atanos
Kersantti
Hyvännäköistä materiaalia. Eniten silmään pisti videon lopussa oleva Hornetin IR-lämpöjälki, koko härveli loistaa kuin taskulamppu sysimustassa metsässä.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Samovarius
Ylipäällikkö
Taitaa mikä tahansa hävittäjä loistaa, ne moottorit tosiaan matkalentotehollakin kurlaavat litran kerosiinia sekunnissa ellei enemmän. Se lämpö päätyy aina väistämättä pakovirtaukseen, lähinnä huippuarvoja voitaneen rajoittaa.
Toki ohivirtausmoottori toi hieman viileämpää ilmaa sen turbiinin läpi tulleen kuumimmat ympärille, mutta häivekoneissa tuota perän ir-hehkua on koitettu vielä pienentää muillakin keinoilla.
atanos
Kersantti
Juu, eikä siis pelkkä moottorin tuottama lämpö vaan koko runko aina nokkakartiosta alkaen. Ilmanvastus kuumentaa ulkoapäin ja koneen sisäiset komponentit lämmittävät runkoa sisältäpäin. Siviilivehkeistä löytyy joitain mainintoja runkolämpötiloista ja esimerkiksi Concordesta mitattiin aikanaan yli 100C lukemia ympäri runkoa ihan normaaleissa matkalento-olosuhteissa.
Mutta concordehan on nopeampi kuin Hornet tai F-35, eli sitä myötä myös hävittäjänä parempi. Turha siis yrittää verrata Suomen hankkimiin tuhnuihin. T. Asijantuntijat
Olisi kyllä mielenkiintoista pohtia kuinka Hornetien hankintaan olisi vaikuttanut se, jos se olisi tehty HX-mallilla niin, että vaadittaisiin myös vaikutuskyvyt maahan ja merelle + ISTAR muiden puolustushaarojen tukemiseen.
Pitkän kantaman kaukovaikutusaseeksi joko JSOW tai SLAM-ER, JDAM:eja tai Pavewayta pommiksi, Maverick SDB:n vastikkeena ja Harpoon ilmasta-merelle aseena.
Pitkän kantaman kaukovaikutusaseeksi joko JSOW tai SLAM-ER, JDAM:eja tai Pavewayta pommiksi, Maverick SDB:n vastikkeena ja Harpoon ilmasta-merelle aseena.
Koneiden määrä olisi laskenut ja poliittiset riskit kasvaneet. Eikä olisi voinut vedättää sillä, että jätettiin kallis A2G osuus MLUhun.
Kaikille puikoille ei olisi irronnut lupaa. JASSMista saatiin hylsy vielä 2007. https://yle.fi/news/3-5760103
Meillä ostetaan monien näkökulmasta liikaa runkoja suhteessa lentotunteihin. Jo HN:t menee paaliin hyvin vähän modattuna. Ehkä jos ei olisi kaikkien käyttäjien käyttö loppumassa olisi meillä tehty raskaampia jatkoja.
Kaikille puikoille ei olisi irronnut lupaa. JASSMista saatiin hylsy vielä 2007. https://yle.fi/news/3-5760103
Meillä ostetaan monien näkökulmasta liikaa runkoja suhteessa lentotunteihin. Jo HN:t menee paaliin hyvin vähän modattuna. Ehkä jos ei olisi kaikkien käyttäjien käyttö loppumassa olisi meillä tehty raskaampia jatkoja.
Viimeksi muokattu:
Vissiin SLAM-ER:stäkin tämän perusteella olisi Hornet-hankinnan aikaan tullut hylsy.
Eli ehkäpä pitkän kantaman vaikuttamiseen olisi hankittu JSOW. Ja sitten maakohteiden tarkkaan tuhoamiseen Maverickiä ja joko Pavewayta tai JDAM:ia. Ja Harpoon merikohteiden tuhoamiseen.
mechanicus
Kenraali
JSOW-A:ta ei ole integroitu Hornetiin, JSOW-C tuli operatiiviseen käyttöön 2005. Vuonna 1992 HN:n AG-aseistus olisi tn. ollut valikoimasta Maverick, Paveway, HARM ja Harpoon.
Jos Hornetin ilmasta-maahan ja ilmasta-merelle - hankinta olisi ollut luokkaa DSCA-ilmot Superille ja Äffä-Kolmevitoselle hankittu noita eli vaikkapa 300 Pavewayta, 500 Maverickiä ja vaikkapa 160 HARM ja 50 Harpoon, niin olisikohan saatu tasan 60 Hornetia budjetin sisällä pysyen?
Mave (RB 75, jo Viggenissa) ja Pave oli Gripukassa, joten ehkä samat.
Nykyinen GBU-49/B (eli Paveway IV) tuli ekana RAF:lle 2008.
Eli kuuluisa 500 paunan Ruotsin metsäpalojen hätyytyslaite.
Toisaalta Paveway saattoi tulla vasta tuolloin valikoimaan. Sitä ei löydy edes wikin kalustolistauksesta. Eli oliko metsäpalopommitus 2018 vain pr:ää vasta C:ssä otetulle jos siinäkään merkittävässä määrin?
en.wikipedia.org
Harpoonit eli MTO ei ollut minusta realismia vaikka kuviteltaisiin pieni A2G kunnianhimon kasvu. Ruotsilla oli Saab-poliittisista syistä RBS Gripukassa, mutta ei tietenkään HN:ään eikä meille kahta erilaista MTOa kun se jo merivoimissa. Ei ilmavoimat vielä ollut silloin niin kova tehtävissä laajentumaan.
HARM ei myöskään ole realismia.
Pelkkä Maverick ja aikanaan JDAM olisi voinut olla minimi aka PV-realistinen A2G oppimismateriaali.
Nykyinen GBU-49/B (eli Paveway IV) tuli ekana RAF:lle 2008.
Eli kuuluisa 500 paunan Ruotsin metsäpalojen hätyytyslaite.
Toisaalta Paveway saattoi tulla vasta tuolloin valikoimaan. Sitä ei löydy edes wikin kalustolistauksesta. Eli oliko metsäpalopommitus 2018 vain pr:ää vasta C:ssä otetulle jos siinäkään merkittävässä määrin?
Swedish Air Force weapons - Wikipedia
Harpoonit eli MTO ei ollut minusta realismia vaikka kuviteltaisiin pieni A2G kunnianhimon kasvu. Ruotsilla oli Saab-poliittisista syistä RBS Gripukassa, mutta ei tietenkään HN:ään eikä meille kahta erilaista MTOa kun se jo merivoimissa. Ei ilmavoimat vielä ollut silloin niin kova tehtävissä laajentumaan.
HARM ei myöskään ole realismia.
Pelkkä Maverick ja aikanaan JDAM olisi voinut olla minimi aka PV-realistinen A2G oppimismateriaali.
Viimeksi muokattu:
Minkä takia ei? Ottaen huomioon itänaapurin vahva ilmatorjunta jo 1990-luvulla, olisi HARM:in kyky lamauttaa sitä hyödyllinen varsinkin siltä kantilta, että se sallisi Suomen Ilmavoimille huomattavan vapaammat kädet operointiin.
Hintava puikko. Tällainen mielikuva.
Toisaalta wikistä: "In 2013 President Obama offered the AGM-88 to Israel for the first time."
Eli olisiko tullut lupaa... sitä oli käytetty ensi kerran merkittävästi juuri Persianlahden sodassa.
AGM-88 HARM - Wikipedia
Sitten se HARMien käyttö on oikeastaan ihan erillinen tehtävä. Oliko Suomella SEAD millään muotoa realismia DX-hankkeen aikoihin?
Samovarius
Ylipäällikkö
HARMia käytti laajasti jo Luftwaffe Kosovossa 1999, 236 laukaisua. Oltaisiinko sitä myyty Suomeen, vähän epäilen. Toisaalta aikalailla yhtä kuumaa ellei jopa kuumempaa hottia oli AMRAAM, joka saatiin. Hornetien ilmasta maahan-kyvystä ei tuolloin juuri kuitenkaan puhuttu ja taisi Ilmavoimillakin olla täysi työ kokonaan uuden sukupolven konetyyppiin siirtymisessä ja taktiikan murroksessa, joten aika korkealentoinen ajtus se HARMin hankkiminen Suomeen silloin olisi ollut. Myös uhkakuvatilanne puhuu sitä vastaan, Jeltsinin ajan epävakaan Venäjän ei oikein oletettu aloittavan täysimittaista sotaa vaan ehkä enemmän sisäisten levottomuuksien puhkeamista Jugoslavian tapaan hajoamis- ja proxy-sodiksi. Tällöin tuskin kovin organisoitunutta ilmaoperaatiota, joka olisi vaatinut vastaoffensiivia, jaksettu pitää todennäköisenä. Lama-ajan budjetille oli tärkeämpääkin käyttöä ja muutenkin se tietotaidon opettelu ja hallinta varmaan keskittyi hävittäjätorjuntaan. Ehkä vuosituhannen vaihteen juurella tätä (A2G) alettiin vähän enemmän tosissaan harkita.
mechanicus
Kenraali
Kyllä HARM olisi vuonna 1992 ollut paljon realistisempi kuin JDAM. Tuohon aikaan ei maailmalla tainut vielä montaa GPS:llä varustettua Hornet-yksilöä olla.
Hornetille myönnetyssä vientiluvassa oli aikanaan myös ilmasta maahan-aseita: AGM-62 ja AGM-88. Walleye oli ehkä jo vähän epätoivoinen tuossa vaiheessa.
Samovarius
Ylipäällikkö
JDAM nyt ei tullut edes käyttöön kuin 1997, joten se olisi DX-hankinnan aikaan ollut ehkä vähän liian scifiä. Tietysti varmaan siitä(kin) alettiin haaveilla vuosituhannen vaihteessa ja MLU2:ssa sitten tulikin. Mulla oli pointti vähän siinä, että 90-luvun alussa Hornetin rynnäkkökäyttö olisi ollut vähän yliampuvaa niin taloudellisista, poliittisista kuin koulutus/tietotaitoteknisistäkin syistä. Hönön mukana tuli kuitenkin mittavasti uutta ächnologiaa ja kompuutteria, joiden kanssa piti oppia elämään ja saattohoitaa samalla happaneva vanha kalusto torjuntavalmius ylläpitäen. Taisi kouluttajaresursseistakin leijonanosa olla itse tyyppikoulutuksessa Valloissa.
ajs178
Respected Leader
Veikkaan, että tuohon aikaan ahdistavaksi ehkä koettiin jo sekin, että kaikki manuaalit ja oppimateriaali oli saatavilla vain englanniksi. Vai olenkohan väärässä… jotenkin sellainen mielikuva, että Hornetin kohdalla ei enää olisi lähdetty suomentamaan materiaalia?
Samovarius
Ylipäällikkö
Englanninkielisyys ei varmaan ollut mittava ongelma, 90-luvulla ei tarvinnut olla enää edes nuori että kielitaito oli todennäköisesti vahva ja eiköhän alan kirajllisuutta seurattu upseeristossa lontooksi jo aikaa sitten. Mutta muita orgnaisaatiotason omalaatuisuuksia varmasti oli, esmes Horneteihinhan alunperin ohjelmoitiin metriset mittaristot jollaiset myös edeltäjissä oli. Varmaan näiden ohellla myös taistelupata ja käytetty taktiikka koki melkoisia muutoksia käyttöönoton aikana, olihan Hornetin tutkan kantama pidempi ja sillä oli kurantti BRVAAM toisin kuin edeltäjillään. Olisi siinä ollut tekemistä, jos näiden ohella olisi pitänyt rakentaa melkeinpä tyhjästä puoli vuosisataa mapissa pölyä kerännyt maamaalien torjunta, vihollisen hallitsemaan ilmatilaan yltävistä rynnäkkölennoista puhumattakaan.
Eihän ilmavoimiin edes pääse, ellei osaa englantia tarpeeksi.