Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Sinänsä olin muutes yllättynyt Purasen blogista, että vieläkin ollaan arvioimassa kandidaateilta noita huoltovarmuuden, käyttö - ja ylläpitokustannusten ja teollisen yhteistyön pass / fail - gatecheckejä. Kun ottaa huomioon, että meillä pitäisi vielä jokaisella kandidaatilla simuloida kyvyt simulaattorissa ja sen jälkeen käydä se kahden viikon sotapeli, johon on jokaiselle kandidaatille varattu kolme viikkoa. Kun nyt olemme viikolle 33 siirtymässä viikonlopun jälkeen, ja vuoden parina viimeisenä viikkona tuskin HX:stä enää päätetään (kun silloin on joulupyhiä jo ja seuraavan vuoden budjetin viimeistelevää käsittelyä), niin 50-33=17. Eli aika tiukka aikataulu, kun 17 viikkoon pitää vielä mahduttaa 15 viikkoa noita sotapelejä ja fail / pass gate checkien arviointeja + hankintapäätöksen esittely puolustusministerille, puolustusministeriön turpo-arvio ratkaisusta ja asian vienti ja hyväksyntä valtioneuvostossa.

Olisiko tässä loppujen lopuksi ollutkin viisasta, että ensiksi ei olisi noita gate checkejä arvioitu ennen sotapelejä, jne... vaan molemmat olisi tehty yhtä aikaa, ja jos joku sotapelattava kandidaatti putoaa kesken kaiken vaikka teollisen yhteistyön vuoksi, sitä ei sotapelata (jos sitä ei olisi vielä ehditty viedä sotapelattavaksi), sen sotapeli keskeytetään (jos siis se on pelattavana ja tarjousten gate checkejä arvioiva tiimi pompauttaa sen) ja siirrytään seuraavaa sotapelaamaan tai sitten se jätetään lopullisesta rankingista pois jälkikäteen (vaikka se olisi sotapelattu jo), jos gate check - arviointi pompauttaa sen jostakin.

Em. järjestelyn tuskin pitäisi olla mikään vaikein, kun tuskin varsinaista sotapelaamista suorittava ja arvioiva tiimi on se sama, joka arvioi nuo käyttö - ja ylläpitokustannukset, huoltovarmuuden tai teollisen yhteistyön.
 
Kesälomat tuli pian BAFOjen (30.4.) saapumisen jälkeen, joten ei pitäisi hirveästi yllättää. Aikaa oli touko- ja kesäkuu. Tällä puolella on elo, syys, loka, marras. Onhan se toki tiukka. Mutta ovat vuosikausia suunnitelleet, joten eiköhän juuri myös tätä loppusuoraa.
 
iksi Saab sitten on ko. koneita tarjoukseensa sisällyttänyt, sitä en osaa sanoa. Ehkä rahaa jäi yli, kun ei haluttu olla kilpailijoita halvempi.
Jos ilman Globaleita Saabin tarjous olisi vaikkapa 8,75 miljardin euron hintainen, niin toisaalta se saattaisi olla myös kilpailussa valttikortti Saabille.

''Hei hankkikaa meidän pakettti samalla määrää hävittäjiä, ja säästätte reippaan miljardin!''
 
Sinänsä olin muutes yllättynyt Purasen blogista, että vieläkin ollaan arvioimassa kandidaateilta noita huoltovarmuuden, käyttö - ja ylläpitokustannusten ja teollisen yhteistyön pass / fail - gatecheckejä. Kun ottaa huomioon, että meillä pitäisi vielä jokaisella kandidaatilla simuloida kyvyt simulaattorissa ja sen jälkeen käydä se kahden viikon sotapeli, johon on jokaiselle kandidaatille varattu kolme viikkoa. Kun nyt olemme viikolle 33 siirtymässä viikonlopun jälkeen, ja vuoden parina viimeisenä viikkona tuskin HX:stä enää päätetään (kun silloin on joulupyhiä jo ja seuraavan vuoden budjetin viimeistelevää käsittelyä), niin 50-33=17. Eli aika tiukka aikataulu, kun 17 viikkoon pitää vielä mahduttaa 15 viikkoa noita sotapelejä ja fail / pass gate checkien arviointeja + hankintapäätöksen esittely puolustusministerille, puolustusministeriön turpo-arvio ratkaisusta ja asian vienti ja hyväksyntä valtioneuvostossa.

Olisiko tässä loppujen lopuksi ollutkin viisasta, että ensiksi ei olisi noita gate checkejä arvioitu ennen sotapelejä, jne... vaan molemmat olisi tehty yhtä aikaa, ja jos joku sotapelattava kandidaatti putoaa kesken kaiken vaikka teollisen yhteistyön vuoksi, sitä ei sotapelata (jos sitä ei olisi vielä ehditty viedä sotapelattavaksi), sen sotapeli keskeytetään (jos siis se on pelattavana ja tarjousten gate checkejä arvioiva tiimi pompauttaa sen) ja siirrytään seuraavaa sotapelaamaan tai sitten se jätetään lopullisesta rankingista pois jälkikäteen (vaikka se olisi sotapelattu jo), jos gate check - arviointi pompauttaa sen jostakin.

Em. järjestelyn tuskin pitäisi olla mikään vaikein, kun tuskin varsinaista sotapelaamista suorittava ja arvioiva tiimi on se sama, joka arvioi nuo käyttö - ja ylläpitokustannukset, huoltovarmuuden tai teollisen yhteistyön.
Hankeorganisaatiossa tuskin on niin paljon henkilöstöä, että molempiin arviointeihin olisi kokonaan eri henkilöstö. Ja jos samat henkilöt laittaa tekemään kahta hommaa yhtä aikaa, se ei välttämättä nopeuta valmistumista.
 
Jos ilman Globaleita Saabin tarjous olisi vaikkapa 8,75 miljardin euron hintainen, niin toisaalta se saattaisi olla myös kilpailussa valttikortti Saabille.

''Hei hankkikaa meidän pakettti samalla määrää hävittäjiä, ja säästätte reippaan miljardin!''
Se olisi valttikortti ainoastaan siinä tapauksessa, että se olisi paras myös absoluuttisessa suorituskyvyssä. Muuten se ei nuosisi millä tavoin esiin hankeorganisaation arvionnissa. Koko hankkeessa on selvästi ollut perusajatuksena, että tuollaisilla puheilla ei saa mitään hyvää. Ainoastaan suorituskyky ratkaisee.
 
Ei GlobalEye minkään suorituskyvyn takia mukana ole vaan markkinoinnin. Saab tietää, että ei voi pärjätä aikataulussa eikä suorituskyvyssä joten tässä viiteryhmässä mukanaolosta otetaan muutoin kaikki hyöty irti. Sama pätee Gripenien hintaan ja määrään - niillä ei paikata suorituskykyä.
 
Eikö nyt olla ostamassa kokonais suorityskykyä.. Siinä mielessä GlobalEye on ihan validi osa tarjousta.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eikö nyt olla ostamassa kokonais suorityskykyä.. Siinä mielessä GlobalEye on ihan validi osa tarjousta.
Kyllä. Tässä hankinnassa huomioidaan ihan kaikki mitä kandit meille tarjoaa. Esimerkiksi teollinen yhteistyö vaikuttaa aika paljon siihen paljon puhuttuun huoltovarmuuteen ja sitä kautta kokonaissuorituskykyyn, vehkeet täytyy saada ilmaan mutta puutteellisella huolto-osaamisella vehkeet makaa maassa.

Saabin tarjoama GE on osa tätä kokonaissuoritiskykyä tarjoamalla ennakkovaroitusaikaa ja sitä voidaan myös hyödyntää tiedustellessa vastapuolen asemia ja liikkumista jolloin enemmän hävittäjiä voidaan sitoa taisteluihin.

Eli ei haeta sitä kaikkein parasta hävittäjää, vaan kaikkein parasta pakettia. Tämä kilpailu on täysin auki eikä meillä ole harmainta aavistustakaan voittajasta. Hävittäjien ominaisuuksia voidaan verrata keskenään mutta tämä osa-alue on ainoastaan osa siitä kokonaisuudesta.
 
Niin, se osaa myös tutkallaan kertoa, mitä kalustoa se löytää maan pinnalta. Vaan eikös Kolmevitosen tutka osaa saman?
Eikös tuollainen ominaisuus ole kaikissa koneissa AESA tutkan kylkiäisenä. Enemmän eroja varmasti tulee muiden sensoreiden kohdalla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kuten myös Suomen vanhat Hornetit...
En ole kuullut, että Hornettien tutkalla voitaisiin luoda maastosta kolmiuloitten kuva samalla tapaa mitä AESA tutkalla kyetään luomaan, ja esimerkiksi erottamaan liikkuvat kohteet taustahälystä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
En ole kuullut, että Hornettien tutkalla voitaisiin luoda maastosta kolmiuloitten kuva samalla tapaa mitä AESA tutkalla kyetään luomaan, ja esimerkiksi erottamaan liikkuvat kohteet taustahälystä.

En kielläkään, etteikö F-35:n tutka ole ylivertainen Hornetin tutkaan käytännössä missä tahansa roolissa. Pointtina oli lähinnä se, että suorituskyky ei ole valokatkaisin, joka joko on tai ei ole. Jos F-35:n tutka tarjoaisi kaiken ilmavalvontakoneen suorituskyvyn, niin tuskin niitä enää tällä vuosituhannella olisi ainakaan lännessä kehitetty ...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kyllä. Tässä hankinnassa huomioidaan ihan kaikki mitä kandit meille tarjoaa. Esimerkiksi teollinen yhteistyö vaikuttaa aika paljon siihen paljon puhuttuun huoltovarmuuteen ja sitä kautta kokonaissuorituskykyyn, vehkeet täytyy saada ilmaan mutta puutteellisella huolto-osaamisella vehkeet makaa maassa.

Saabin tarjoama GE on osa tätä kokonaissuoritiskykyä tarjoamalla ennakkovaroitusaikaa ja sitä voidaan myös hyödyntää tiedustellessa vastapuolen asemia ja liikkumista jolloin enemmän hävittäjiä voidaan sitoa taisteluihin.

Eli ei haeta sitä kaikkein parasta hävittäjää, vaan kaikkein parasta pakettia. Tämä kilpailu on täysin auki eikä meillä ole harmainta aavistustakaan voittajasta. Hävittäjien ominaisuuksia voidaan verrata keskenään mutta tämä osa-alue on ainoastaan osa siitä kokonaisuudesta.
Kyllä, mutta kaksi GE ei paikkaa Gripenin kuormankantokykyä eikä rajoittunutta toiminta-aikaa. Kaksi GE reilusti yli tuhannen km pituisen ilmatilan valvontaan on lähinnä maistiainen saati mikä on niiden järkevyys vaadittavan infran suhteen.
 
Kyllä, mutta kaksi GE ei paikkaa Gripenin kuormankantokykyä eikä rajoittunutta toiminta-aikaa. Kaksi GE reilusti yli tuhannen km pituisen ilmatilan valvontaan on lähinnä maistiainen saati mikä on niiden järkevyys vaadittavan infran suhteen.
Puhumattakaan siitä, että kahdella GE:llä ei saada aikaan läheskään 24/7 - päivystystä. Varsinkin jos toiseen tulee vika, ja täytyy laittaa huoltoon. Kolmas GE olisi vähintäänkin tarvittu, ettei homma mene panssarilaivailuksi. Mutta sitten olisi varmaan Gripenien määrä ollut varmaankin luokkaa 55-58, ja siitähän vasta olisi otsikkoa riittänyt ja Saabilla kiusallinen tilanne.
 
Hiukan OT: Kriisin sattuessa noi GlobalEye koneet partioivat länsirajalla, saako Suomi tutkakuvaa Ruotsilta?
 
No nyt olet.
F/A-18 aircraft will have the hardware capability to make high-resolution radar ground maps

Jonkintasoista maastokuvaa saatiin jo 1970-luvun hävittäjätutka teknologialla.

The F-16 entered service equipped with the Westinghouse AN/APG-66. Its air-to-ground modes included real-beam ground mapping, expanded ground mapping and Doppler beam sharpening.

Expanded-beam real map mode provided an optional 4:1 magnification of a patch of terrain selected from anywhere within the radar's scan and range limits, while DBS provided a further x8 magnification over that in expanded real-beam map mode. Doppler beam sharpening relied on the processing of Doppler shift, so was only available at angles between 15 and 60 degrees off the aircraft's velocity vector. Should the aircraft's subsequent flight path bring the area being viewed to within 15 degrees of the aircraft centre-line, the radar would automatically switch to the normal ground-mapping mode.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Hornetin AN/APG-73 tutkasta.

The synthetic aperture radar capability of the basic AN/APG-73 was limited by airframe flexing, since it relies on inertial reference data from the aircraft's Litton inertial navigation system. This was mounted in the centre part of the fuselage, a significant distance away from the radar's antenna.

In 1995, work began on the AN/APG-73 Phase II radar, which fitted a small navigation system based on fibre-optic gyros within the radar, using the free space created by redesigning a power supply. Attached to the bulkhead of the radar rack directly aft of the antenna, the measurement sensing subsystem, provides accurate antenna position and vibration information needed to create higher resolution Sar-based ground maps and improved air-to-surface weapon designation accuracy.

 
Back
Top