Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Eiköhän tehtävällä organisaatiossa ole aika suuri vaikutus myös lentotuntimäärään, kun kelpuutuksia taidetaan pitää yllä vaikka sijoitus olisi muualla kuin parvessa.

Mitenköhän tuo vaikuttaa taitotasoon? "Unelmia ja toimistohommia" ei kuulosta hyvältä. Harmaassa vaiheessa voisi teoriassa ehtiä treenaamaan runsaammin, mutta toisaalta huoltohenkilöstöä ei kannattane ajaa piippuun eikä syödä varaosavarastoja loppuun vielä siinä vaiheessa.
 
Eiköhän tehtävällä organisaatiossa ole aika suuri vaikutus myös lentotuntimäärään, kun kelpuutuksia taidetaan pitää yllä vaikka sijoitus olisi muualla kuin parvessa.
Oliko tästä ihan jotain juttua viimevuosina lehdissä?
Oliko niin että palkka oli se lennättämisen motiivi. Lentolisä oli iso, niin jokainen paperinpyörittäjäkin lentää juuri senverran kuussa että saa sen 2500€ lentolisän.
 
Toisaalta jokin määrä niitä itäkoneita oli joka tapauksessa tulossa. Haavelasku (s. 31): "Kauppapoliittisena lähtökohtaoletuksena oli itäkaluston korvaaminen neuvostoliittolaisella koneella, ja ehdokkaana oli Mikojanin MiG-29."

Mutta ehkä yksimoottorisuus-argumenttia olisi voinut käyttää vastaan, jos poliitikot olisivatkin yllättäneet ja yrittäneet ostaa koko kaluston MiGejä: "Ei rahat riitä lentää, jos kaikissa koneissa on kaksi moottoria." Tai jotakin sen suuntaista.
Juuri näin! Nikunen vahvistaa että hänelle oli positiivinen yllätys kun hallitus Esko Ahon johdolla hyväksyi ilmavoimien esityksen ilman kummempia kyselyitä. Suomi ravisteli itseään irti YYA-sopimuksesta ja siksi hankkeessa oli monenlaista mukana.

Kyllähän Mig-29 koelennettiin myös, mutta koneen puolta lyhyempi elinkaari ja elinkaarituen epävarmuus kehittämispotentiaalin ohella ei tehnyt siitä houkuttelevaa. Migin elektroniikka oli myös heikkoa.
Nikusen mukaan N-liitto yritti konetyypin varjolla saada suomea takaisin uuteen YYA-sopimukseen ja tarjosi osallistumista myös uuden hävittäjän kehittelyyn. Suomalaiset kuitenkin haistoivat ansan ja Mig putosi. Niitä tarjottiin myös vain 58 kpl eikä 60+7 johon Suomi tähtäsi.

Neuvostoliiton romahdus viimeisteli teoreettisenkin mahdollisuuden, koska konetoimituksiin ei olisi voitu luottaa.
 
Ranska ei välttämättä enää hanki kalliita ohjuksia suuria määriä. Ranska osti 500 Scalp ohjusta ilmavoimille, mutta päätti myöhemmin säästösyistä pienentää inventaarion 100 kappaleeseen. Niitä ammuttiin sitten 15 kpl Libyan operaatiossa toisarvoisiin kohteisiin, mikä herätti kysymyksiä siitä halusiko ilmavoimat mieluummin käyttää kalliita ohjuksia kuin poistaa ne muuten käytöstä. Uuden Scalp-ohjuksen valmistaminen vie 18 kuukautta joten sitä on sitten vaan pärjättävä pienellä inventaariolla.
'
Tuo on juuri syy miksi eurooppalaiset aseet ja systeemit maksavat. LR-strike tulee mahdottoman kalliiksi kun hankintasopimukset on pieniä SCALP/ Storm Shadow linjalla.

JASSM stockpile taas kasvaa kohti 10 k määrää pelkästään US- varastossa. Scalp- ohjusperhettä ei osteta edes 10% tuosta määrästä.
 
Kyllähän Mig-29 koelennettiin myös, mutta koneen puolta lyhyempi elinkaari ja elinkaarituen epävarmuus kehittämispotentiaalin ohella ei tehnyt siitä houkuttelevaa. Migin elektroniikka oli myös heikkoa.
Mikäli suunnitellulla 22 MiG-29:ta ja 45 länsikonetta - mallilla oltaisiin menty, olisi ollut aika hankala lähteä korvaamaan MiG-29-kalustoa, kun siinä oli puolet pienempi elinkaari. Tuolloinhan olisi käytännössä täytynyt jo 2007 tienoilla olla hankintasopimus allekirjoitettu ja uusi kone tulossa muutaman vuoden päästä.

Mitäköhän tuolloin olisi ostettu? Typhoon, koska yhteensopivat aseet länsikaluston kanssa ja EU-pyrkyripolitiikoille mieleinen valinta?
Suomalaiset kuitenkin haistoivat ansan ja Mig putosi. Niitä tarjottiin myös vain 58 kpl eikä 60+7 johon Suomi tähtäsi.
Ja noista 58:stä seitsemän oli kaksipaikkaisia, jotka toisin kuin jo neljännen sukupolven länsimaisten hävittäjien kaksipaikkaiset, eivät olleet täysiverisiä taistelukoneita vaan tutkattomia ja vaatimattomalla aseistuksella.

Eli MiG-29 valinta olisi johtanut siihen, että meillä olisi käytännössä ollut 51 hävittäjän fleetti vs. 64 mikä saatiin Horneteja.
 
Mikäli suunnitellulla 22 MiG-29:ta ja 45 länsikonetta - mallilla oltaisiin menty, olisi ollut aika hankala lähteä korvaamaan MiG-29-kalustoa, kun siinä oli puolet pienempi elinkaari. Tuolloinhan olisi käytännössä täytynyt jo 2007 tienoilla olla hankintasopimus allekirjoitettu ja uusi kone tulossa muutaman vuoden päästä.

Mitäköhän tuolloin olisi ostettu? Typhoon, koska yhteensopivat aseet länsikaluston kanssa ja EU-pyrkyripolitiikoille mieleinen valinta?

Norjalla oli tuo hypoteettinen ongelma vähän aiemmin, kun F-5 eläköityi. Korvaajaharkinnassa oli F-16 C/D ja Typhoon. Mitä tekivät? Odottivat F-35:sta, jonka IOC sitten venyi vähän siitä odotetusta vuodesta 2011.

Possible Future Orders​


The service hopes to acquire between 30 and 40 new fighters to replace the F-5A/B fighters operated by Rygge-based 336 Squadron, the RNoAF's fifth fighter squadron. The 40 new aircraft are also meant as attrition replacement for F-16s lost over the years. After an evaluation of five potential aircraft, the ministry of defense announced in February 1999 that the choice had been narrowed to the Eurofighter Typhoon and the Lockheed Martin F-16C/D Block 50N. If the program receives Parliamentary approval, which the MoD hopes will take place in mid-year, a Request for Proposals (RfP) will be issued immediately. This could lead to a contract being placed by the end of 1999. Deliveries would begin in 2003. The aircraft will most likely be deployed with 338 sqn at Ørland, and 336 sqn at Rygge. The latter might possibly merge with 338 sqn.

In February 1999, the Defense Ministry announced it issued a letter of procurement, asking the Eurofighter consortium and LMTAS for offers to supply 20 jets in the period 2003 to 2010 with an option for 10 additional aircraft. The suppliers were requested to offer alternative payment- and delivery schedules. The requests also include a demand for 100 percent offset, under which Norwegian industry would be guaranteed the equivalent of the total cost of the order in other contracts.

However, during the year 2000 the Norwegian government announced a round of restructures. One of the measures was to abandon the plans for new fighters to replace the F-5s. Norway will now wait until the introduction of the JSF so as to perhaps replace all its fighters at once.


Mutta kuten aiemminkin olen maininnut, Suomi ei luultavasti olisi ostanut mitään, koska "Venäjän moderni, demokraattinen presidentti Vladimir Putin ja ikuinen rauha", joten voidaan säästää. Vähän myöhemmin taas oli finanssikriisi ja puolustusvoimauudistus, eli ei rahaa. Huonot ajat tehdä isoja asekauppoja vuoden 2007 tienoilla.
 
Norjalla oli tuo hypoteettinen ongelma vähän aiemmin, kun F-5 eläköityi. Korvaajaharkinnassa oli F-16 C/D ja Typhoon. Mitä tekivät? Odottivat F-35:sta, jonka IOC sitten venyi vähän siitä odotetusta vuodesta 2011.
Niin no, lopputuloshan oli sitten se että F-5:t poistettiin ilman korvaajaa. Sama Sveitsissä.
Suht todnäk että niin olisi käynyt täälläkin, ellei sitten jostain olisikin löytynyt rahaa MiG-29 elinkaaren pidennykselle.
 
Niin no, lopputuloshan oli sitten se että F-5:t poistettiin ilman korvaajaa. Sama Sveitsissä.
Suht todnäk että niin olisi käynyt täälläkin, ellei sitten jostain olisikin löytynyt rahaa MiG-29 elinkaaren pidennykselle.

Jos rahat olisi löytynyt, niin Kanadasta tai jostakin kolmas laivue käytettyjä Horneteja olisi varmaan ollut fiksumpaa. Aina olen ihmetellyt, että mitä niille Kanadan päivittämättömille CF-18:ille tehtiin. Romutettiinko ne, kun Australiasta ostavat loppuunajettua kalustoa? Luulisi meinaan olevan helpompaa nostella avioniikat kuluneista rungoista vähemmän kuluneisiin kuin korjailla väsyneitä runkoja.
 
Tuo on juuri syy miksi eurooppalaiset aseet ja systeemit maksavat. LR-strike tulee mahdottoman kalliiksi kun hankintasopimukset on pieniä SCALP/ Storm Shadow linjalla.

JASSM stockpile taas kasvaa kohti 10 k määrää pelkästään US- varastossa. Scalp- ohjusperhettä ei osteta edes 10% tuosta määrästä.
Ja Euroopallakin vielä jakautuu kahtia. Esim. Saksa, Ruotsi ja Espanjaa tilaa pieniä määriä KEPD-350-ohjusta, kun taas Ranksa ja Britit SCALP/Storm Shadowia. Ja sitten pelkää F-35:a käyttävät keskikokoiset maat kuten Belgia, Alankomaat käyttävät varmasti JASSM:ia, jos sellaista hankkivat. Samaten Puola, jolla ei tule olemaan kuin F-16 ja F-35 - kalustoa. Ja tietty myös JSM:ää, jota myös Norja saattaa käyttää tuon JASSM:in lisäksi. Nykymenolla ehkä Euroopassa muutama sata tilattua SCALP:ia / Storm Shadowia ja pari-kolme sataa sata KEPD-350 saattaa olla realismia.

Mikäli päädymme Amerikka-valintaan HX:ssä ja DSCA-luvut ovat suurin piirtein samat kuin mitä BAFO:ista löytyy, meille tulee ainakin Euroopan top 3 - kooltaan luokkaan menevä risteilyohjusarsenaali samaten kuten muunkin ilmasta-maahan aseistuksen suhteen + varmasti isoimpia ilmasta-ilmaan asearsenaaleja myös.

Meillä tulee olemaan kyllä yksii Euroopan suorituskykyisimmistä ilmavoimista laadullisesti ja määrällisesti varsinkin kun herran kukkarossa olevat maat tekevät määrällistä leikkausta. Esim. Alankomailla tulee olemaan 46 F-35:a, kun taas mikäli F-35:n päädymme valitsemaan, meille tulee 64. Ja Alankomaat (no tietty Alankomaat on fyysiseltä kooltaan pienempi kuin aiempi Länsi-Suomen Lääni joten tuo 46 riittää hyvinkin tuon alueen puolustukseen) on kuitenkin väkiluvultaan ja taloudeltaan triplasti suurempi. Ja silti meillä on heitä sitten melkein 50 prosenttia isommat ilmavoimat. Ja varmasti moninkertaisella asemäärällä.

Ja 40-miljoonaisella Espanjan kansalla on reilut tuplasti isommat ilmavoimat. Ja heiltäkin puuttuu tankkerit ja AWACS:it.
 
Mikäli päädymme Amerikka-valintaan HX:ssä ja DSCA-luvut ovat suurin piirtein samat kuin mitä BAFO:ista löytyy, meille tulee ainakin Euroopan top 3 - kooltaan luokkaan menevä risteilyohjusarsenaali samaten kuten muunkin ilmasta-maahan aseistuksen suhteen + varmasti isoimpia ilmasta-ilmaan asearsenaaleja myös
Enpä ole muiden maiden ostoksia seurannut, mutta onko tosiaan Euroopan tilanne näin aneeminen. Kaikki varautunut muutaman päivän rajakahakkaan?

Jos katsoo jotain Syyrian,Libya,Irakin käytettyä "tavara" määrää niin nää on muutaman päivän luokkaa.

Eikö tosiaan jollain Italia,Ranska,Espanja,Kreikka,Englanti,Norja,Alankomaat... ole muka enempää tavaraa.
Melkein voisin vannoa, että ainakin Englantilaisia,Ranskiksilla,Saksalaisilla ja Kreikkalaisilla on paljon enemmän tavaraa.
 
Mä en ole ainakaan nähnyt Ranskan asevarastoja tai Italian. Kyllä siellä varmasti ammuttavaa on tarpeeksi.
 
Mä en ole ainakaan nähnyt Ranskan asevarastoja tai Italian. Kyllä siellä varmasti ammuttavaa on tarpeeksi.
Ranska hankkii enemmän lyhyemmän kantaman aseita. Esim. AASM:ää tilataan 3400 ja Pavewaytä hankittiin aikoinaan yli 7000 kpl. Sipri mukaan Italia on hankkinut 200 Storm Shadowia, 990 JDAM:ia, 500SDB:tä ja 900 Pavewayta.
 
Sipri mukaan Italia on hankkinut 200 Storm Shadowia, 990 JDAM:ia, 500SDB:tä ja 900 Pavewayta.
Kun Italian kokoa verrataan Suomeen ja mikäli suurin piirtein kaikki mitä DSCA:ssa on, ostetaan, meidän 200 JASSM:ia, 500 SDB II:ta, 100-160 JSOW:ta, 300 JDAM:ia, X määrä JSM:ää, mahd. päälle tulevat AGM 88 HARM, jne... niin meillä on kyllä varsinkin meidän talouden ja väkiluvun kokoon verraten Euroopan ylivoimaisin ilma-arsenaali aseistuksen suhteen.
 
Kun Italian kokoa verrataan Suomeen ja mikäli suurin piirtein kaikki mitä DSCA:ssa on, ostetaan, meidän 200 JASSM:ia, 500 SDB II:ta, 100-160 JSOW:ta, 300 JDAM:ia, X määrä JSM:ää, mahd. päälle tulevat AGM 88 HARM, jne... niin meillä on kyllä varsinkin meidän talouden ja väkiluvun kokoon verraten Euroopan ylivoimaisin ilma-arsenaali aseistuksen suhteen.

Arsenaalin kokoa voisi olla oleellisempaa suhteuttaa uhkakuvaan.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mihin mitäkin on tarkoitus käyttää. Tässä ketjussa linkin takana on jotakin kaukovaikutuksen osalta, mutta noin muuten... SDB II:t vihollisen ajoneuvoihin ja muihin liikkuviin maaleihin sekä ehkä tutkiin ja ohjuslavetteihin? JSOW:t laivoihin, siltoihin ja ehkä jälleen tutkiin? JDAM:t, öö, ehkä siltoihin ja aluemaaleihin?

Tosin JDAM:stähän on jo nykyisellään olemassa tunkeumakärkiset versiot... Sen käyttöä olen ihmetellyt. Villeimmät ehdotukset ovat tietysti ilmahyökkäykset vihollisen maaperälle mm. lentotukikohtiin, mutta se kuulostaa epäuskottavalta ja h-vetin riskialttiilta. Ei varmaan tee hyvää lennellä Hornetilla kovin läheltä vihollisen IT-järjestelmiä, kun lentävä ELSO ja esim. HARM-ohjukset puuttuvat. Oletetaanko vihollisen ehtivän rakentaa meidän maaperällemme jotakin bunkkereita, jotka sitten vastahyökkäyksessä pitää tuhota pois tieltä? Vai käytettäisiinkö niitä esim. kerrostalojen romauttamiseen?
 
Arsenaalin kokoa voisi olla oleellisempaa suhteuttaa uhkakuvaan.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mihin mitäkin on tarkoitus käyttää. Tässä ketjussa linkin takana on jotakin kaukovaikutuksen osalta, mutta noin muuten... SDB II:t vihollisen ajoneuvoihin ja muihin liikkuviin maaleihin sekä ehkä tutkiin ja ohjuslavetteihin? JSOW:t laivoihin, siltoihin ja ehkä jälleen tutkiin? JDAM:t, öö, ehkä siltoihin ja aluemaaleihin?

Tosin JDAM:stähän on jo nykyisellään olemassa tunkeumakärkiset versiot... Sen käyttöä olen ihmetellyt. Villeimmät ehdotukset ovat tietysti ilmahyökkäykset vihollisen maaperälle mm. lentotukikohtiin, mutta se kuulostaa epäuskottavalta ja h-vetin riskialttiilta. Ei varmaan tee hyvää lennellä Hornetilla kovin läheltä vihollisen IT-järjestelmiä, kun lentävä ELSO ja esim. HARM-ohjukset puuttuvat. Oletetaanko vihollisen ehtivän rakentaa meidän maaperällemme jotakin bunkkereita, jotka sitten vastahyökkäyksessä pitää tuhota pois tieltä? Vai käytettäisiinkö niitä esim. kerrostalojen romauttamiseen?
Toki HX:n myötä tulee uusia tunkeutumismahdollisuuksia Venäjän ilmatilaan ja viedä taistelu heille. Esimerkiksi F-35:n häiveen, sensorifuusion ja hyvän datan keruun yhdistelmän kombolla F-35:n kanssa voisi mahdollisesti onnistuakin rajoitetut hyökkäykset Venäjän ilmatilaan, joilla tuhotaan sitten vaikkapa Venäjän lentotukikohtaa, tutkia, ilmatorjuntajärjestelmiä, siltoja, jne...

Ja sama voisi onnistua Super Hornetilla Growlerin avustamana ja tietty erilaiset elso-operaatiot vielä laaajemmalla spektrillä.
 
Toki HX:n myötä tulee uusia tunkeutumismahdollisuuksia Venäjän ilmatilaan ja viedä taistelu heille. Esimerkiksi F-35:n häiveen, sensorifuusion ja hyvän datan keruun yhdistelmän kombolla F-35:n kanssa voisi mahdollisesti onnistuakin rajoitetut hyökkäykset Venäjän ilmatilaan, joilla tuhotaan sitten vaikkapa Venäjän lentotukikohtaa, tutkia, ilmatorjuntajärjestelmiä, siltoja, jne...

Ja sama voisi onnistua Super Hornetilla Growlerin avustamana ja tietty erilaiset elso-operaatiot vielä laaajemmalla spektrillä.
Tuossa tapauksessa venäläisenä kenraalina pyytäisin lupaa taktisten ydinaseiden käyttöön esim. Suomen ilmavoimien tukikohtia tai muita kriittisiä kohteita vastaan.
 
Back
Top