Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Lisäksi on jonkinlainen harha, että maantietukikohdat olisivat vain hiljaisia korpisuoria. Esikaupunkialueiden teollisuuskortteleissa on järjestään pitkiä suoria ja käyttöön soveltuvia halleja katu/tienvierusta täynnä. Logistiikkakin monelta suunnalta varmistettavissa ja toiminta osin hukkuu muuhun aktiviteettiin. Ilmatorjunnallakin monta syytä olla paikalla.
No kovasti näihin suunniteltuihin paikkoihin on panostettu. Aika operaatio ruveta jostain seututiestä tai teollisuusalueesta muuttamaan lentokenttää.
Tiet yleensä niin surkeassa kunnossa,että amalgaanit tipahtaa jo autolla ajaessa.
Asfalttia, puiden raivausta, lyhtyjen poistoa, kaiteiden siirtoa, sähkölinjoen siirtoa, ties mitä hommaa ensiksi, ennenkuin voi edes kuvitella että joku kone laskeutuisi.
En usko sekuntiakaan, että ilmavoimat suunnittelisi toimintaa joihinkin random pätkille.
Näitä suunniteltuja varalaskupaikkoja, tukikohtia, muita lentokenttiä ja kenttien vieressä olevia vara nousuteitä on aika paljon, niin tarvitaanko sitä vielä johonkin ennalta valmistelemattomaan paikkaan mennä.





Toivottavasti tulis sota ja nähtäis oikea asian laita😃






Tässä varmaan viimeisimmät suunnitellut varalaskupaikat.
Tikka-Mannila ja Tikkakoski.

Screenshot_20211127-132549__01.jpg


Tuossa Liikenneviraston tietoa, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.




Screenshot_20211127-134104__01.jpg

https://www.google.com/url?sa=t&sou...4QFnoECAMQAQ&usg=AOvVaw3oTTQfs1taf_H-Rg4ooNpo
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Mitkähän nämä maagiset NORAD-vaatimukset mahtavat olla? Sopeutuminen 1980-luvun järjestelmiin? Ihmettelen vaan kun NORAD ei nyt varsinaisesti ole ollut mikään kehityksen aallonharjalla ollut organisaatio sitten 1950-luvun...
En tiedä sen tarkemmin, mutta esim. täällä lukee
"There was a lot of speculation about whether a non-American fighter could actually be a real contender, given Canada’s requirements for interoperability with the United States. If they’re still in the mix, Saab has obviously met that mark.”


Siinä mielessä hieman ihmetyttää Boeingin putoaminen kun heidän kone on tällä hetkellä Kanadan käytössä ja SH:n pitäisi olla sitä parempi. Onko vaatimustaso nyt sellainen että nykyinen F-18:kaan ei siinä riittäisi?
 

Valtioneuvoston puolustusselonteko

"Valtiovarainvaliokunta totesi puolustusselonteosta antamassaan lausunnossa (VaVL 10/2021 vp) pitävänsä välttämättömänä, että puolustushallinto arvioi realistisesti HX-hankinnan eri vaihtoehtojen elinkaarikustannukset, jotta varmistutaan siitä, etteivät poliittisen ohjauksen asettamat rahoituksen enimmäismäärät ylity. Huomioon tulee ottaa myös puolustusmateriaalin keskimääräistä hinnan nousua nopeampi kallistuminen. Puolustusvaliokunta pitää valtiovarainvaliokunnan esiin nostamaa näkökulmaa keskeisen tärkeänä: koko puolustusjärjestelmän toimivuus vaatii, että uusien monitoimihävittäjien käyttö- ja ylläpitokustannukset eivät ylitä 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista."

"Ilmavoimien taistelutavan johtavana ajatuksena on taisteluun selviytyminen, hajautettu toiminta ja resurssien keskitetty johtaminen. Taistelutavan taistelunkestävyys perustuu hajauttamiseen, joka toteutetaan kustannustehokkaalla reserviläisiin perustuvalla järjestelmällä. "

"Valiokunta korostaa, että Suomella itsellään täytyy olla tarvittava teollinen ja teknologinen osaaminen kriittisten järjestelmien ylläpitämiseksi, jotta niiden itsenäinen käyttö voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Sotilaallisen huoltovarmuuden näkökulmasta Suomen puolustusvoimilla täytyy olla ilmavoimien monitoimihävittäjien ja merivoimien korvettien osalta vaurionkorjaus- ja kaluston ylläpitokyky sekä sen lisäksi myös tarvittava tietotaito kotimaassa järjestelmien koko elinkaaren ajan."

"Valiokunta korostaa, että kotimaisuusasteen lisäämisessä Suomen tulee hyödyntää puolustus- ja turvallisuushankintalakiin liittyvää huoltovarmuusvaatimusta nykyistä laajemmin. Huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset eivät saa johtaa kansallisuuteen perustuvaan syrjintään, mutta tarjoajille voidaan asettaa objektiivisia ja suoritusperusteisia varautumiseen ja poikkeusoloihin liittyviä vaatimuksia."

"Puolustusvoimien oma tutkimus- ja kehittämistoiminta on oleellinen osa todellisten strategisten hankintojen elinkaarikustannusten arviointia ja hankkeiden riskienhallintaa. Sen avulla saadaan tarvittava ymmärrys esimerkiksi järjestelmien suorituskykyvaatimuksista, huoltokonseptista sekä järjestelmien kriisiajan käytön ja ylläpitämisen edellyttämästä kotimaisen osaamisen kehittämisestä."

"Valiokunta korostaa, että Suomen tavoin sotilasliittoihin kuulumaton Ruotsi on puolustuspolitiikassa Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani. Selonteon mukaan puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kattaa rauhan ajan, kriisiajan, konfliktit ja sodan ajan. Suomen tavoitteena on luoda Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteistoiminnalle ja yhteisille operaatioille pysyvät edellytykset, jotka ovat voimassa kaikissa olosuhteissa. Puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita."

"Puolustusselonteko, ja eduskunnan siitä antama vastaus, ohjaavat Puolustusvoimien kehittämistä tämän vuosikymmenen aikana"
 
Pohjolan nurkka tulee olemaan kyllä (siis jos ja mitä todennäköisemmin F-35 valitaan) Venäjälle aika hankala paikka, kun tällä nurkalla tulee olemaan Suomella 64 F-35 ja Norjalla 52. Toivon kovaa, että Suomi tiivistää Norjan kanssa ilmapuolustuksen harjoittelua ja suhteita tiivistetään Norjan kanssa.
 
Onko suomessa joskus laskeuduttua tielle, mitä ei ole vartavasten siihen tarkoitukseen suunniteltu.
En siis tarkoita näitä varalaskupaikkojen tai kenttien vieressä olevia nousuteitä.
No nyt tähän vielä jatkaen, niin ilman muuta ovat ne muutkin, ei niin ilmeiset tienpätkät siihen suunniteltuja. Saa olla keskikaidetta tai valaistus, ainoastaan harjoituskäytössä olevasta varalaskupaikasta ne puuttuvat.

 
Nuo ovat rauhanajan määrityksiä mutta kuten niistäkin näkee niin riittää kun kiitotie on 20 m leveä, suora ja kaltevuudet hallinnassa.
Kiitotien pituudeksi löytyy "Kiitotien pituuden on oltava riittävä täyttämään niiden ilma-alusten toiminnalliset
vaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu."

Sen sijaan "take off distance" ja "landing distance" - laskentaohjeita löytyy muualta eri konetyyppejä varten, kunhan niihin soveltaa koneen käsikirjasta löytyviä tietoja. Kunhan se manuska vaan taas löytyis...
Sen perusteella kai sodanajan tilapäiskentän tai varalaskupaikan minimipituutta kattellaan, eikä rauhanajan turvastandardien?

Tässä F-35 lähtee Pirkkalassa JP:llä. Aseistamaton, tankki luultavasti melko täynnä. Aseistus olisi enimmillään ~8t.
Jarrut irti kohdassa 1.23, pyörät ilmassa 1.38, aika siis n. 15 s.
Aseistettuna painoa mahd. siis 40 % enemmän.
Tuostakin voi jonkunlaista stetsonavusteista arviota tehdä mekaniikan peruskaavoilla, vaikkei kehtais ääneen kertoakaan.
 
Uskon kuitenkin, että loppusijoitukset yksityiskohtineen jäävät puolustushallinnon haltuun mahd ST1 - muodossa ainakin siksi aikaa, kun yhdenkin koneen elinjakso jatkuu jossain muodossa.
Onko tämän takana motiivina tällainen kohteliaisuus muita ehdokkaita kohtaan? Että ei haitata heidän jatkomenestyksiä muissa kisoissa, vaikka meiltä ei voittopottia tullutkaan.
 
Kiitotien pituudeksi löytyy "Kiitotien pituuden on oltava riittävä täyttämään niiden ilma-alusten toiminnalliset
vaatimukset, joille kiitotie on tarkoitettu."

Sen sijaan "take off distance" ja "landing distance" - laskentaohjeita löytyy muualta eri konetyyppejä varten, kunhan niihin soveltaa koneen käsikirjasta löytyviä tietoja. Kunhan se manuska vaan taas löytyis...
Sen perusteella kai sodanajan tilapäiskentän tai varalaskupaikan minimipituutta kattellaan, eikä rauhanajan turvastandardien?

Tässä F-35 lähtee Pirkkalassa JP:llä. Aseistamaton, tankki luultavasti melko täynnä. Aseistus olisi enimmillään ~8t.
Jarrut irti kohdassa 1.23, pyörät ilmassa 1.38, aika siis n. 15 s.
Aseistettuna painoa mahd. siis 40 % enemmän.
Tuostakin voi jonkunlaista stetsonavusteista arviota tehdä mekaniikan peruskaavoilla, vaikkei kehtais ääneen kertoakaan.
Näitä juuri on tullut laskettua insinööri fysiikassa, mutta tarvis vähän vielä tietään vaikka edes se loppunopeus eli lentoonlähtönopeus salamakekkoselle 🤔
 
Venäjä tulee todennäköisesti lisäämään aktiviteettia rajojemme tuntumassa jos valituksi tulee F35. Tietävät lentotuntien hinnat joten Venäjän kannalta tehokkainta on kuluttaa Suomen resursseja maksimaalisesti.
 
Kysymys kuuluukin?

Onko suomessa joskus laskeuduttua tielle, mitä ei ole vartavasten siihen tarkoitukseen suunniteltu.
En siis tarkoita näitä varalaskupaikkojen tai kenttien vieressä olevia nousuteitä.

On.

 
On.


Neuvostoliitossa tämäkin oli paremmin!

5f196e.jpg



 
7Näitä juuri on tullut laskettua insinööri fysiikassa, mutta tarvis vähän vielä tietään vaikka edes se loppunopeus eli lentoonlähtönopeus salamakekkoselle 🤔
Juu. Manuaalistahan se selviää...
Itse kokeilin päässälaskuystävällistä arvoa 80 m/s ja arvelin, että aselastissa nousee paino 40 %. Tämä taas vaikuttaa kiihtyvyyteen ja tarvittavaan loppunopeuteen. Selvät kaavat, kun ei tiedä liikaa. Nopeuden ja ilmanvastuksen vaikutus työntövoimaan/kiihtyvyyteen pitää ottaa vuorostaan siitä toisesta hihasta.
(Sain sitten ykkösellä alkavan arvon.)
Olin kattovinani, että HN siinä (toisessa videossa) kiihdytti aika lailla saman ajan (~20 s) kuin F-35, kumpikin ilman JP:ta. Siinäkin tulisi selvästi pitempi lähtökiito aselastissa. Äkkiä päässälaskien, lauantai-illan muiden kiireiden ohessa, matkaa tulisi jo mailin huitteille, :unsure: aikamoisilla virhemarginaaleilla.
 
"Valtiovarainvaliokunta totesi puolustusselonteosta antamassaan lausunnossa (VaVL 10/2021 vp) pitävänsä välttämättömänä, että puolustushallinto arvioi realistisesti HX-hankinnan eri vaihtoehtojen elinkaarikustannukset, jotta varmistutaan siitä, etteivät poliittisen ohjauksen asettamat rahoituksen enimmäismäärät ylity. Huomioon tulee ottaa myös puolustusmateriaalin keskimääräistä hinnan nousua nopeampi kallistuminen. Puolustusvaliokunta pitää valtiovarainvaliokunnan esiin nostamaa näkökulmaa keskeisen tärkeänä: koko puolustusjärjestelmän toimivuus vaatii, että uusien monitoimihävittäjien käyttö- ja ylläpitokustannukset eivät ylitä 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista."
Vaikuttaa siltä, että täällä esitetyt puheet siitä, että 10 prosenttia puolustusbudjetista - vaatimuksesta voitaisiin livetä, jos HX-kandidaatti toisi uusia suorituskykyjä, ei pidä paikkaansa. Eli kandidaatit, jotka eivät läpäise 10 prosentin vaatimusta, vaikka olisivat kuinka yberfighterjet, putoavat pois. Toisaalta nythän Hornetit vievät sen alle 200 miljoonaa euroa, ja HX:lle on varattu nykyrahassa tuo 250 miljoonaa euroa vuodessa / 10 prosenttia puolustusbudjetista, niin jo nyt annetulla ehdolla tulevalle hävittäjälle tulee jo useampi kymmenen miljoonaa euroa lisää rahoitusta Hornetiin verrattuna. Ja tämä raha on jo sitten pois maa - ja merivoimilta. Jos vaikkapa Hornet vie 180 miljoonaa euroa vuodessa ja HX sitten vie sen 250 miljoonaa euroa vuodessa, se on jo 70 miljoonaa maa - ja merivoimilta ilmavoimille per vuosi. Ja vertauksena tuo on jo summana per vuosi melkein puolet alkuperäisestä 48 K9:n hankinnan hinnasta. Tai kolmasosa siitä mitä maksamme per vuosi Pohjanmaa-luokasta. Joten se on äärimmäisen tärkeää että tuo 10 prosentin ehto täyttyy tarjoajalta ja että virhemarginaalia ei olisi kuin korkeintaan muutama prosentti.
 
Vaikuttaa siltä, että täällä esitetyt puheet siitä, että 10 prosenttia puolustusbudjetista - vaatimuksesta voitaisiin livetä, jos HX-kandidaatti toisi uusia suorituskykyjä, ei pidä paikkaansa. Eli kandidaatit, jotka eivät läpäise 10 prosentin vaatimusta, vaikka olisivat kuinka yberfighterjet, putoavat pois. Toisaalta nythän Hornetit vievät sen alle 200 miljoonaa euroa, ja HX:lle on varattu nykyrahassa tuo 250 miljoonaa euroa vuodessa / 10 prosenttia puolustusbudjetista, niin jo nyt annetulla ehdolla tulevalle hävittäjälle tulee jo useampi kymmenen miljoonaa euroa lisää rahoitusta Hornetiin verrattuna. Ja tämä raha on jo sitten pois maa - ja merivoimilta. Jos vaikkapa Hornet vie 180 miljoonaa euroa vuodessa ja HX sitten vie sen 250 miljoonaa euroa vuodessa, se on jo 70 miljoonaa maa - ja merivoimilta ilmavoimille per vuosi. Ja vertauksena tuo on jo summana per vuosi melkein puolet alkuperäisestä 48 K9:n hankinnan hinnasta. Tai kolmasosa siitä mitä maksamme per vuosi Pohjanmaa-luokasta. Joten se on äärimmäisen tärkeää että tuo 10 prosentin ehto täyttyy tarjoajalta ja että virhemarginaalia ei olisi kuin korkeintaan muutama prosentti.

Vuotuisia käyttökuluja on pirun helppo säädellä säätelemällä lentotuntimäärää. Kun tekniikan merkitys on aina vain suurempi, niin kannattaako lentää kokeneilla lentäjillä ja huonolla kalustolla vai kokemattomammilla lentäjillä ja paremmalla kalustolla?

Saisi aikamoinen pilotti olla esim. MiG-21:n puikoissa, jotta ampuisi kokemattoman Hornet-pilotin alas taivaalta. Helkkari, jopa minä saisin luultavasti parin päivän koulutuksella Hornetin taivaalle ja AMRAAM:n kohti MiGiä ennen kuin MiG olisi asejärjestelmänsä kantamalla minun Hornetistani.
 
Back
Top