Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Kiinnostaisi tietää, että perustuiko HX-hankkeen reunaehto siitä, että HX:n toimintamenot eivät saa olla HN:n menoja suuremmat, mihinkään tutkittuun tietoon, vai oliko se vain jonkun jäärän keksimä mutu-tuntumalla tehty heitto, jota kukaan ei tajunnut kyseenalaistaa? Millä perusteella siis on mietitty, että ylipäätään olisi mahdollista operoida 5. sukupolven hävittäjää 4. sukupolven hävittäjän kustannuksilla?
 
Kiinnostaisi tietää, että perustuiko HX-hankkeen reunaehto siitä, että HX:n toimintamenot eivät saa olla HN:n menoja suuremmat, mihinkään tutkittuun tietoon, vai oliko se vain jonkun jäärän keksimä mutu-tuntumalla tehty heitto, jota kukaan ei tajunnut kyseenalaistaa? Millä perusteella siis on mietitty, että ylipäätään olisi mahdollista operoida 5. sukupolven hävittäjää 4. sukupolven hävittäjän kustannuksilla?
Eiköhän se perustu ennemmin rahoitusrealismiin. Eli ettei voida pyytää sekä erillisrahoitusta, että PV:n menokehyksen pysyvää nostoa saman hankkeen takia.
Se sitten miksi edelleen ajetaan 64:ää jos lentotunneissa ei ole varaa entiseen?
 
Hohhoijaa - olikos vielä täällä tämä yhden tosiasioista piittaamattoman F35 kriitikon vuodatus.

Meidän mädättäjälehti taas Salamakakkosta mustamaalaamassa. En tajua mikä siinä on niin helvetin pahaa näille mädättäjäkotiryssille, että jos ilmavoimille hankittaisiin suorituskykyisin kalusto, jota saadaan.

Kuvitelkaapa jos meillä olisi samanlaisia otsikoita vaikka sairaanhoidon hankinnoista. Vaikka esimerkiksi, että olisi olemassa säteilyhoitolaite , joka on moninkertaisesti tehokkaampi ja tarkempi ja tekee paljon vähemmän sivullista vahinkoa muulle keholle. Ja sairaalat ympäri Suomen olisi tätä hankkimassa ja sitten kotiryssämedia aloittaisi suuren lokakamppanian tätä vastaan, koska tulee väärästä maasta ja jotkut puolueet jopa haluaisivat sairaalaan naapurimaan moposäteilyhoitolaitteen. Kyllä koko kansa ihmettelisi että mitä vittua noi lehdet sekoilee.

Mutta kun on PV:stä kyse, niin media tekee kaikkensa ja nakkelee keppejä ja kiviä rattaisiin.
 
Eih taas noita Raivion 'voi ei miksi ei ostettu F-16 joka kestää 10000 tuntia' juttuja. Äijällä varmaan artikkelipohjassa jo valmiiksi kirjoitettuna ettei tarvi ruveta raskaaseen copypasteiluun...
Kannattaisi varmaan myös tutkia paljonko Draken ja MiG-21 mittasivat kiitotietä.
 
Oliko Suomessa jopa ilmavoimien eka tietokoneohjattu simulaattori, jota kyettiin käyttämään tyyppikoulutukseen? Vai pelkän Hawkin?
Katso liite: 51348
Sivu 21.

1965 kuulemma jo laskeutuivat lentotukialukselle CGI:llä:


1970-luvulla kuulemma oli tällaisia UH-60A:lle:


Tämä firma (tai sen edeltäjä) sai 1981 sopimuksen Hornet-simulaattorista Kanadaan ja AB206-simulaattorista Italiaan:

 
1965 kuulemma jo laskeutuivat lentotukialukselle CGI:llä:
Tyyppikoulutukseen kelpaavuudesta ei osaa sanoa, kai tuo helikopterisimulaattori ehkä.
Näissä vain tekee mieli olla varovainen, kun niin usein on saanut nähdä vastaavat "ensimmäinen" jutut osoittautuvan sonninpaskaksi.
 
Eih taas noita Raivion 'voi ei miksi ei ostettu F-16 joka kestää 10000 tuntia' juttuja. Äijällä varmaan artikkelipohjassa jo valmiiksi kirjoitettuna ettei tarvi ruveta raskaaseen copypasteiluun...
Kannattaisi varmaan myös tutkia paljonko Draken ja MiG-21 mittasivat kiitotietä.
Jyri Ravion analyysi on varmasti ilmavoimien omaa pätevämpi jonka puolesta nämä testit ja arviot on siis jo tehty ja kaikki koneet ovat täyttäneet tukeutumisjärjestelmän vaatimukset ennen tehtävä- ja taistelusimulaatioita.
 
Tyyppikoulutukseen kelpaavuudesta ei osaa sanoa, kai tuo helikopterisimulaattori ehkä.
Näissä vain tekee mieli olla varovainen, kun niin usein on saanut nähdä vastaavat "ensimmäinen" jutut osoittautuvan sonninpaskaksi.

Niin, miten tyyppikoulutuksen nyt ottaa. Joku viranomainen hyväksyy tyyppikoulutukseksi, toinen ei.

Avaruuslentäjien simulaattorikoulutusta voisi ehkä pitää tyyppikoulutuksena? Oikeita lentotunteja ei tainnut saada ennen "operaatiota". Alapuolinen toimitettiin USAF:lle ennen kuin simulaattori siirtyi myöhemmin NASA:lle.


Yksi historiakatsaus (sivuilla 9-10 juttua siirtymästä pois filmi- ja kamerapohjaisista järjestelmistä):


Royal Aeronautical Societyn Flight Simulator Group varmaan tietäisi kaiken mitä on tiedettävänä, jos lähtisi kyselemään. Tuossa jotain niiden historiakatsauksia ja seuraavassa kuvakokoelma (huom! linkki vie sivulle 3/5, kannattaa katsoa muutkin sivut). Pari maistiaiskuvaa alla.


Redifon Containerised RAF Hawk Simulator (c.1979) - olisiko tämä ollut meilläkin?

1625409293800.png

Redifon/Evans & Sutherland SP2 Dusk Scene (c.1978) - varmaan tuolla jo tyyppikoulutusta antaisi?

1625409325600.png
 
Näiden perusteella voisi sanoa melkeinpä vahvistetun, että Suomessa ei ole ollut ainakaan ensimmäistä tietokoneohjattua simulaattoria.
Ei välttämättä edes Hawkin.
Sitten onko ollut samaa tyyppiä kuin Hawkin eka simulaattori, ei olekaan enää kovin rohkea lausunto.

Luultavasti tuo Redifonin Hawk-simu voisi olla kyseessä.

Tämä on ilmeisesti ex-Redifon simuosasto.
Tämä itse emo.

Tämä 1910 tanskalainen simulaattorikiulu on hauska.

Tällainen tieto tuli myös vastaan.
Mahdollisesti suurin verkkokaupan kehittymiseen vaikuttanut yksittäinen henkilö on englantilainen Michael Aldrich. Hänestä tuli Redifon Computers – nimisen yrityksen toimitusjohtaja vuonna 1980. Edellisenä vuonna hän oli saanut ajatuksen ruokaostosten kotiinkuljetuksista, koska hän halusi välttää lähikaupassa asiointia.
Englannissa oli jo tuolloin käytössä Prestel – teknologia, joka mahdollisti uutisten, säätiedotusten ja muiden tekstien lähettämisen paikallisiin televisioihin puhelinverkon välityksellä. Hän oli työssänsä joutunut perehtymään tietokoneisiin ja puhelimen välityksellä kulkevaan informaatioteknologiaan. Hän vei yhden näistä Prestel – televisioista työpaikallensa, jossa sitä tutkittiin tarkemmin. TV:n sisältä löytyi yksinkertaisen modeemin ja muita datayhteyden ylläpitämiseen vaadittavia komponentteja. Aldrichilla oli täten käsissään TV, joka pystyi kommunikoimaan ulkomaailman kanssa ja tietokone, joka pystyi käsittelemään laskutoimituksia ja näin ollen idea ruokakauppaostosten tekoon kotisohvalta oli syntynyt. (s. 3)
 
Viimeksi muokattu:
Luin päivän Kalevasta Joonas Kuikan kirjoituksen ”Sveitsin hävittäjävalinta jälleen yksi selvä voitto F35:lle …” ja Suomen Kuvalehdestä Jyri Raivion tekstin ”Sveitsi valitsi uudeksi hävittäjäkseen F35:n, mutta …”.

Oli huomattavan selvä tulos Sveitsissä saatu F35:lle, mutta Suomessa samaa vertailutulosta ei ehkä tule. Esimerkiksi usean vuoden käyttökulujen saamiseksi kilpailijoita pienemmäksi oli Sveitsissä erikoinen ratkaisu: lentotunteja vähentämällä.

Sveitsissä köyttö tulee keskittymään yhden tukikohdan varaan ja se ei Suomessa ole hyvä eikä järkevä tapa. Tuo tukikohta olisi viholliselle konkreettinen maali ja ”banks” heti aluksi. Mitä sitten seuraisi? Tukikohtia siis tarvitaan useita - se on selvä.

Erona Sveitsiin on Suomessa tiukka ehto vuosittaisille käyttökuluille. Jo nyt on Hornettien lentotunteja käytetty säästäväisesti joihinkin muihin maihin verattuna. Valittiin mikä tahansa, niin on pakko rajoittaa lentotunteja per vuosi. Sveitsissä painotettiin lentosimulaattoreita koulutuksesssa, johon suomalaiset lentäjät eivät tyytyisi erään suomalaisen antaman lausunnon mukaan.

Lopuksi: Amerikassa on kritisoitu puolustusvoimien sisällä F 35:n käytön kalleutta. Miten Sveitsi sai siis oman vertailutuloksensa tuotettua poliittisille päättäjille? En tiedä, eikä moni muukaan tiedä.
 
Eipä tee höpöä lukea tällaista jo 2020 jutusta:
The Navy’s F/A-18E/F Super Hornet fighter and its electronic warfare variant, the EA-18G Growler, are both suffering shortages of spare parts, in some cases because suppliers have stopped making them or gone out of business altogether since these aircraft entered service in 1999 and 2009 respectively.
 
Samanlaista juttua on kaikista koneista, osien valmistsjia tulee ja menee....
Toki yleiskuva on sitä luokkaa. Halpoja osia tehdään ja ostetaan isoja eriä. Kaikessa ei ole jatkuvuutta vaikka itse koneita tilailtaisiin jatkuvasti.
Tämä lähinnä avaa sitä miksi 3d-tulostukset (additive manufacturing) ja muut varautumiskeinot on tärkeitä. Joutuu siirtymään uusiin osiin eli jatkuvaa "re-engineeringia" tarpeen mukaan. Tätä kautta tulee kai se logiikka, että joskus on helpompaa vain siirtyä kokonaan uuteen. Varsinkin jos saa kaupan päälle lisäsuorituskykyä. Siksi luulisin Advanced EOTS tulevan hiljalleen ajankohtaiseksi. F135 moottorin vaihto on taas kova pala purtavaksi. Vähänlaisesti kesken kaiken vaihdetaan. Silti jo on esityksiä kilpailuttamisesta (ja arvauksia sen kannattamisesta vaikka maksaa), jonka pelkkä valmistelu kestäisi 3 vuotta.
F-35:ssa tapahtuu paljon kaupallisesta aloitteesta lähtevää tuotekehitystä. Muut ehdokkaat on varmaan aika pitkälti käyttäjälähtöisiä tarpeen osalta.
Toki esim. Boeingilla on ollut näitä Advanced -myyntikonsepteja. Mutta kuten Superin Block III CFT-tankeista on käynyt ilmi niin ne ei ole niin valmiita ostettavaksi kuin päällepäin näyttää.
 
Eipä tee höpöä lukea tällaista jo 2020 jutusta:

Osa varaosista voidaan kunnostaa ja osa tehdä jo nykyään 3-D tulostamalla joka laskee tuotantokustannuksia paljon. Kaikki konetyypit näyttävät kärsivän varaosien puutteesta julkisten lähteiden perusteella. On selvää että Block 1 Superit jäävät pois, koska niitä ei voida tukea enää kunnolla ja tekniikka on vanhentunutta.
Selvää on kuitenkin tuonkin lähteen perusteella se että silti Superin käyttöaste on korkeampi kuin monen muun koneen. Siitäkin huolimatta että konetyyppi on ollut kovassa käytössä parikymmentä vuotta.

Tuon 2018 käyttökustannustaulukon mukaan F-35 huolto ei ole ollut kalliimpaa kuin Superinkaan, mutta "muut kustannukset" on olleet n. 3-kertaiset. Se on myöskin huolestuttavaa, koska tämä viittaa kalliiseen huoltoinfrastruktuuriin ja mahdollisesti koviin ohjelmistokustannuksiin. Huoltoinfra pitää hankkia työkaluineen Suomeen, kuten simulaattorit ja niissä ei auta mikään suomi-systeemin säästötalous. Samaten ohjelmistopäivitykset maksavat saman, eikä siitäkään saa oikein apuja.
 
Niin, miksiköhän näin Venäjän naapurissa pyritään pitämään konemäärä edes ennallaan. Sitä on hyvä pohtia. Varmaan tosi vaikeaa pääteltävää.
Tämä. Varsinkin, jos 64 kanssa saadaan riittävä määrä aseistusta. Niin sinänsä olisi tyhmää mennä antamaan Venäjälle ''ilmaisia pudotuksia'' jo hankintavaiheessa.
 
Back
Top