Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

[magitsu]

On tuo Lapin promoama ballististen ja hypersoonisten hype hyödyllistä heti kun vaihdetaan ITSUKO-vaihde silmään HX:n päälle. Siellä on sen verran köyhät eväät, että lisäraha maittaisi. Vaikka ei sillä mitään ohjustorjuntaa ensisijaisesti tavoiteltaisi.

 

[Raveni]

Ranskan kaltaisen suurvallan inventaario Scalp-ohjusten suhteen on sitten todella pieni! Vaivainen sata kappeletta. Meillä on kymmenen kertaa pienempänä maana 70 JASSM:ia. Ja myyntiluvissa DSCA:ssa oli tuplat tuosta sadasta Scalp-ohjuksesta JASSM-ER:iä.

Mihin Ranska tarvitsisi enemmän? Siis ihan oikeasti?

 

[magitsu]

Ranskalla on vaihtoehtona leipoa myös MdCN:ää fregateilta ja sukellusveneistä. Mutta tosiaan vähemmän haluja myös tehdä niin kuin USA. Enemmän näytösluonteisesti.

MdCN (Missile De Croisière Naval - Naval Cruise Missile), France

MdCN (Missile De Croisière Naval - naval cruise missile) is a long-range, sea-launched, surface attack, stand-off cruise missile.

www.naval-technology.com

 

[SohvaPStiedustelijaII96]

Ei Lappi mitään Patriotia tänne halua vaan Bukin päivitetyn version.

Mitähän se tykkäis jos noi tulevat Laivue 2020 paatit päivitettäis suoraan AEGIS-risteilijöiksi? Saisikos ennenaikaisen?

 

[Huhta]

Mihin Ranska tarvitsisi enemmän? Siis ihan oikeasti?

Mihin sotavoimaa nyt yleensä tarvitaan? Maan etujen puolustamiseen. Britit meinasivat nelisenkymmentä vuotta sitten saada karvaan opetuksen aiheesta - lentotukialukset oli jo menossa myyntiin, kun juntta valtasi Falklandit.

Ranskalla on globaaleja intressejä.

Overseas France - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Protheon_93]

Mihin sotavoimaa nyt yleensä tarvitaan? Maan etujen puolustamiseen. Britit meinasivat nelisenkymmentä vuotta sitten saada karvaan opetuksen aiheesta - lentotukialukset oli jo menossa myyntiin, kun juntta valtasi Falklandit.

Ranskalla on globaaleja intressejä.

Overseas France - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kiitän luojaa siitä, että Ranskalla ja Britannialla on nuo merentakaiset alueet puolustettavana. Mikäli niitä ei olisi, kauhistuisin siitä kuinka pahasti nykytilanteeseen nähden vielä laskettaisiin puolustusbudjettia.

 

[VLF]

Ahti Lappi jauhottaa kaikki hävittäjä fanit.

Ilmatorjuntaekspertti arvostelee kallista hävittäjähankintaa – suorat sanat puolustusministerin perusteluihin: "En usko tuohon hetkeäkään"

Entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti evp. Ahti Lappi satsaisi ennemmin ohjustorjuntaan kuin hävittäjiin. Puolustusministeri Antti Kaikkonen puolestaan uskoo, että hävittäjät ovat olennainen osa valtakunnallista puolustusta. Suomi käyttää uusiin hävittäjiin kymmenen miljardia euroa.

yle.fi

Ahti Lapin aktiiviura päättyi 1997. Hän on 80-vuotias. On syytä olettaa ettei hän ole ihan kärryillä nykyajan vaatimuksista. Toki voin olla väärässäkin.
Jos globaalisti katsotaan, niin hävittäjät tekee kauppansa ympäri maailmaa ja niihin ilmapuolustus nojaa. Vaikea sanoa miksi Suomi olisi tässä poikkeus. Ehkä Ahti voisi seuraavaksi ihmetellä miksi niin moni muukin maa on niin kovin ”väärässä” puolustusratkaisujensa kanssa.

 

[Commander]

On tuo Lapin promoama ballististen ja hypersoonisten hype hyödyllistä heti kun vaihdetaan ITSUKO-vaihde silmään HX:n päälle. Siellä on sen verran köyhät eväät, että lisäraha maittaisi. Vaikka ei sillä mitään ohjustorjuntaa ensisijaisesti tavoiteltaisi.

Jouni Laari kommentoi heti Yle - Sannikan syväluotaavan haastattelun jälkeen, että Lappi jätti mainitsematta ohjusilmatorjunnan vaatimattomat minimikustannukset: Noin 40 miljardia euroa. Itse pidän taas summaa reippaasti alakanttiin arvioituna, ja nyt ei edes vielä puhuta esim HX-hankkeen muista puolustusjärjestelmälle tuottamista suorituskyvyistä.

 

[Commander]

Ahti Lapin aktiiviura päättyi 1997. Hän on 80-vuotias. On syytä olettaa ettei hän ole ihan kärryillä nykyajan vaatimuksista. Toki voin olla väärässäkin.
Jos globaalisti katsotaan, niin hävittäjät tekee kauppansa ympäri maailmaa ja niihin ilmapuolustus nojaa. Vaikea sanoa miksi Suomi olisi tässä poikkeus. Ehkä Ahti voisi seuraavaksi ihmetellä miksi niin moni muukin maa on niin kovin ”väärässä” puolustusratkaisujensa kanssa.

A Lappi taisteli asiansa puolesta jo Hornet-hankinnan aikana. Onneksi hän sai lohdutuspalkinnoksi ballististen ohjusten torjuntaan kykenevän BUK-järjestelmän

 

[magitsu]

Jouni Laari kommentoi heti Yle - Sannikan syväluotaavan haastattelun jälkeen, että Lappi jätti mainitsematta ohjusilmatorjunnan vaatimattomat minimikustannukset: Noin 40 miljardia euroa. Itse pidän taas summaa reippaasti alakanttiin arvioituna, ja nyt ei edes vielä puhuta esim HX-hankkeen muista puolustusjärjestelmälle tuottamista suorituskyvyistä.

Siinä olisi sellainen tietäjä, joka pitäisi saada ruutuun. Ei vain taida sopia narratiiviiin, jossa pitää saada joku väkisin vastustamaan kun tietysti ison rahankäytön on oltava epäilyttävää tarinan kannalta.

Voisivat siihen ITSUKOon mennessä kunnostautua mediassa ja ottaa silloin yhteydet.

 

[Commander]

Ahti Lapin aktiiviura päättyi 1997. Hän on 80-vuotias. On syytä olettaa ettei hän ole ihan kärryillä nykyajan vaatimuksista. Toki voin olla väärässäkin.
Jos globaalisti katsotaan, niin hävittäjät tekee kauppansa ympäri maailmaa ja niihin ilmapuolustus nojaa. Vaikea sanoa miksi Suomi olisi tässä poikkeus. Ehkä Ahti voisi seuraavaksi ihmetellä miksi niin moni muukin maa on niin kovin ”väärässä” puolustusratkaisujensa kanssa.

Oma käsitykseni on, että evp-upseerien informatiivinen parasta ennen - päiväys tulee täyteen viimeistään noin 10 vuotta eläköitymisen jälkeen (strategisen kehittämisohjelman voimassaoloaika). Eli jos @Commander esiintyy tällä foorumilla 2030-luvun taitteessa, niin tiedätte sitten...

 

[Rannari]

Jouni Laari kommentoi heti Yle - Sannikan syväluotaavan haastattelun jälkeen, että Lappi jätti mainitsematta ohjusilmatorjunnan vaatimattomat minimikustannukset: Noin 40 miljardia euroa. Itse pidän taas summaa reippaasti alakanttiin arvioituna, ja nyt ei edes vielä puhuta esim HX-hankkeen muista puolustusjärjestelmälle tuottamista suorituskyvyistä.

Jouni Laarillakin on omat luurankonsa kaapeissaan. Mieshän ideoi meille kuljetuskopteriarmadaa jossa olisi ollut "muutamia kymmeniä" MH-53 Stallioneja. Noinkohan tuokaan olisi mutkattomasti solahtanut budjettiin?

 

[Protheon_93]

Jouni Laarillakin on omat luurankonsa kaapeissaan. Mieshän ideoi meille kuljetuskopteriarmadaa jossa olisi ollut "muutamia kymmeniä" MH-53 Stallioneja. Noinkohan tuokaan olisi mutkattomasti solahtanut budjettiin?

Tummoisen Stallion - armadan kyydissähän menisi jo rykmentti jalkaväkeä kerrallaan.

 

[Huhta]

Tummoisen Stallion - armadan kyydissähän menisi jo rykmentti jalkaväkeä kerrallaan.

Sitten kun olisi vielä jotakin millä tukea sitä jalkaväkeä.

 

[Protheon_93]

Tuossa kun jokunen kuukausi sitten oliko se maikkarilla tuo keskustelupätkä, jossa kaikkien puolustushaarojen korkea-arvoisia upseereita tuotiin keskustelemaan Puolustusvoimien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, niin muistan Keräsen kommentin siitä, että meillä on toista sataa Hornet-lentäjää. Jos tuo toista sataa tulkitaan vaikkapa 110 lentäjää, niin tuo on melkein kaksi lentäjää per kone. 1,77 lentäjää per kone tarkasti sanottuna.

Ja kun otetaan tuo vuotuinen Hornetin lentotuntimäärää eli n. 9000 lentotuntia, ja jaetaan se 110 lentäjällä, niin tuloksena olisi reilut 80 lentotuntia per lentäjä. Mikä toisaalta auttaa hyvinkin selittämään miksi meillä on operointikustannukset paljon alhaisemmat kuin useassa muussa maassa.

 

[mechanicus]

Ulkomailla sotilaslentäjät laskevat lentoajakseen pääsääntöisesti myös rullaukset koneiden lentoajan lisäksi (myös siviili-ilmailussa tehdään näin). Suomessa ei tällaista 10-20% lisäystä tehdä, joten lentäjien lentotuntien vertailu ei ole aina yksinkertaista.

 

[peelo]

Eiköhän tehtävällä organisaatiossa ole aika suuri vaikutus myös lentotuntimäärään, kun kelpuutuksia taidetaan pitää yllä vaikka sijoitus olisi muualla kuin parvessa.

 

[Protheon_93]

Ulkomailla sotilaslentäjät laskevat lentoajakseen pääsääntöisesti myös rullaukset koneiden lentoajan lisäksi (myös siviili-ilmailussa tehdään näin). Suomessa ei tällaista 10-20% lisäystä tehdä, joten lentäjien lentotuntien vertailu ei ole aina yksinkertaista.

No jos tuohon 80 tuntiin lisätään vielä 20 tuntia rullausta päälle, jää se silti kauemmaksi USA:n luvusta, joka on vuositasolla vaihdellut muistaakseni 150-200h välillä per pilotti.

 

[Protheon_93]

Ja ainakin seitsemän vuotta sitten vuotuinen koulutettava määrä Hornetiin oli 8-12.

Hävittäjä ei ole huimapäille

Olihan se taas hienoa, kapteeni Mikko Fingerroos sanoo, kun on laskeutunut Rissalan kentälle Ilmavoimien Hornetilla.

www.savonsanomat.fi

Fingerroos on yksi Hornet-lentäjistä. Kokonaismäärä on salainen, mutta vuosittain heitä koulutetaan 8–12.

Joten ottaen tuo 10 vuoden palvelusaika ja tuosta kahdeksan ja kahdentoista väliltä keskiarvo 10, niin päästään jo sataan Hornet-lentäjään. Ja seitsemän vuoden takaisesta ajasta Puolustusvoimien resursseja on lisätty joten voisin uskoa hyvinkin, että nykyään koulutettava määrä voisi olla 9-13, jolla jo päästäisiin 110 lentäjään eli toista sataa lentäjää.

 

[Samovarius]

Ulkomailla sotilaslentäjät laskevat lentoajakseen pääsääntöisesti myös rullaukset koneiden lentoajan lisäksi (myös siviili-ilmailussa tehdään näin). Suomessa ei tällaista 10-20% lisäystä tehdä, joten lentäjien lentotuntien vertailu ei ole aina yksinkertaista.

Vielä vaikeammaksi vertailu menee, kun otetaan huomioon taistelulentotuntien osuus kokonaisletotunneista. Suomessa siirtymät tukikohdista harjoitualueelle ovat tyypillisesti lyhyitä, ja tämähän näkyy esimerkiksi Hornetien nopeammassa kulumisessa, kun koneilla ei lennetä 20-30 minuuttia matkalentoa per harjoitustunti. USA:ssa erityisesti ilmavoimilla kulunee paljon lentotunteja ihan vain matkalentoon, USA:n ilmatila on vilkas paikka. Laivastolla lienee tukikohdistaan ja erityisesti tukialuksilta aika lyhyet siirtymät merellä. Vaikkapa Saksassa lienee sama tilanne, Ranskalla sitten on jo rantaviivaa vähän kaikkialla ja vähän vähemmän ruuhkainen ilmatila. Jos suomalainen Hornet-kuski kepittää vuodessa 80 tuntia ja saksalainen vaikkapa 120, voi ilmataisteluharjoittelun määrä olla hyvinkin lähellä toisiaan.