”Puolustusteollisuudessa digitaalinen tekniikka ja miehittämättömät lennokit tuntuvat olevan tulevaisuutta. Tässä sitoudutaan vuosikymmeniksi vanhanaikaiseen tekniikkaan”, Hiilamo sanoo.
Samalla hän kertoo, että hänen mielestään F-35 vaikutti ominaisuuksiltaan itsestään selvältä valinnalta.
Laadun sijasta Hiilamoa huolestuttaa koneiden määrä.
”Olisin pitänyt järkevämpänä sitä, että osa tilausvaltuudesta olisi jätetty käyttämättä ja se olisi varattu tulevaisuuden aseteknologioihin.”
---
Useampi kuin yksi hävittäjävaihtoehto täytti tämän kriteerin. Pisteytyksessä F-35 sai 4,47 pistettä viiden pisteen enimmäismäärästä. Seuraavaksi paras vaihtoehto sai 3,81 pistettä.
”Siinä on 15 prosentin ero. Ja kun myös tuo toiseksi tullut hävittäjä olisi täyttänyt Hornetien tason, niin se tarkoittaa, että 15 prosentilla olisi voinut laskea F-35-konemäärää”, Kiljunen sanoo.
”Olisimme voineet huoletta tilata 50–54 konetta, kun ne kerran ovat niin ylivoimaisia, ja säästää jopa puolitoista miljardia euroa. Valtiovarainministeriö on niin huolissaan julkisen talouden kestävyydestä, että ihmettelen, kuinka tätä säästömahdollisuutta ei huomattu laskea.”
---
Tuomioja olisi kannattanut ruotsalaisen Gripenin valintaa F-35:n sijasta.
”Epäilen, että tämä valinta osoittautuu kalleimmaksi ja saattaa osoittautua myös turvallisuuspoliittiseksi virheeksi”, Tuomioja kirjoittaa.
Myös Tuomioja pohtii, olisiko ollut kustannustehokkaampaa jatkaa Hornetien käyttöikää ja katsoa, mihin suuntaan ilmapuolustusala kehittyy.
”Juna kuitenkin pantiin tälle raiteelle jo niin varhain, että harkintamahdollisuus tuhraantui.”