Ei niillä olisi kai edes kykyä operoida kymmeniä uusia.
Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Puolan kavereilla on sellaiset rapiat 1600 hävittäjälentokonetta pelkästään eurokavereilla ja Atlantin takana myös jonnin verran. Kyllä niitä jonkin verran liikenee MiGejä korvaamaan.
Siellä on vanhemman polven upseerit tutustuneet näihin...
Soviet Union in the Korean War - Wikipedia
Havumarssi
Alikersantti
On täälläkin varmasti ollut juttua siitä, mitä Horneteille tehdään jahka F-35 on saatu riviin.
Onkohan Ukrainan sota tuomassa muutosta tähän siinä mielessä, että Hornetteja jäisi backupiksi mahdollista sotatilannetta varten?
Onkohan Ukrainan sota tuomassa muutosta tähän siinä mielessä, että Hornetteja jäisi backupiksi mahdollista sotatilannetta varten?
Ei jää, koska:
a) Henkilöstö, joka lentää ja huoltaa Horneteja, koulutetaan F-35:lle ja Suomen Ilmavoimat on sitten mitoitettu 64 F-35:n ympärille. Ylimääräistä henkilöstöä ei ole.
b) Tuotetuki Hornetille loppuu, kun sen käyttäjäkunta luopuu sen käytöstä eikä enää varaosia tuoteta, jne... tai mitään kehitetä.
c) Mitä lähemmäs saavutaan lentokoneen elinkaaren loppua, sitä kalliimmaksi sen operointi tulee. Mikä johtaa kohtaan
d) Raha, jolla operoidaan Hornetia siirtyy kokonaan F-35:lle.
e) Hornetit ovat loppuun lennettyjä rungon kunnon puolesta.
f) Hornetien suhteellinen suorituskyky ei ole enää sitten 2030-luvulla ja siitä eteenpäin mairitteleva.
Havumarssi
Alikersantti
Varmasti näin. Mutta onko kaikki yhtälailla loppuun ajettuja, vai olisiko siellä jokunen paremmin säilynyt yksikkö?
Pitkässä juoksussa Hornetit varmasti jäävätkin unholaan, mutta entä ensimmäisen 5-10 vuoden aikana?
Samovarius
Ylipäällikkö
Sen 5-10 vuottahan ne olisivat vielä käyttökelpoisia, lentotunteja rungoilla tällä käytöllä jää parikin tuhatta. Sitten on menetetty se osaaminen käyttöön ja ylläpitoon aika pahasti, eikä 2040-luvun puolivälissä Hornet ole enää oikein kurantti kampe.
Tietysti, jos Venäjä jatkaa tuota alisuoriutumistaan (mikä talouspakotteiden ja teknologiaviennin tyrehtymisen vuoksi on aika todennäköistä ilmavoimissa), olisi näitä MLU2-Horneteja vastassa silloin 2040-luvulla varmaan aivan samoja Su-27M3:sia...
Tietysti, jos Venäjä jatkaa tuota alisuoriutumistaan (mikä talouspakotteiden ja teknologiaviennin tyrehtymisen vuoksi on aika todennäköistä ilmavoimissa), olisi näitä MLU2-Horneteja vastassa silloin 2040-luvulla varmaan aivan samoja Su-27M3:sia...
Eikö tuo ole jo debunkattu, koska Suomen käyttöprofiili on paljon raskaampi kuin muilla mailla sen takia, että meillä on vähäinen määrä siirtolentoja ja paljon kuluttavaa ilmasta-ilmaan harjoittelua? Mikä tarkoittaa sitä, että meidän käyttöprofiilillä 4500 lentotuntia vastaa rasittavuudeltaan kansainvälistä 6000 lentotuntia, johon kuuluu vähemmän kuluttavaa siirtolentoa ja ilmasta-maahan-harjoittelua. Ja samaten osa lentotunneista pitää jättää käyttämättä ikään kuin kriisiajan reserviksi.
Samovarius
Ylipäällikkö
Lähinnä tuo kriisiajan reservi lienee tässä se kurantti seikka. Noin vertailun vuoksi, 50 vuotta vanhoilla F-4 Phantomeilla lennetään yhä (mutta ei se tietenkään halpaa ole). Lähinnä 2030 jälkeen Hornetit ymmärtääkseni kaipaisivat raskashuollon, mikä ei ole taloudellisesti järkevää. Sen myös PV totesi, että kyllä niillä silloinkin lentää voisi, mutta se olisi sekä kallista että ei enää tarkoituksenmukaista.
mechanicus
Kenraali
Koska asiat eivät ole julkisia, en pysty tarkoista lentotuntimääristä puhumaan, mutta: Suomessa on määritelty tietty (konekohtainen) lentotuntimäärä ja väsymisindeksi kaluston elinkaarelle. Koneiden rakenteita on ylläpidetty ja varaosia hankittu siten, että tavoite saavutetaan. Tavoitellun lentotuntimäärän tai väsymisideksin ylittyessä koneyksilöllä, voidaan sillä useimmissa tapauksissa jatkaa lentämistä, mutta rakenteiden tarkastamisesta riittävän laajasti ja usein tulee erittäin raskasta.
Osa koneista tulee lentämään nykyisellä suunnitelmalla vähemmän kuin suunniteltu elinkaari on, sanotaan tätä vaikka sotareserviksi. Pienellä määrä koneita pystyisi rakenteiden puolesta (koneita kierrättämällä) ja varaosia kannibalisoimalla tn. lentämään 30-luvun puoliväliin - loppupuolelle. Tämä vaatisi kuitenkin Ilmavoimille lisää henkilöstöä, infraa ja rahaa.
Jos koneet ja huoltovälineet laitetaan varastoon, ne on otettavissa uudelleen käyttöön melko helposti ehkä 1-2 vuotta, jos niitä huolletaan varastoinnin aikana. Pitkäaikaisvarastoitujen koneiden käyttöönotto olisi erittäin hidasta sekä söisi merkittävästi muun kaluston huoltokykyä ja myös henkilöstö vaatisi kertauskoulutuksen.
Osa koneista tulee lentämään nykyisellä suunnitelmalla vähemmän kuin suunniteltu elinkaari on, sanotaan tätä vaikka sotareserviksi. Pienellä määrä koneita pystyisi rakenteiden puolesta (koneita kierrättämällä) ja varaosia kannibalisoimalla tn. lentämään 30-luvun puoliväliin - loppupuolelle. Tämä vaatisi kuitenkin Ilmavoimille lisää henkilöstöä, infraa ja rahaa.
Jos koneet ja huoltovälineet laitetaan varastoon, ne on otettavissa uudelleen käyttöön melko helposti ehkä 1-2 vuotta, jos niitä huolletaan varastoinnin aikana. Pitkäaikaisvarastoitujen koneiden käyttöönotto olisi erittäin hidasta sekä söisi merkittävästi muun kaluston huoltokykyä ja myös henkilöstö vaatisi kertauskoulutuksen.
Viimeksi muokattu:
Teräsvilla
Eversti
ryssän ilmavoimilla on varmaan se terävä kärki, joka on todennäköisesti erittäin ohut. Siihen tarvitaan f-35 mahdollisiman hyvällä ylläpidolla, sen hetken aseilla ja lentäjien koulutuksella. Tällä saadaan kiistettyä vladin ilmaherruus. Jos jotain Ukrainan kriisitä jää käteen on se, että halvemmilla ilmasta maahan aseilla saadaan aikaan enemmän kuin on aikaisemmin luultu. Tässä voisi Hornetilla olla kannibalisoituna jokin rooli maksimissaan 2035 asti. Jatkossa se SDBII on todennäköisesti hyvin soveltuva ilmasta maahan ase meille. Toki tarvitaan pidemmän kantaman ja merelle, mutta hinta-laatu on siinä kohdillaan.
Samovarius
Ylipäällikkö
Hävittäjälentäjä tarvitsee vajaat sata lentotuntia vuodessa pysyäkseen hyvässä terässä, tietysti se pykälä ei välttämättä ole järin suuri. Joitain vuosia tuo on mahdollista ja siirtymäaikanahan se on välttämätöntäkin, mutta sellaiset 5 vuotta poissa Hornetin puikoista laskee jo ohjaajan toimintakykyä sen kanssa ihan havaittavasti. Noin keskimäärin siis, ainahan on huippuyksilöitä joilta asiat onnistuvat mitenpäin vain, ja heistähän tuleekin sitten usein, joss ei nyt suorastaan ässiä, niin menestyneitä koelentäjiä ja kirjailijoita.
mechanicus
Kenraali
Ilmavoimissa on runsaasti upseeritehtäviä joihin halutaan tai voidaan sijoittaa entisiä hävittäjälentäjiä. Jos hävittäjälentäjien määrää äkisti lisätään, jäävät nämä tehtävät tyhjiksi.
Melkoinen osa kylläkin siirtyy lentämään siviililentoyhtiöissä.
Lentäjien eläkeikä on juuri siitä syystä alhainen, että niitä on reservissä ja moni lentää siellä jolloin lentotuntumakin säilyy.
Syy on fysiologinen sille miksi hävittäjälentäjän eläkeikä on alhainen ja eläkkeelle pääsee 10 vuoden uran jälkeen ja miksi suurin osa on eläkkeellä 15 vuoden jälkeen.
Ihmisen keho ei vaan kestä niitä g-voimia loputtomiin. Kun lentäessä vaikka 8 g:tä, ihmisen pää pelkästään painaa jo nelisenkymmentä kiloa, niin selkä ja niska on siinä tosi kovilla. Ja tätä rääkkiä ei ihmisen keho kestä loputtomiin ja sen takia yleensä 10-15 vuoden jälkeen hävittäjälentäjät eläköityvät tai siittyvät paperinpyörittäjäupseereiksi komentamaan muita lentäjiä maasta päin.
Mikfin70
Ylipäällikkö
47-vuotiaana lentäjät lähtevät eläkkeelle, eli ei niistä juuri ole silloin enää tst-lentäjäksi.
Harva siirtyy nykyään bussikuskiksi, palkka ja edut ovat kilpailukykyisiä.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Kannattaa käydä lukemassa hieman sotilaiden vanhuuseläkkeestä Kevan sivuilta.
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstö
Keva hoitaa Puolustusvoimien ja Rrajavartiolaitoksen henkilöstön eläkkeet. Heidän eläketurvansa poikkeaa monin paikoin muiden työntekijöiden eläketurvasta.
www.keva.fi
mechanicus
Kenraali
Kuten Mikfin70 kertoi sotilaslentäjän eläkeikä on 47, päätoiminen hävittäjälentäminen loppuu useimmilla noin 10 vuotta aiemmin ja tässä vaiheessa harva lähtee siviililentäjäksi, koska silloin menettää sotilaseläkeoikeuden @47v.
Mielenkiintoista juttua n 28 minuutin kohdalta alkaen (vaikka tarkoista lukumääristä ei puhuta).
Kun alustavat tarjoukset pyydettiin HX-hankkeessa, ne olivat kirjavat. Jotkut tarjoajat eivät tarjonneet niissä aluksi aseita, mutta kun lisättiin kriisiajan vaatima aseistus, niin tarjoukset menivät reilusti yli 10 miljardin euron (kuten tiedämme jo).
Ja sitten kun tuli tarkentavan tarjouspyynnön aika, jolloin 10 miljardia lukittiin rajaksi, osa kandidaateista ylitti 10 miljardin euron budjetin alle 64 koneen tarjouksella.
Viimeisessä vaiheessa tarjoajat vielä yllättyivät, kun 10 miljardia leikkaantui yhdeksään miljardiin, jotta 10 miljardista riittäisi myös HX:n käyttöönottoon ja puolustusjärjestelmään liittämiseen rahaa.
Ja osa joutui sitten tinkimään aseista tai muusta mahtuakseen 10 miljardiin.