Varmaan koska uppouma ei taida yltää Fregatin tasolle, vaikka varustus olisikin sama, kuin useammissa fregateissa.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Siinä tapauksessa vastapuolen kone on ollut aseistamaton, koska aseet siipien alla ei nopeimmatkaan 4.sukupolven hävittäjät saavuta huippunopeuttaan.
BlackFox
Ylipäällikkö
Meillä on foorumilla selvästi uusi merivoimien "asiantuntija" paikalla.
Niitä riittää…
Täytyy kyllä sanoa, että heti ketjun alusta alkaen Rannari veti oikeimman arvauksen.
Eiköhän tuo ole ollut selvä asia hyvinkin monelle. Kannattaa myös huomata että olen antanut ääneni Rafalelle. Olen myös moneen kertaan manaillut eri ketjuissa hankintamäärän jäävän tasolle 50kpl. Että semmoinen tietäjä täällä.
Olikohan ketjun alkupään pahin hassi?
Varsinkin nyt kun Typhoon ja Rafale putosivat pelistä pois kesken kaiken ennen viimeisiä arvionteja, ei oikein tulemama olisi voinut olla kuin F-35 tai Super Hornet Growlerilla. En usko mitenkään, että tuo kakkonen tässä vertailussa olisi ollut Gripen.
Vaikea tosiaan uskoa, kun Superilla oli käytännössä samat aseet kuin F-35:lla ja ilmasta pintaan osuuksien koko oli 50%.
edit: Ellei loppunut pahasti kesken.
Viimeksi muokattu:
LasUps
Luutnantti
Samaa on tullut itsekin makusteltua. Growler on sen verran raju peli, että sen häirintäkyvyn tuella pystyy työntymään vastustajan ilmapuolustuksen lähelle laukomaan ohjuksia ja pommeja ilman, että tulee itse heti maalitetuksi. Saabilta ei kai löytynyt tällaista kyvykkyyttä, vaikka Gripukka olisikin joissain suhteissa parempi kone.
Eikä 30-luvulla panssarilaivojen rakentaminen vähentänyt maavoimien hankintoja markkaakaan. Päinvastoin maavoimien määrärahoista ei saatu kaikkea edes käytettyä (kun ei tiedetty / saatu sovittua mitä kaluja hankittaisiin).
"Eduskunta oli jo 1930-luvun lopulla myöntänyt määrärahoja hankintoihin, mutta kotimaisen asetuotannon valmistautumattomuus viivästytti varustautumista. Teollisuudelta puuttui erikoisvälineitä, kokemusta ja tietoa aseiden valmistuksesta.[4] Jälkikäteen arvioituna kallista aikaa valui hukkaan, sillä varustautuminen alkoi muualla saavuttaa huippunsa. Tilanteen kiristyessä vuoden 1938 aikana ei ulkomailta ollut juurikaan enää saatavilla ajanmukaista kalustoa Suomeen. Vaikka nyt rahaa aseisiin olisi ollut, niitä ei saatu ostettua eikä kotimainen tuotanto ollut edes kunnolla prototyyppiasteella.
Pahimpana jarruna oli koko 1930-luvun ajan jatkunut kiistely aseiden tyypeistä ja niiden tulevaisuudesta. Esimerkiksi konepistooli nähtiin ohimenevänä ilmiönä eikä sen merkitystä taistelukentällä osattu nähdä. Erinomaisia Suomi-konepistooleja oli käytettävissä vain runsaat 4 000 kappaletta talvisodan alkaessa. Tykistön tyyppikysymyksessä ei ollut päästy sen pidemmälle, ja kalusto oli kirjavaa. Tykistö oli ikääntynyttä ja pienikaliiperista, ja sille ei ollut riittävästi ammuksia. Tykistön asetyyppikomitean vuonna 1936 tekemästä esityksestä huolimatta tykkien kaliiperia ei muutettu.[5] Kranaattien puute johti myöhemmin talvisodassa suoranaiseen kriisiin, kun tykistöä ei voitu käyttää Neuvostoliiton joukkojen täysin avoimesti suorittamiin ryhmityksiin."
Perushankintaohjelma – Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Kommunisti-Lintusen tuskaa.
Sdp, vihreät, vasemmistoliitto – mikä häpeä! | Uusi Suomi Puheenvuoro
Marinin viiden puolueen hallitus teki yksimielisen päätöksen ostaa Suomelle amerikkalaisen aseteollisuuden hävittäjiä ja niihin mm. pitkän kantaman ohjuksia. Eduskunta hyväksyy ennen joulua valtion…puheenvuoro.uusisuomi.fi
Suomi on liittoutunut 1990-luvun alusta alkaen Yhdysvaltojen, EU:n ja sotaliitto Naton muodostamaan lännen imperialistiseen leiriin. Nyt tuon liittoutumisen viimeisestä naulasta puuttuu enää Nato-jäsenyys.
Eduskunnan vasemmistopuolueet sdp ja vasemmistoliitto sekä edistyksellisenä ja luonnon ystävänä esiintyvä vihreät ovat muodostaneet uuden aseveliakselin maamme oikeiston kanssa. Nyt ei olla yhdessä aseveljiä Hitlerin sotavalmisteluissa, aseveli on Yhdysvaltojen johtama Nato ja sen Venäjä-saarron loppuun vieminen.
Sdp on saanut kelkkaansa vasemmistoliiton ja vihreät. Hävetkööt, jos edes enää osaavat!
Peräsmieheen voi luottaa aina.
YliKoo
Greatest Leader
Suomen Hornet-hävittäjien runkojen käyttöikää voisi jatkaa murto-osalla uusien hävittäjien hankintahinnasta – Miksi näin ei tehdä?
Mikko Pulliainen10.12.202108:27|päivitetty10.12.202108:27HX-HANKEILMAILUASETEOLLISUUS
Hornet-kaluston eliniän jatkaminen vaatisi muutakin kuin runkojen päivitystä, minkä toteuttamisen Ilmavoimat arvioi vuonna 2020 vähintäänkin haastavaksi.
Hanke. Hornet-kaluston korvaajan valinnasta odotetaan päätöstä aivan lähiaikoina. HENRI KARKKAINEN
@
Päätös Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjän korvaajasta on tulossa lähipäivinä. Kyseessä on suuri, noin 10 miljardin euron investointi. Uusien hävittäjien tarpeellisuudesta onkin käyty vilkasta keskustelua viime vuosina.
Uusien hävittäjien tarvetta on perusteltu usein sillä, että nykyinen Hornet-kalusto tulee elinkaarensa päähän, koneiden rungon metalli väsyy, eivätkä koneet enää yksinkertaisesti pysy kasassa. Näin argumentoi esimerkiksi eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) Ylen haastattelussa syyskuussa 2021.
Tilaa tästä T&T:n maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat artikkelit sähköpostiisi joka päivä.
Puolustusvoimien vuonna 2020 laatimasta muistiosta käy ilmi, että nykyisten Hornet-hävittäjien runkojen korjaaminen maksaisi 50 miljoonaa euroa, siis vain murto-osan uuden kaluston hankintahinnasta. Sillä rahalla Hornetien rungot saisivat viisi vuotta lisäaikaa.
Miksi näin ei tehdä?
Kysymys on monimutkainen, joten palataan siihen myöhemmin tässä jutussa.
MARRASKUUN VIIMEISELLÄ viikolla Australian ilmavoimat sanoi 36 vuoden jälkeen viralliset hyvästit Boeing F/A-18 Hornet -kalustolleen.
Tämän jälkeen maailmaan jää seitsemän ”klassisen” Hornetin käyttäjämaata. Näistä suurin on Yhdysvallat, jonka merijalkaväen riveissä on vielä 185 A-, B-, C- ja D- version konetta. Niiden on tarkoitus poistua käytöstä vuoteen 2030 mennessä.
Yhdysvaltain laivaston lentotukialuksilla Hornetia ei enää käytetä (Super Hornetilla operointi luonnollisesti jatkuu), mutta muun muassa laivaston koulutuskäytössä, reserveissä ja koulutuksessa vihollisen roolia esittävissä aggressorilaivueissa koneita on yhteensä 68 kappaletta.
Muita Hornet-käyttäjämaita ovat Kanada (86), Kuwait (34), Malesia (8), Espanja (84) ja Sveitsi (30). Suomella on yhteensä 55 yksipaikkaista C-versiota ja seitsemän kaksipaikkaista D-versiota.
Näistä Suomi, Kanada, Sveitsi ja Espanja etsivät tai ovat jo valinneet uuden taistelukoneen Hornetin korvaajaksi, ja Kuwait on alueen medialähteiden mukaan myymässä osaa kalustostaan Tunisiaan.
SUOMESSA ILMAVOIMAT on operoinut Hornet-kalustolla vuodesta 1995, ja kalusto on poistumassa vuoteen 2030 mennessä.
Tarkoituksena on, että kalustolla on tuolloin lennetty 4 500 tuntia/kone, ja niiden niin kutsuttu FLE-tunnusluku on 0,75. Hornetin suunniteltu elinkaari on 6 000 tuntia, jolloin FLE-luku olisi 1.
FLE-arvo (fatigue life expended) on Hornetin rakenteiden eliniän kulutuksen seurantaan käytettävä tunnusluku, jolla seurataan siiven tyven kumulatiivista rasituskertymää suhteessa koneen suunnitteluvaiheessa osoitettuun turvalliseen maksimiarvoon.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Kari Renko kertoi kesällä T&T:n haastattelussa, että Horneteilla voitaisiin operoida FLE-arvoon 1 asti. Koneessa on kuitenkin myös osia, joiden kesto ei mitenkään riipu FLE-arvosta, ja vastaavasti osia, jotka eivät kestä FLE:n arvoon 1 asti.
”Meidän koneidemme suurissa runkokaarissa on alueita, joiden elinikärajoitus on FLE 0,75. Jos halutaan päästä yli 0,75:n, meidän pitäisi vaihtaa runkokaaret, mikä tarkoittaisi koneen keskirungon vaihtamista”, Renko totesi.
Kustannukset.Yksin Hornet-kaluston runkokaarten vaihtaminen ei tule järin kalliiksi. PEKKA KARHUNEN/KL
VUONNA 2016 Renko muistutti, että lentotunnit eivät ole yhteismitallisia.
"Perusongelmana ovat erilaiset olosuhteet ja käyttötapa. Siksi rakenteet rikkoutuvat eri aikaan”, tuolloin puolustusvoimien pääinsinöörinä toiminut Renko totesi T&T:lle.
Yhdysvalloissa Horneteja operoidaan lentotukialuksilta. Koulutuslennoilla niillä lennetään pitkiä siirtymiä harjoituspaikkaan, jossa harjoitellaan puoli tuntia.
"Meillä taas siirrytään kolme minuuttia. Käyttö per lentotunti on paljon rasittavampaa.”
Koneiden teknisen elinkaaren jatkaminen viidellä vuodella edellyttäisi paitsi runkojen rakennekorjausta, myös koneiden ohjainpintojen uusimista. Tämä urakka maksaisi Ilmavoimien esikunnan ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kesäkuussa 2020 julkaiseman muistion mukaan noin 50 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi Hornet-kalustoon tulisi hankkia erilaisia uusia osia, varaosia sekä vaihtolaitteita, joiden kustannusarvio on 177 miljoonaa euroa. Yhteensä elinkaaren jatkaminen maksaisi siis vajaat 230 miljoonaa euroa, noin kolmen uuden hävittäjäkoneen verran.
HORNETIEN KORVAAMISTARVETTA ei kuitenkaan ole perusteltu ainoastaan koneiden teknisellä kulumisella.
”Juurisyyt käytöstä poistamiselle ovat heikkenevä suorituskyky suhteessa muihin asejärjestelmiin, käyttäjämaiden vähentymisen myötä tapahtuva kustannusten nousu ja tuotetuen heikkeneminen sekä koneiden teknisen elinkaaren lopun lähestyminen”, kirjoitti Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen keväällä 2020.
Juuri kaluston operatiivisen elinkaaren jatkaminen, eli kuten muistiossa todetaan, ”suorituskyvyn nostaminen toimintaympäristön muutosta vastaavaksi”, tulisi merkittävästi koneiden runkojen korjaamista kalliimmaksi.
Toisin sanoen, kun vihollisen kyvykkyys kasvaa, pitää myös Hornetien kehittyä samassa suhteessa. Tämä tarkoittaisi Hornet-kaluston päivittämistä uusilla taktisilla tehtäväjärjestelmillä sekä uusien aseiden integroimista.
Järjestelmä- ja ohjelmistopäivitysten kustannusarvio on 882–1181 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi koneiden ilmataisteluohjukset pitäisi korvata uusilla, minkä ilmavoimat arvioi maksavan 700–1000 miljoonaa euroa. Viisi lisävuotta kalustolle tuova kokonaisinvestointi olisi yhteensä siis 1,8–2,4 miljardia euroa.
Hankinta.Myös Kanada hakee parhaillaan korvaajaa Hornet-kalustolleen. ZOU ZHENG
LUVUT OVAT suuria, mutta niitä voidaan – johonkin mittaan – vertailla Kanadan vastaaviin. Maa osti oman nykyisen CF-18 Hornet -kalustonsa 1980-luvun alkupuolella, jolloin suunnitelmana oli hankkia uudet koneet noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Myöhemmin CF-18-koneiden elinkaarta pidennettiin modernisoimalla niitä. Sittemmin koneet on ollut tarkoitus poistaa käytöstä vuonna 2020, vuonna 2025 ja uusimman suunnitelman mukaan vuoteen 2032 mennessä.
Kanadan on tarkoitus tehdä päätös uudesta hävittäjästään ensi vuonna. Ehdolla ovat Lockheed Martin F-35 Lightning II sekä Saabin Gripen E.
VÄLIAIKAISRATKAISUNA KANADA päätti ostaa Australian ilmavoimilta 18 käytettyä F/A-18-konetta sekä pidentää oman kalustonsa käyttöikää. Ratkaisun on arvioitu maksavan kolme miljardia Kanadan dollaria.
Vuonna 2018 paikallinen julkisia hankkeita valvova viranomainen OAG (Office of the Auditor General of Canada) varoitti raportissaan, että Kanadalla ei ole tarpeeksi lentäjiä, eikä koneiden suorituskyky enää riitä kehittyvässä toimintaympäristössä. Maa ei siis selviytyisi yhdessä Yhdysvaltojen kanssa suoritettavan pohjoisen Atlantin ilmapuolustus- sekä Nato-velvoitteistaan.
Kanada päivittää uudella teknologialla Australiasta tulleiden koneiden lisäksi 36 nykyistä CF-18-konettaan. Teknologia- ja asepäivitysten hinnaksi tulee 800 miljoonaa dollaria, eli koko väliaikaisratkaisun hinta olisi 3,8 miljardia, siis noin 2,6 miljardia euroa.
Kanadan lisäksi Yhdysvaltain merijalkaväki on päivittämässä Hornetejaan. Maat integroivat Super Hornetin suorituskykyjä (tutka, omasuojahäirintälähetin, tutkavaroitin sekä uudempia ilmataisteluohjuksia) Hornet-kalustoon.
ILMAVOIMAT ARVIOI omassa muistiossaan, että koska Suomen Hornet-kaluston konfiguraatio ja koneiden tehtävätietokoneiden ohjelmisto on erilainen kuin USMC:llä ja RCAF:lla, vastaavien muutosten toteuttaminen olisi työläämpää. Lisäksi nykyisten, 1980-luvun teknologiaa edustavien asejärjestelmätietokoneiden suorituskyky ei tule riittämään uusien suorituskykyjen tai järjestelmien täysimääräiseen integrointiin.
Ilmavoimat arvioi myös, että tukipalvelujen hallintokulut jäävät pienen käyttäjäjoukon maksettavaksi, ja ne kasvavat oleellisesti vuodesta 2030 alkaen.
Muistion johtopäätöksen mukaan Hornetien elinkaaren jatkaminen viidellä vuodella aiheuttaisi ”kohtuuttomat operatiiviset riskit ja huomattavan suuret kielteiset kustannusvaikutukset”.
PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOS kertoo nyt, että Suomen koneisiin tarvittavat ohjelmisto- ja järjestelmäpäivitykset olisivat osittain samoja kuin Yhdysvaltojen ja Kanadan koneissa.
”Muistiossa esitetyt arviot koskien koneen ohjelmisto- ja järjestelmäpäivityksiä perustuvat Yhdysvaltain merivoimilta saatuun hinta- ja saatavuusarvioon. Arvion perustelut ovat edelleen paikkansapitäviä ja kustannukset on laskettu vuoden 2020 rahan arvossa. Ohjelmistot ovat maa- ja/tai käyttäjäkohtaisia johtuen koneiden toisistaan poikkeavasta konfiguraatiosta ja käyttäjämaille vapautetuista järjestelmien ominaisuuksista.”
Suomen Hornet-hävittäjien runkojen käyttöikää voisi jatkaa murto-osalla uusien hävittäjien hankintahinnasta – Miksi näin ei tehdä?
Hornet-kaluston eliniän jatkaminen vaatisi muutakin kuin runkojen päivitystä, minkä toteuttamisen Ilmavoimat arvioi vuonna 2020 vähintäänkin haastavaksi.
tulikomento
Supreme Leader
Ketähän tähän on pyydetty kommentoimaan ?
areena.yle.fi
Vauhdilla leviävä omikron | A-studio
Koronan omikron-variantti leviää Suomessa vauhdilla. Kuinka voimme hillitä tartuntatilannetta? Studiossa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen ja virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Miksi koronakuolemat ovat lisääntyneet rokotuksista huolimatta? Kuolemien syitä...
Panssari Salama
Respected Leader
Markku Kangaspuro kertomaan miten tämä vaikuttaa meidän Venäjän suhteisiin, Eero Heinäluoma tai Matti Vanhanen kertomaan miksi Gripen olisi ollut parempi, ja Ahti Lappi kertomaan miten ohjustorjunta olisi ollut se oikea valinta.Ketähän tähän on pyydetty kommentoimaan ?
Vauhdilla leviävä omikron | A-studio
Koronan omikron-variantti leviää Suomessa vauhdilla. Kuinka voimme hillitä tartuntatilannetta? Studiossa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen ja virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Miksi koronakuolemat ovat lisääntyneet rokotuksista huolimatta? Kuolemien syitä...
tulikomento
Supreme Leader
Moskovan asiamies Paavokin työntää lusikkansa soppaan. Nyt on hankittu hyökkäysaseita, joita Suomen kaltaisen puolueettoman ja liittoutumattoman maan ei olisi pitänyt hankkia. Lisäksi koko päätöstä olisi voitu lykätä ja lentää Horneteilla vielä jokunen ylimääräinen vuosi.
Hävittäjävalinnan vuoksi on vahvistettava luottamusta Suomen puolueettomuuteen | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tuskin kenellekään oli yllätys, että Puolustusvoimien valinta Suomen uudeksi hävittäjäksi oli F-35. Tuskin kenellekään oli yllätys, että hallitus ja eduskunta tämän hyväksyivät.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Olipa ärsyttävä klick-bait artikkeli otsikonsa kanssa.
Suomen Hornet-hävittäjien runkojen käyttöikää voisi jatkaa murto-osalla uusien hävittäjien hankintahinnasta – Miksi näin ei tehdä?
Hornet-kaluston eliniän jatkaminen vaatisi muutakin kuin runkojen päivitystä, minkä toteuttamisen Ilmavoimat arvioi vuonna 2020 vähintäänkin haastavaksi.www.tekniikkatalous.fi
Nhhk
Kenraali
Jos block4 vieläkin myöhästyy niin voit olla varma että kyselen myös sinulta asiastaSuomen F-35:ssa vuodesta 2027 eteenpäin. Jatkossa voit tiedustella suoraan [email protected] tai [email protected] jos asiassa on vielä jotain epäselvää.
Panssari Salama
Respected Leader
Toinen ja mielestäni ruplilla itsensä ja perintönsä ryvettänyt jäärä Paavo I avaa hänkin (vähä)sanaisen arkkunsa: PÖÖ! Ei vaiskaan: "F-35 oli oikea valinta". No niin!Moskovan asiamies Paavokin työntää lusikkansa soppaan. Nyt on hankittu hyökkäysaseita, joita Suomen kaltaisen puolueettoman ja liittoutumattoman maan ei olisi pitänyt hankkia. Lisäksi koko päätöstä olisi voitu lykätä ja lentää Horneteilla vielä jokunen ylimääräinen vuosi.
Hävittäjävalinnan vuoksi on vahvistettava luottamusta Suomen puolueettomuuteen | Uusi Suomi Puheenvuoro
Tuskin kenellekään oli yllätys, että Puolustusvoimien valinta Suomen uudeksi hävittäjäksi oli F-35. Tuskin kenellekään oli yllätys, että hallitus ja eduskunta tämän hyväksyivät.
Paavo Lipponen kommentoi hävittäjäratkaisua Demokraatille: “Hyvin perusteltu sekä sotilaallisesti että turvallisuuspoliittisesti”
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin monitoimihävittäjä F-35 valittiin perjantaina Suomen nykyisten Hornet-hävittäjien seuraajaksi. - Sotilaallisen suorituskyvyn vertailuissa F-35 oli tarpeisiimme nähden paras. Sen taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat tarjouksista parhaat...
demokraatti.fi