole asetettu vaatimusta 20 miljardin euron kustannuskatolle hankinta- ja käyttökustannuksissa.
Tämän lisäksi sopimuksiin ollaan neuvottelemassa indeksikattoehtoa, joka olisi suurusluokaltaan noin 1–1,5 miljardia pahimman mahdollisen skenaarion tapauksessa.
HX-kandidaatti. Lockheed Martin F-35A Lightning II Joint Strike Fighter (JSF) ROB ENGELAAR
HX-hankkeen arvostelijat ovat muistuttaneet, että hankintakustannus muodostaa tyypillisesti vain kolmanneksen elinkaaren kokonaiskustannuksista. Tällä matematiikalla HX-kustannukset kohoaisivat 30 miljardiin.
”Tämä julkisuudessa esitetty käsitys on peräisin [ainakin] eräästä amerikkalaisesta logistiikan oppikirjasta.”
Rengon mukaan todennäköisin viitattava teos on B.S. Dhillonin Life Cycle Costing for Engineers.
”Me olemme miettineet esimerkiksi sitä, miksi emme saa tuollaisia tuloksia Hornetistamme, ja luulemme löytäneemme vastauksen. Tärkein selitys on, että käyttökustannukset riippuvat ennen kaikkea siitä, paljonko järjestelmää käytetään.”
Rengon mukaan suomalaiset hävittäjälentäjät lentävät vuodessa vähemmän kuin mitä esimerkiksi sotilasliitto Nato lentäjiltään edellyttää.
”Siihen on hyviä syitä. Meillä on vähemmän siirtolentoja, lennämme enemmän simulaattoreilla ja koulutusohjelmamme ovat ehkä tiukempia. Kansainvälisissä harjoituksissa on huomattu, että koulutus- ja osaamistasomme ei ole mitenkään huono.”
Naton lentotuntimäärillä myös Suomen Hornet-kaluston käyttökustannukset kasvaisivat.
”Toinen selitys on, että usein laskelmat tehdään ynnäämällä yhteen jo toteutuneita kustannuksia. Ne lasketaan toteumavuoden rahan arvossa, eikä niitä muuteta jonkin tietyn hetken arvoon. Silloin se korostaa käyttökustannusten osuutta, koska rahan arvo laskee.”
Renko painottaa, että varmasti ei voida sanoa kustannusten pysyvän jollakin tietyllä tasolla. Aina on mahdollisuus esimerkiksi 1970-luvun energiakriisin kaltaisille shokeille.
”Emme me yritä ketään huijata, eivät viranomaiset sellaista tee. Tässä tullaan siihen, minkälainen on meidän lähestymistapamme: LSA- ja LORA-analyysi tietyillä työkaluilla, tekijänä asiantuntijajoukko, joka on tehnyt elämäntyönsä sotilasilmailussa. Toinen kysymys on, että uskommeko tämän olevan riittävän tarkka? Vastaus on kyllä. Me ampuisimme itseämme jalkaan, jos ostaisimme järjestelmän, jota meillä ei ole varaa käyttää. Ei suomalainen systeemi toimi niin, että saisimme silloin lisää rahaa, vaan se johtaisi siihen, että rahaa pitäisi ottaa puolustusjärjestelmän operoinnin muista osista. Silloin tekisimme itsellemme hallaa, koska emme olisi enää suunnitellussa tasapainossa.”
Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme
HX-kandidaatti. Eurofighter Typhoon. GIUSEPPE LAMI
ERI KONEIDEN elinkaarissa voi toki olla myös eroja riippuen esimerkiksi siitä, milloin kalusto on tullut käyttöön ja milloin sen pääasiallisten käyttäjämaiden odotetaan koneista luopuvan.
”Jos tämä ulottuvuus otetaan mukaan, ja palataan ylläpito- ja käyttökustannuslaskelmaan, siinä on epävarmuutta, joka saadaan ulos hajontana. Ei yksikään myyjä tee sellaista sopimusta, että se sitoutuisi tietyillä ehdoilla ja hinnoilla toimittamaan varaosia vuonna 2060.”
Rengon mukaan hävittäjävalmistajan pitää, pysyäkseen pidemmällä aikavälillä mukana markkinassa, pystyä toimittamaan myös tuotetukea.
”Yhdysvaltain hallinto tekee tiettyjä, ehkä vähän voimakkaampia, takeita FMS-järjestelmässään (foreign military sales), mutta siinäkin on varauksia. Kaikki viisi ovat uskottavia ja luotettavia toimijoita, enkä lähde spekuloimaan asialla, mutta [laskennassa] on mukana riskiarvio.”
HX-kandidaatti. Saab Gripen E. STEFAN JERREVANG
HX-HANKKEEN yhteydessä keskustelua on herättänyt myös nykyisen Hornet-kaluston poistuminen käytöstä. Puolustusvoimien suunnitelmissa tämä tapahtuu 4 500 lentotunnin jälkeen, jolloin niiden niin kutsuttu FLE-tunnusluku on 0,75.
FLE-arvo (fatigue life expended) on Hornetin rakenteiden eliniän kulutuksen seurantaan käytettävä tunnusluku, jolla seurataan siiven tyven kumulatiivista rasituskertymää suhteessa koneen suunnitteluvaiheessa osoitettuun turvalliseen maksimiarvoon.
Rengon mukaan Hornet-kalustolla voidaan operoida FLE-arvoon 1 asti. Koneessa on kuitenkin myös osia, joiden kesto ei mitenkään riipu FLE-arvosta, ja vastaavasti osia, jotka eivät kestä FLE:n arvoon 1 asti.
”Meidän koneidemme suurissa runkokaarissa on alueita, joiden elinikärajoitus on FLE 0,75. Jos halutaan päästä yli 0,75:n, meidän pitäisi vaihtaa runkokaaret, mikä tarkoittaisi koneen keskirungon vaihtamista.”
Runkokaaria onkin vaihdettu esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Hornet-kalustossa. Renko muistuttaa myös, että maan lento-operaatiot poikkeavat suomalaisesta toiminnasta.
”Se, että saa paljon lentotunteja tarkoittaa, että mennään esimerkiksi Irakiin ja ajetaan odotuskuviota alle kahdella g:llä tuntitolkulla, mitä me emme tee. Koulutuksemme on tehokasta, voisi sanoa jopa että kallista, koska se syö koneita.”
Osin kyse on myös tuotetuen heikentymisestä tilanteessa, jossa kalustosta aletaan jo luopua.
”Jo nyt näkyy, että kaikkia varaosia ei enää tahdo saada. Sitten on koneen suhteellinen suorituskyky uhkan kasvavaan suorituskykyyn nähden. Kyllä koneen saa ilmassa pysymään, mutta siihen on syynsä, miksi lentoyhtiöt eivät enää lennä DC-3 -kalustolla.”
HX-kandidaatti. Boeing F/A-18 Super Hornet VALENTIN FLAURAUD
RENKO luonnehtii logistiikkalaitoksen toimintaa hieman samanlaiseksi kuin ydinenergialiiketoimintaa: molemmissa tehdään suuria investointeja, joiden käyttöaika on hyvin pitkä. Hankintojen pitää olla sellaisia, että ne eivät vanhennu ennen aikojaan.
”Katsantokanta on väkisin vähintään kaksikymmentä vuotta, varmaan kauemmin kuin monen muun teknisen toiminnan piirissä.”
HX-hankkeen kontekstissa tämä tarkoittaa myös miehittämättömien ilma-alusten kehityksen seurantaa.
”Tällä hetkellä ne ovat pitkälti ISR- eli tiedustelu- ja valvontasensorialustoja. Sitten on panssarintorjuntatyyppisiä aseita, jotka toimivat pääosin alueilla, joilla ei ole sellaisia sääilmiöitä kuin meillä, eli pilviä ja räntäsadetta.”
Oleellinen on myös uhkaympäristö, jossa kalusto toimii.
”Amerikkalaiset ovat olleet osana epäsymmetrisissä konflikteissa, joissa ollaan riittävän korkealla rynnäkkökiväärin kantaman yläpuolella, vastustajalla ei ole havainnointi- eikä vaikutuskykyä siihen lennokkiin, aurinko paistaa eikä ole pilviä. Suomen olosuhteissa lennokin odotettavissa oleva elinaika ei ole kovin pitkä.”
Rengon mukaan tiedustelu- ja ilmasta maahan -toimintaan kykenevän kaluston jälkeen kehityksen seuraava askel on kalusto, joka toimii miehitetyn hävittäjän kumppanina.
”Kysyimme kaikilta HX:ssä mukana olevilta valmistajilta, milloin tulee miehittämätön ilmataistelukone. Kaikki vastasivat, että ei ennen vuotta 2050. Nämä nykyiset suuret UCAV:t (unmanned combat aerial vehicle, yleisnimi miehittämättömille sotilasilma-aluksille) eivät hyvällä tahdollakaan ole kuin lennokkeja. Niiden idea on tunkeutumiskyvyn ja tappioiden vähentäminen. Lennokki on oikein hyvä kapine, mutta miten meidän ympäristömme reunaehdot muuttuvat ja miten se vaikuttaa ratkaisun hyvyyteen, sen pohtiminen on ihan perusinsinöörityötä.”
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen ja tyhjentävä vastaus siihen, että kuinka pystymme pitämään käyttö - ja ylläpitokustannukset alhaalla ja siinä kokonaisuudessaan pitämään HX:n elinkaarikustannukset 20 miljardin tienoilla.
Ja tietty vielä noihin keinoihin päälle varusmiesten käyttö.
apumekaanikko
Majuri
On tullut mieleen, että minkähänlaisella testauksella ja tarkistuksilla parikymppiset jampat ja jampattaret päästetään suurvaltojen sotasalaisuuksia näpelöimään ja ottamaan ohjaamossa lisähappea iltaloman jälkeisenä aamuna
...On tullut mieleen, että minkähänlaisella testauksella ja tarkistuksilla parikymppiset jampat ja jampattaret päästetään suurvaltojen sotasalaisuuksia näpelöimään ja ottamaan ohjaamossa lisähappea iltaloman jälkeisenä aamuna
Viimeksi muokattu: