Hornet-hävittäjät korvaavassa HX-hankkeessa eletään ratkaisun hetkiä, kun puolustushallinto antaa tulevien viikkojen aikana esityksensä hankittavasta hävittäjästä.
Sanna Marinin (sd) johtama hallitus tehnee lopullisen päätöksen varsin pian saatuaan esityksen ilmapuolustuksen asiantuntijoilta, joka tapauksessa ennen vuodenvaihdetta, johon siihenkin on aikaa enää alle puolitoista kuukautta.
Huipennus on seitsemän vuoden perusteellisen selvitystyön tulos.
Työ alkoi jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen aikana, kun silloinen puolustusministeri Carl Haglund (r) asetti lokakuussa 2014 esiselvitystyöryhmän.
Siitä on edetty tarjouspyyntöihin sekä viiden konetyypin täydelliseen läpivalaisuun, jotta Suomi saisi itselleen kaikin puolin sopivimman hävittäjän, jolla tulee pärjätä 2060-luvulle asti.
Kisassa on kaksi amerikkalaista hävittäjää sekä ruotsalainen, ranskalainen ja brittivetoinen hävittäjä.
Valinnassa korostetaan hävittäjän suorituskykyä, mutta puolustusministeriö muistuttaa myös turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista. Ministeriön sivuilla kerrotaan, kuinka hävittäjävalinnan yhdessä neljästä päätöksentekoalueesta keskeistä on ”valinnan mahdolliset vaikutukset Suomen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön”.
Vuoden 1992 Hornet-päätöksen jälkeen on moni asia muuttunut suomalaisessa päätöksenteossa. Tällä kertaa prosessissa ei ole mukana presidentin johtamaa puolustusneuvostoa, koska se on lakkautettu vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa.
Tilalle on tullut tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous, niin sanottu TP-UTVA. Sitä vetää pääministeri, eli tällä hetkellä Sanna Marin.
Tasavallan presidentti on kuitenkin nykyisinkin Puolustusvoimien ylipäällikkö. Sauli Niinistö johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa.
Edellä mainituista syistä presidentti Niinistö on ollut hyvin informoitu HX-hankkeesta. Tämän kertoo julkisista lähteistä se, että hanke on ollut esillä TP-UTVA:ssa.
”TP-UTVA:lle esiteltiin myös HX-hankkeen valmistelutilannetta”, todettiin lyhyesti 11. päivänä tätä kuuta pidetystä kokouksesta.
Julkisuuteen presidentin tai häneen liittyvän TP-UTVA:n roolista joulukuun varsinaisessa päätöksentekotilanteessa ei kerrota.
”Laajempi turvallisuuspoliittinen asia”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi kuitenkin, että tämän ministerivaliokunnan kautta presidentti on mukana prosessissa ennen valtioneuvoston lopullista päätöstä.
”Olisi outoa, jos TP-UTVA:lla, joka on Suomen keskeinen turvallisuuspolitiikan päätöksentekoelin, ei olisi oikeata merkitystä tässä.”
Tämä tarkoittaisi, että presidentti saisi tietää päätöksestä hyvissä ajoin ennen kuin siitä tulee julkinen. Salonius-Pasternak muistuttaa hänen ylipäällikön roolistaan.
”Olisi luonnollista, että ylipäällikkö on tässä mukana. Ylipäällikölle annettaisiin mahdollisuus kysyä todennäköisestä esityksestä, mihin se perustuu ja mitkä ovat turvallisuuspoliittiset vaikutusanalyysit. Jos tätä keskustelua ei käytäisi, kokisin sen hyvin outona.”
Salonius-Pasternak muistuttaa ”kahdesta lautasesta”, eli siitä, että pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Miten se rajautuu presidentin johtaman muun ulkopolitiikan suhteen, ei ole aina selvää, mutta HX-hankkeen turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on hänenkin mukaansa EU:ta laajempi.
Käytännössä presidentin pitäisi Salonius-Pasternakin mielestä tietää todennäköisestä valinnasta jo ennen puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) esitystä valtioneuvostolle.
”Kyllä, koska se on laajempi turvallisuuspoliittinen asia.”
Hän viittaa USA-suhteeseen ja siihen, että joidenkin mielestä, joskaan ei hänen itsensä mielestä, kokonaisuudessa pitää huomioida Venäjäkin.
”Silloin puhutaan jo kahdesta suurvallasta. Sitten on Suomen laajempi puolustusyhteistyöverkosto, joka ei myöskään rajoitu EU:hun.”
Eduskunta ei enää asiasta erikseen päätä. Se on käyttänyt valtaansa hyväksymällä 7–10 miljardin euron rahoituksen hävittäjille.
Vaikeampi päätös kuin 1992
Salonius-Pasternak kertoo, miksi valinta on tällä kerralla vaikeampi kuin 1992. Nyt kisassa olevat hävittäjät saattavat ratkaista saman sotilaallisen tehtävän täysin eri tavalla. Puolustushallinnon asiantuntijat saattavatkin pohtia valintaansa viime metreille asti.
”Etenkin jos ratkaisumallit ovat erilaisia ja evaluaatio pitää viedä tulevaisuuteen, se on käsittämättömän vaikea. On täysin mahdollista, että heillä on kokonaiskuva suunnilleen, mutta he eivät oikeasti vielä tiedä.”
Jos yksi konetyyppi osoittautuu puolustushallinnon mukaan selvästi muita paremmaksi, päätynee valtioneuvosto siihen erittäin todennäköisesti, mutta jos kärkipäässä on hyvin tasaista, mahdollisuus valita toiseksikin tullut kasvaa tutkijan mukaan.
”Näkisin aikamoisena riskinä ilman selkeästi selitettävissä olevia syitä, miksi poikettaisiin ehdotuksesta.”
Salonius-Pasternak toivoo, että kun voittajasta kerrotaan, viralliset tahot kertoisivat vuotta 1992 enemmän myös päätöksen sisällöstä, kuten esimerkiksi kulurakenteesta ja vaikutuksista turvallisuuspolitiikkaan.
”Se ei nyky-yhteiskuntaan sovi, että kerrotaan niin vähän kuin mahdollista, kuten viimeksi. Se ei riitä, että luottakaa viranomaisiin, me valitsimme parhaan koneen ja se on kone X.”
Salonius-Pasternakin mukaan HX-prosessi poikkeaa joka tapauksessa vuonna 1992 ratkenneesta hankinnasta jo siinä, että tätä on avattu ”historiallisen paljon”. Yllätyksiä ei ole tullut, kuten silloin, kun Hornet tuli lisäkilpailijana muita myöhemmin mukaan.
”Jatkuvasti on kerrottu julkisuuteen, missä mennään ja millä perusteilla arvioidaan. Se on kokonaisuudessaan suurin ero.”
Myös turvallisuuspoliittinen tilanne on hyvin erilainen kuin noin 30 vuotta sitten, jolloin presidenttinä oli Mauno Koivisto ja pääministerinä Esko Aho (kesk). Silloin Suomi ei ollut EU:n jäsen, eikä Nato- tai Ruotsi-yhteistyö ollut lähellekään sellaista kuin nykyisin.
”Suomi on ehdottomasti turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti ja puolustuksellisesti paremmassa tilanteessa kuin silloin, vaikka viimeisen 7–8 vuoden aikana tilanne on heikentynyt”, Salonius-Pasternak sanoo.
Uusi Suomi kysyi myös tasavallan presidentin kansliasta, mikä on presidentin ja TP-UTVA:n osuus HX-päätöksenteossa, mutta kanslia vastasi, ettei asiaa kommentoida.
www.uusisuomi.fi
suomenkuvalehti.fi
www.is.fi
svenska.yle.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
yle.fi
