Uutinen
Saab paljasti Suomelle tarjottavan Global Eye -valvontakoneen vaikuttavat kyvyt: Seuraa tuhansia kohteita samaan aikaan ja tunnistaa huijausyritykset
Mikko Pulliainen22.11.202108:31
HX-HANKEILMAILUASETEOLLISUUSKONEET JA LAITTEET
T&T vieraili Saabin Linköpingin-yksikössä tutustumassa Gripen-hävittäjiin ja Global Eye -valvontakoneisiin. Global Eyen kyvykkyyksistä yhtiö kertoi tarkkaan vartioidussa simulaattorikeskuksessa, jossa kuvaaminen ja äänittäminen olivat kiellettyjä.
Framilla. Saab toi Linköpingin platalle kaksi Gripen E -yksilöä suomalaismedian ihasteltavaksi. MIKKO PULLIAINEN
@
LINKÖPING
”Jos verrataan muihin markkinoilla oleviin konetyyppeihin, Gripen E on [käyttökustannuksiltaan] 2–3 kertaa halvempi”, paukauttaa
Saabin HX-kampanjajohtaja
Magnus Skogberg.
Lopullisen arvioinnin suorittaa tietenkin Suomen HX-hankintaorganisaatio, mutta toki Saabin lopullinen tarjous on numeerisesti mittavin: 64 Gripen E -monitoimihävittäjän lisäksi kaksi Global Eye -valvontakonetta. Tämä kaikki siis mahtuu kaupan noin yhdeksän miljardin euron (Saabille mahdollisesta HX-kaupasta maksettava osa, lisäksi tulee kustannuksia ilmavoimille itselleen) kokonaishintaan, minkä lisäksi vuotuisten käyttökustannusten tulee päästä HX-organisaation asettaman 250 miljoonan euron riman alle.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Ruotsin ilmavoimien käytössä aiemman sukupolven C/D-Gripeneiden lentotunnin hinnaksi lasketaan noin 11 000 euroa, missä ovat mukana ainakin polttoaine, varaosat ja operoinnin vaativat miestyötunnit. Miten luku vertautuu muihin HX-kandidaatteihin ja mitä se olisi Suomen laskutavalla ja operointikonseptilla, olisikin sitten melkoisen monimutkainen laskuharjoitus. Oleellisempaa on, että uudemman Gripenin kustannustason ei tästä pitäisi nousta.
Lue myös:
Näin puolustusvoimat arvioi HX-kandidaattien kustannuksia – Insinöörikenraalimajuri avaa laskelmia T&T:lle ja paljastaa, miksi drone ei vielä korvaa lentäjää
Kenraali Suomen hävittäjäkandidaateista: ”En ole julkisuudessa nähnyt lentotunnin hinnasta vielä ensimmäistäkään numeroa, joka olisi meidän laskuissamme lähellä oikeaa”
Suomi puristi hävittäjävalmistajilta paremmat tarjoukset kuin ne pitivät mahdollisena – Näin se tehtiin, paljastaa insinöörikenraalimajuri Renko
Pomo. Magnus Skogberg johtaa Saabin HX-kampanjaa. MIKKO PULLIAINEN
”Tuo sopii myös E-versioon: olemme tehneet koneeseen parannuksia tietyillä alueilla, mikä laskee niiden kustannuksia, mutta saman tason luvuista puhutaan”, arvioi Skogberg suomalaismedialle Saabin Linköpingin-yksikössä järjestetyssä mediapäivässä.
Kyseessä on tässä vaiheessa toki arvio, sillä Gripen E ei ole vielä operatiivisessa käytössä.
Saab muistuttaa myös, että HX-budjetin konehankintaa koskevasta osasta yli 20 prosenttia on varattu aseisiin. Yhtiön mukaan puhutaan noin kymmenen kertaa suuremmasta summasta kuin mitä Suomen ilmavoimat aikanaan käytti JASSM-ohjusten integraatioon. Se oli noin 170 miljoonaa euroa.
Teollisuusyhteistyöpaketin vetonauloja on Suomeen sijoitettava, itsenäisen kehitystyön mahdollistava Gripen- ja Global Eye -järjestelmäkeskus. Lisäksi merkittävälle osalle Gripeneistä sekä
General Electricin F414-GE-39E-moottoreille tarjotaan loppukokoonpanoa Suomen maaperällä.
Skogberg painottaa, että kyseessä ei ole vain muutaman suuren komponentin kiinnitys toisiinsa.
”Kun puhutaan loppukokoonpanosta, se tarkoittaa merkittävää osaa koneen rakentamisesta.”
Niin aseiden kuin muidenkin komponenttien osalta Saab noudattaa integraattorin filosofiaa, eli se pyrkii valitsemaan parhaaksi kussakin kategoriassa katsomansa ratkaisut eri maista.
”Noin 40 prosenttia koneesta on Yhdysvalloista. Tärkeimmät eurooppalaiset alihankkijamaat ovat Britannia ja Italia. Konsepti, ohjelmistot ja koneen äly on pääosin Ruotsista, samoin elektronisen sodankäynnin järjestelmä, josta osa tehdään nykyään Suomessa.”
Lue myös:
Gripen-hävittäjän elektronisen sodankäynnin kyvystä kerrotaan hurjaa tarinaa. Totuus – tai ainakin osa siitä – löytyy Tampereelta
Hävittäjämies. Johan Segertoft johtaa Gripen E/F -ohjelmaa. MIKKO PULLIAINEN
GRIPEN-TESTAUKSESSA keskitytään tällä hetkellä muun muassa koneen valmisteluun tyyppihyväksyntätodistusta varten. Hyväksyntä on tarkoitus saada vuoden 2022 aikana, kertoo Gripen E/F -ohjelman johtaja
Johan Segertoft.
”Viimeiset testit ovat käynnissä, ja yli 90 prosenttia työstä on jo tehty.”
Gripen-kalustoa lentää Ruotsissa ja Brasiliassa nyt yhdeksän koneyksilöä. Yli 30 konetta on tuotannossa.
”Jatkamme myös edistyneimpien ominaisuuksien kehitystyötä, aseintegraatiota ja lentotestausta”, Segertoft toteaa.
Ruotsin ilmavoimien mukaan ensimmäinen operatiivisen Gripen E -toiminnan aloittava laivue on Såtenäsin tukikohdassa Lidköpingin ja Trollhättanin välissä majaileva F 7. Ajankohdaksi on määritelty vuoden 2025 alku.
”Sisäinen aikarajamme on huomattavasti tiukempi”, Segertoft huomauttaa.