Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
"Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan yhdysvaltalaisten konetyyppien lopullista hintaa tai maksuaikataulua ei edes tiedettäisi ennen sopimuksen allekirjoittamista”

USA-NATO-Rauhan perikato! :poop::rolleyes:
 
Yksikköhinta vähän vajaa 102 miljoonaa euroa, eli aika hyvin kai linjassa F-35:n USAn pään hintatietojen kanssa, kun mukaan lasketaan FMS-maksu.
Sveitsiläiset varmaan ostelevat aseistuksen sitten myöhemmin.
Saabin asepaketista sen verran että hehän kehuskelevat vain kuinka paljon rahaa on käytetty aseistukseen, ei paljonko paukahtavaa sillä rahalla saa. Ehkä Taurukset on kalliita...?

addendum: huoltopaketti ei varmaan kasva konemäärän kanssa lineaarisesti kun siinä on luultavasti paljon sellaista tavaraa jota tarvitaan joka tapauksessa joku minimimäärä. Mutta joitain kysymysmerkkejä tuosta tietenkin tulee.
Toki muistaen tuohon addendum: F-35 huoltomalli poikkeaa olennaisesti nykyisestä/perinteisestä mallista. Koko konseptihan alun perin perustui ajatukseen, jossa kenenkään ei tarvitse ostaa tavaraa jota tarvitaan "joka tapauksessa" koska joku muu hoitaa sen. Se, miten asia on nyt ja todellisuudessa on tietysti erilainen.
 
Mitä tällä tarkoitat? Muita kuin näitä varalaskupaikkoja?

Mitenhän vaikuttaa moottoriteiden ja levennettyjen teiden lisääminen? Vaikka Kainuun korvissa tilanne on huonontunut sitten vuoden 1992 on sydänmaille rakennettu reippaasti uutta moottoritietä ja kolmikaistaista tietä. Näitä lienee aika iso määrä verrattuna vuoteen 1992, etenkin isompien kaupunkien lähistöllä Rovaniemestä Savonlinnaan.
 
Mitenhän vaikuttaa moottoriteiden ja levennettyjen teiden lisääminen? Vaikka Kainuun korvissa tilanne on huonontunut sitten vuoden 1992 on sydänmaille rakennettu reippaasti uutta moottoritietä ja kolmikaistaista tietä. Näitä lienee aika iso määrä verrattuna vuoteen 1992, etenkin isompien kaupunkien lähistöllä Rovaniemestä Savonlinnaan.
Sodanajan maatietukikohta ei moottoritietä vaadi. Sopiva suora ja pientareiden pylväät sekä puut nurin ja se on siinä. Levennykset tai risteykset huoltoteltoille ja rekoille toki plussaa.

Näitä voi sitten perustaa tusinoittain, ettei ennalta tiedä mikä niistä palvelee kenttänä ja mikä muissa tehtävissä.
 
Sodanajan maatietukikohta ei moottoritietä vaadi. Sopiva suora ja pientareiden pylväät sekä puut nurin ja se on siinä. Levennykset tai risteykset huoltoteltoille ja rekoille toki plussaa.

Näitä voi sitten perustaa tusinoittain, ettei ennalta tiedä mikä niistä palvelee kenttänä ja mikä muissa tehtävissä.

Sopivat suoratkin ovat lisääntyneet aika paljon vaikka laitettaisiin vaatimukseksi 2km...
 
Sodanajan maatietukikohta ei moottoritietä vaadi. Sopiva suora ja pientareiden pylväät sekä puut nurin ja se on siinä. Levennykset tai risteykset huoltoteltoille ja rekoille toki plussaa.

Näitä voi sitten perustaa tusinoittain, ettei ennalta tiedä mikä niistä palvelee kenttänä ja mikä muissa tehtävissä.
Ei niitä nyt paljon ole. Vai kuinka kuinka monta kilometriluokan suoraa osuutta tiedät jossa ei ole korkeuseroa eikä isoja sähkölinjoja. Kyllä harvassa on.




Kysymys kuuluukin?

Onko suomessa joskus laskeuduttua tielle, mitä ei ole vartavasten siihen tarkoitukseen suunniteltu.
En siis tarkoita näitä varalaskupaikkojen tai kenttien vieressä olevia nousuteitä.






Ilmavoimat ainakin haluaisi kentille ja maantietukikohtiin lisää nousuteitä.

Ilmavoimat haluaa lisää nousuteitä​


Erityisesti kaivataan maantietukikohtiin lisää hälytyspaikka-alueita ja nousuteitä.

Taistelukestävyys edellyttää sitä, ettei olla yhden kiitotien varassa. Nykyisissä maantietukikohdissa ja lentokenttien läheisillä teillä olisi hyvä olla ylimääräisiä nousuteitä

https://www.kaleva.fi/ilmavoimat-haluaa-lisaa-nousuteita/2366916
 
Jos kanadalaiset haluavat kustannuksista välittämättä välttää amerikkalaista konetta, löytynee sieltä tietotaito suunnitella NORAD-vaatimukset täyttävät CF-139 kansallisesti Saabilta ostetun lisenssin pohjalta.

Mitkähän nämä maagiset NORAD-vaatimukset mahtavat olla? Sopeutuminen 1980-luvun järjestelmiin? Ihmettelen vaan kun NORAD ei nyt varsinaisesti ole ollut mikään kehityksen aallonharjalla ollut organisaatio sitten 1950-luvun...
 
Ei niitä nyt paljon ole. Vai kuinka kuinka monta kilometriluokan suoraa osuutta tiedät jossa ei ole korkeuseroa eikä isoja sähkölinjoja. Kyllä harvassa on.
On niitä kuule kymmenittäin, etenkin Länsi-Suomessa jossa niitä tarvitaankin. Pienet korkeuserot eivät haittaa. Ja kaikki on satelliitein skannattu ja varmasti joidenkin kallistuksiakin korjattu vaikka keskellä metsää olisivat. Vallitsevat yleisimmät tuuliolotkin on laskelmoitu.

Vaatimaton maantie niin alun toista km on nopeasti ohi niin, että et tule ajatelleeksikaan ajaneesi suoraa. Sähkölinjat jos nyt välttämättä ovat sillä suoralla niin ne tarvittaessa kierretään tai viedään maassa rummun kautta.
 
On niitä kuule kymmenittäin, etenkin Länsi-Suomessa jossa niitä tarvitaankin. Pienet korkeuserot eivät haittaa. Ja kaikki on satelliitein skannattu ja varmasti joidenkin kallistuksiakin korjattu vaikka keskellä metsää olisivat. Vallitsevat yleisimmät tuuliolotkin on laskelmoitu.

Vaatimaton maantie niin alun toista km on nopeasti ohi niin, että et tule ajatelleeksikaan ajaneesi suoraa. Sähkölinjat jos nyt välttämättä ovat sillä suoralla niin ne tarvittaessa kierretään tai viedään maassa rummun kautta.

Juurikin näin, ja nimenomaan näitä suoristuksia ja tasoituksia on tehty aika lailla viime vuosina.
 
Onko suomessa joskus laskeuduttua tielle, mitä ei ole vartavasten siihen tarkoitukseen suunniteltu.
En siis tarkoita näitä varalaskupaikkojen tai kenttien vieressä olevia nousuteitä.
Onhan noita harjoituksia pidetty ihan VT6:lla tavallisilla suorilla. Kysehän on siis siitä VT7:ltä Kouvolaan menevästä leveäkaistatiestä.
 
Lisäksi on jonkinlainen harha, että maantietukikohdat olisivat vain hiljaisia korpisuoria. Esikaupunkialueiden teollisuuskortteleissa on järjestään pitkiä suoria ja käyttöön soveltuvia halleja katu/tienvierusta täynnä. Logistiikkakin monelta suunnalta varmistettavissa ja toiminta osin hukkuu muuhun aktiviteettiin. Ilmatorjunnallakin monta syytä olla paikalla.
 
Jos kanadalaiset haluavat kustannuksista välittämättä välttää amerikkalaista konetta, löytynee sieltä tietotaito suunnitella NORAD-vaatimukset täyttävät CF-399 kansallisesti Saabilta ostetun lisenssin pohjalta.
Kuulostaa edulliselle ja nopeasti käyttöön otettavalle ratkaisulle.
 
Back
Top