Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Osalainaus Kauppalehden nettisivun artikkelista

Hävittäjähankintaan kuuluu virtuaalisten ”sotapelien” pelaaminen – Prikaatinkenraali Keränen avaa tarkan prosessin vaiheet

5.6.202113:30, toimittaja Mikko Pulliainen
Näiden tietojen, eli asiantuntija-arvioiden, perusteella olemme mallintaneet ja parametrisoineet seuraavan vaiheen kyvykkyysarvioineissa käytetyn simulaattorin ja sen simulaatiomaailman.

Kyvykkyysarvioinnista saadaan mitta-arvoja esimerkiksi maalin tuhoamistodennäköisyyksistä ja oman koneen selviytymistodennäköisyyksistä. Tavoitteena on arvioida, miten hyvin kukin kandidaatti pärjää eri tehtävätyypissä, miten todennäköisesti tehtävä pystytään toteuttamaan ja selviydytään hengissä takaisin ja miten hyvin koneet pystyvät tukemaan toisiaan.

Kyvykkyysarviot antavat hyvän kokonaisnäkemyksen kustakin kandidaatista, eli millaisia tuloksia heidän konseptillaan ja ratkaisullaan saadaan aikaan yksittäisissä taisteluissa.

Suomelle tarjotaan F-35:n häivemateriaalien rakennus- ja korjaustyötä, Super Hornet toisi mukanaan 49 suoraa yhteistyöpakettia
Minkälaista tietokoneohjelmaa/ohjelmistoa sotapelivaiheessa käytetään?

Tietokonepohjaiseen simulaatioympäristöön olemme mallintaneet kandidaatit ja tarjouspyynnössä esitetyt uhkajärjestelmät. Pääsääntöisesti olemme käyttäneet järjestelmää virtuaalisimulaattorina, jolloin kandidaattien omilla simulaattoreilla lentäneet ohjaajat ovat todentaneet kandidaattien konseptit meidän ympäristössämme.

Lisäksi olemme mallintaneet maatoiminnan vaikutuksen. Esimerkiksi: Miten hyvin koneet pystytään hajauttamaan? Miten helppoa hajauttaminen on ja millaista tukivälineistöä siihen tarvitaan? Onko se uskottavaa? Kuinka kauan koneen pitää olla maassa, kun se tankataan ja varustetaan uudelleen? Kuinka kauan koneen roolivarustuksen vaihtaminen kestää, jos sitä pitää vaihtaa? Mikä on koneen toiminta-aika ilmassa taistelutilanteissa ja mikä on sen paluuaika? Tavoitteena on saada selville kunkin kandidaatin todellinen operointikyky ja voiman keskittämiskyky.

Asiaan vihkiytyneet ymmärtävät, että simulaatioihin liittyy aina epävarmuutta, jolloin on erittäin tärkeää ymmärtää simulaatioiden reunaehdot.

Yksittäisten taistelujen arvioinnin jälkeen ja niistä saatujen tulosten perusteella siirrytään laajamittaiseen, pitkäkestoiseen operatiiviseen sotapeliin, jossa ovat mukana kaikki kussakin tarjouksessa olleet koneet, ripustimet, aseet, huoltovälineet ja niin edelleen. Tässä arvioidaan, miten hyvin kukin kandidaatti pärjää Suomen toimintaympäristössä osana puolustusratkaisua. Emme kuitenkaan pyri mallintamaan koko sotatoimea, vaan löytämään kandidaattien erot heidän esittämissään skenaarioiden konseptiratkaisuissa. Simulaattoreilla pystymme arvioimaan, miten hyvin heidän suunnittelemansa taktiikat toimivat kuvaamissamme ongelmaympäristöissä.

Boeing tarjoaa Suomelle 50 Super Hornetia ja 14 Growleria, aseistuksesta lisätietoa lähiaikoina
Kuinka kauan pelin pelaaminen kestää, ja onko kyse yhdestä pelistä per kandidaatti, vai tehdäänkö toistoja esimerkiksi varmennussyistä?

Varsinaiseen sotapelaamiseen olemme varanneet kolme viikkoa kullekin kandidaatille. Tämä sisältää myös raportoinnin.

Jokainen kandidaatti käy läpi samat sotapelit, jonka jälkeen nähdään, mikä oli paras kokonaisuus ja saadaan ensimmäinen kandidaattien vertailu ryhmäpäätöstä varten.

Kyvykkyysvaiheen arvioinnissa on tehty useita toistoja mutta varsinaisessa sotapelivaiheessa simulaattorilla ennemminkin havainnollistetaan toimintaa ja pureudutaan erityistarkastelua edellyttäviin kohtiin. Sotapeli on asiantuntijoiden laadullinen arvio, jossa hyödynnetään simulaatioita, ei simulaattorin tuottama arvio ratkaisun toimivuudesta.

LUE MYÖS​

Analyysi: Hävittäjäkesä on kuuma, eikä ainoastaan Suomessa
Yhdysvalloista uutta tietoa: Suomelle tarjotaan jopa 64 hävittäjää ja F-35:n häivemateriaalien rakennus- ja korjaustyötä

Minkälainen on pelin sotilaallinen uhkatilanne?

Olemme kuvanneet kandidaateille uhkaympäristön skenaarioissa. Sotapelissä skenaariot asetetaan kartalle ja toimitaan vallitsevan tilanteen mukaan kandidaattien esittämällä tarjouskokonaisuudella.

Pelissä HX-kandidaattien kokonaisratkaisuja testataan osana Suomen puolustusjärjestelmää, mutta toimivatko muut aselajit samalla tavoin riippumatta siitä, mikä HX-ratkaisu on kulloinkin testissä?

Tavoitteena on verrata kandidaatteja, ei optimoida puolustusjärjestelmän toimintaa. Tämän takia tilanne on asetettu siten, että maa- ja merivoimien pelikenttä pysyy muuttumattomana sotapelissä. Totta kai sieltä löytyy uusia ideoita kullekin kandidaatille, mutta painopisteenä on löytää se, miten kandidaatit onnistuvat tulemaan puolustusjärjestelmän taistelua.

Puolustushaarojen ja Pääesikunnan nimeämät edustajat arvioivat sitten sotapelin tuloksia edustamansa organisaation asettamien vaatimusten ja näkökulman perusteella.

8916753a-e823-5604-9362-c7899931eacd

Yhdysvalloista. Boeingin tarjoukseen kuuluu 50 F/A-18E Super Hornet -monitoimihävittäjää sekä elso-tehtäviin tarkoitetut 14 EA-18G Growler -erikoiskonetta.KUVA: KEVIN FLYNN
Muuttuuko muiden aselajien taktiikka merkittävästi sen mukaan, mikä järjestelmä on testissä?

Sotapelissä löytyy havaintoja muiden aselajien taktiikoiden optimoimiseksi, mutta tämä vaihe on vasta HX-ratkaisun valinnan jälkeen.

LUE MYÖS​

Suomen HX-kisa pani valmistajat lujille – Kerää nyt kehuja: ”Tämä on kansainvälisesti uniikki malli”
Aiemmin keväällä Lännen Median jutussa todettiin , että Puolustusvoimat toimii pelissä itsenäisesti, eli esimerkiksi Ruotsin ehdottama, mahdollisen Gripen-hankinnan yhteydessä avautuva sotilaallinen yhteistyö ei ole osa evaluaatiota. Ulottuuko itsenäinen toiminta tässä myös huoltovarmuuteen, eli onko Suomi täysin eristyksissä esimerkiksi varaosa- ja polttoainelogistiikan suhteen?

Kyllä, sotapeli on kaikille sama ja siinä todennetaan itsenäinen operointikyky. Yhteistoimintaa eri valtioiden kanssa voidaan tarkastella esimerkiksi herkkyysanalyysina lopullisessa ryhmäpäätöksessä, mutta liittoutumattomana maana meillä on velvoite huolehtia itsenäisesti puolustuksesta.

Miten pelien tuottamien tulosten oikeellisuutta arvioidaan?

Kullekin päätöksentekoalueelle on laadittu arviointikäsikirja, jota noudatetaan päätöksenteossa. Arvioinneissa on tarkkailijoita, jotka varmistavat käsikirjan noudattamisen. Itse käsikirjat ovat turvaluokiteltuja eivätkä jaettavissa.

Lisäksi lopullinen päätöksenteko perustuu ryhmäpäätökseen, jossa kokeneilla upseereilla on mahdollisuus kyseenalaistaa tulokset.

e8dad05d-3aa6-5803-a7c7-7ada7a21d7a2

Ruotsista. Saabin tarjoukseen kuuluu 64 Gripen E -koneen lisäksi kaksi GlobalEye-valvontakonetta.KUVA: JOEL MAISALMI
Onko vastaavaa mallia käytetty myös aiempien puolustushankintojen yhteydessä?

En tunne koko puolustushankintojen kenttää, mutta sotapelejä on usein käytetty hyväksi monissa hankkeissa.

Suurin ero aikaisempiin hankintoihin lienee HX-hankkeen skenaarioperusteinen lähestymistapa. Loimme pelilaudan ja asetimme ongelman, johon pyysimme ratkaisua. Perinteinen hankintamalli on vaatia kykyjä spesifikaatioiden kautta, ja asettaa kynnysvaatimuksia osajärjestelmien suorituskyvylle.

e40d7308-9ec4-5461-9356-2825f799ca61

Ranskasta. Dassault on ollut kovin vaitonainen Rafale-tarjouksensa yksityiskohdista, mutta kilpailussa toimija on pysynyt sitkeästi mukana.KUVA: © DASSAULT AVIATION - S. RANDÉ / © DASSAULT AVIATION - S. RANDÉ
Miten lopputulokset ”pisteytetään”? Mitataanko esimerkiksi konfliktin kestoa, omia ja vihollisen tappioita tai konfliktin taloudellisia kustannuksia?

Toinen merkittävä ero aiempaan HX:n päätösmallissa on, että ainoastaan sotilaallinen suorituskyky vertaillaan ja pisteytetään. Huoltovarmuus, kustannukset ja teollinen yhteistyö on asetettu läpimenoperiaatteella. Tämä mahdollistaa sen, että kun kandidaatti on saanut ratkaistua päätösalueen vaatimukset, sen ei kannata yli-investoida kyseisen päätösalueen ratkaisuun, koska se on poissa suorituskyvystä.

Eli kun kandidaatti menestyy hyvin huoltovarmuuden, kustannusten ja teollisen yhteistyön alueilla, se voi panostaa enemmän sotilaalliseen suorituskykyyn, kuten aseisiin, sensoreihin ja erityisjärjestelmiin.

Koska vertailemme tarjottuja kokonaisratkaisuja, niin yksinkertaistaen voidaan kuvata, että voittaja on kandidaatti, joka selviää pisimpään sotapelissä. Tähän vaikuttaa taisteluissa selviytyminen ja menestyminen tehtävissä.

c4071677-e2b2-5e6c-be6e-65f5c566dff1

Euroopasta. Eurofighter-konsortio ei ole paljastanut Suomelle tarjottujen koneiden lukumäärää.KUVA: KAROLIINA VUORENMÄKI
 
Viimeksi muokattu:
Liekö Pietarista lähtöisin tämä ajatus, että F-35 olisi jotenkin korostetusti hävittäjäpomittaja ja sen valinta puhtaaseen ilmaherruusrooliin (jota ei siis nyt olla tekemässä, tarkennuksena) olisi suuri virhe...
Epäilyttävän paljon on höttöpropagandaa ollut liikkeellä. Räikeimmillään mallia ”F-35:lla ei pysty kaartamaan”.
 
Osalainaus Kauppakehden artikkelista

Hävittäjähankintaan kuuluu virtuaalisten ”sotapelien” pelaaminen – Prikaatinkenraali Keränen avaa tarkan prosessin vaiheet

5.6.202113:30, toimittaja Mikko Pulliainen
Mainitseeko artikkeli yhtään, että milloin valintapäätös kerrotaan julkisuuteen? Se tiedetään jo BAFO:jen lähetyksestä että se on vuoden viimeinen neljännes. Mutta tarkentaako sitä, että onko loka, marras - vai joulukuu?
 
Mainitseeko artikkeli yhtään, että milloin valintapäätös kerrotaan julkisuuteen? Se tiedetään jo BAFO:jen lähetyksestä että se on vuoden viimeinen neljännes. Mutta tarkentaako sitä, että onko loka, marras - vai joulukuu?
Artikkelissa ei ole asiaan viittausta. Aiemmin pv muistaakseni ilmoitti joitakin varauksia koronasta johtuen aiempaan aikatauluun.
 
Kaikki kilpailussa mukana olevat koneet ovat "monitoimihävittäjiä". Mutta niillä on varmasti isot erot kyvyssä hoitaa eri tehtäviä. Typhoon on ensisijaisesti ilmataistelukone. F35 on enemmän A-to-G kone. Vaikka olisi kuinka monitoimikone, ei kaikkia tehtäviä pystytä hoitamaan yhtä hyvin.

Totta on, että ilmavoimat on saanut/haalinut itselleen lisää roolia kokonaispuolustuksen näkökulmasta. Iso kysymys on se, kuinka suuri painokerroin kullekkin tehtävälle annetaan nykyään. Mitä enemmän painotusta annetaan A-to-G toiminnalle, sitä vahvemmilla F35 on. Perinteisellä jaolla valittu kone ei missään tapauksessa olisi F35 mutta ajattelu on tosiaan muuttunut.

Se, kuinka järkevää suomen kokonaispuolustuksen rakentaminen ilmavoimien pohjalta on oma keskustelunsa ja on toivottavasti käyty huolella ennen koko HX-prosessin alkua läpi. Ilmavoimien roolin ajattelu on jo meillä historiassa mennyt jo kertaalleen pieleen kun kuviteltiin pommikoneiden olevan "se" juttu. Nyt sama usko on taas voimissaan. Toivottavasti tällä kertaa ollaan oikeassa.
Mulla ei osaaminen, tietoja ja kokemus ilmasodankäynnistä ei riitä ottamaan kantaan tuohon mikä on järkevin ilmavoimien rooli ja mikä on meidän resursseilla mahdollista.

Otin kantaa siihen mielestäni virheelliseen väittämään, että " F-35 ei ole missään vaiheessa valmistajamaan ykköskone siinä roolissa, johon Suomi sitä hankkisi". Onko F35 hyvä, tai paras valinta Suomelle on taas kysymys joka on yli oman osaamisen.
 
@inscout ”Perinteisellä jaolla valittu kone ei missään tapauksessa olisi F35 mutta ajattelu on tosiaan muuttunut.”

Ajatuksesi kiertää kehää. Perinteisemällä jaolla valintamme oli Hornet ja F-35 lyö koneen kaikilla mittareilla. HX-koneet ovat kaikki monitoimihävittäjiä joissa sensorifuusiot ovat keskeisessä asemassa tutkan lisäksi. Ei pisteytetyksessä anneta erilaista painoa eri tehtäville vaan tehtävät laaditaan Suomen puolustusstrategian pohjalta ja painotus tulee meidän tarpeistamme. Sitähän toimittajatkin ovat maininneet, että suoriutuminen riippuu soveltuvuudesta ilmavoimiemme tarpeisiin eikä puhtaasti koneen specseistä. Parhaiten tehtäväskenaariosta selvinnyt pääsee ns keulilta kokonaisarviointiin.
 
Liekö Pietarista lähtöisin tämä ajatus, että F-35 olisi jotenkin korostetusti hävittäjäpomittaja ja sen valinta puhtaaseen ilmaherruusrooliin (jota ei siis nyt olla tekemässä, tarkennuksena) olisi suuri virhe...
Tietysti; kaikki paha on aina lähtöisin Pietarista, ja kaikki amerikkalaisten veronmaksajien epäilykset valtionsa varojen käytöstä ovat aina mädättämistä, jonka tarkoitus on rapauttaa Suomen puolustuskyky ja isänmaan toivo. Demokraatit keksivät, että Trumpia voi syyttää Venäjän kätyriksi, ja sitä jauhettiin neljä vuotta, jotta saatiin vastakkainasettelua ja osoitettu vihollinen, kun varsinaista sisäpolitiikkaa ei haluta käsitellä. Nyt sitten saman porukan ehdokas läpi päästyään ensi töikseen mm. keskeytti Nordstreamin pakotteet. Mene ja tiedä.
 
Hävittäjä-asioista totuus löytyy dassaultin mainoslehdestä ja Ppprunesta. Muut ovat enemmän tai vähemmän amerikkalaisten aivopesemiä tai LockMartin lahjomia. Kyllä toverit jämpti on niin.
 
Tietysti; kaikki paha on aina lähtöisin Pietarista, ja kaikki amerikkalaisten veronmaksajien epäilykset valtionsa varojen käytöstä ovat aina mädättämistä, jonka tarkoitus on rapauttaa Suomen puolustuskyky ja isänmaan toivo. Demokraatit keksivät, että Trumpia voi syyttää Venäjän kätyriksi, ja sitä jauhettiin neljä vuotta, jotta saatiin vastakkainasettelua ja osoitettu vihollinen, kun varsinaista sisäpolitiikkaa ei haluta käsitellä. Nyt sitten saman porukan ehdokas läpi päästyään ensi töikseen mm. keskeytti Nordstreamin pakotteet. Mene ja tiedä.
Ei kaikki paha sieltä tule, mutta ei sieltä tule kuin pahaa.
 
Eihän Dassaultilla edes ole mainoslehtisiä. Ihan herkästi en menisi kyseenalaistamaan vaikka herra Enginesin esittämää asiantuntemusta PPRunella. Se nyt kuitenkin on ollut tekemässä F-35B:tä ja tietää oman maansa lentotukialustoiminnasta kokolailla kaiken. Mutta aina pitää löytää jotakin leimattavaa, kun kokee tarvetta etsiä jotain mitä leimata. Nykyretoriikassa on olemassa pelkästään vastakohtia. Joku on täysin oikeassa tai täysin väärässä, oma ajattelu ei ole sallittua. On vain Auktoriteetteja, jokainen valitsee omansa ja toistaa niiden mainoksia, postauksia ja raportteja. Ja mollaa toisia. Aika köyhää.

Ei kaikki paha sieltä tule, mutta ei sieltä tule kuin pahaa.
Se on ihan totta tässä aiheessa, mutta perusteet sille, että kritiikki tulisi sieltä tai olisi sieltä syötettyä, on asiallisesti ottaen aika heikko. Vielä köyhempää olisi vaientaa oma keskustelu putinkortilla, koska jokin argumentti on epäedullinen omalle ajattelutavalle. Vahvaa puolustuskykyä tässä varmaan kaikki hakee, ja kritiikin kannattaa kohdistua 360°.
 
Eihän Dassaultilla edes ole mainoslehtisiä. Ihan herkästi en menisi kyseenalaistamaan vaikka herra Enginesin esittämää asiantuntemusta PPRunella. Se nyt kuitenkin on ollut tekemässä F-35B:tä ja tietää oman maansa lentotukialustoiminnasta kokolailla kaiken. Mutta aina pitää löytää jotakin leimattavaa, kun kokee tarvetta etsiä jotain mitä leimata. Nykyretoriikassa on olemassa pelkästään vastakohtia. Joku on täysin oikeassa tai täysin väärässä, oma ajattelu ei ole sallittua. On vain Auktoriteetteja, jokainen valitsee omansa ja toistaa niiden mainoksia, postauksia ja raportteja. Ja mollaa toisia. Aika köyhää.


Se on ihan totta tässä aiheessa, mutta perusteet sille, että kritiikki tulisi sieltä tai olisi sieltä syötettyä, on asiallisesti ottaen aika heikko. Vielä köyhempää olisi vaientaa oma keskustelu putinkortilla, koska jokin argumentti on epäedullinen omalle ajattelutavalle. Vahvaa puolustuskykyä tässä varmaan kaikki hakee, ja kritiikin kannattaa kohdistua 360°.
Kyllä toveri. Siinä missä Herra Engines on kiistaton asiantuntija, F-16.netin amerikkalaisvastineet ovat kompromettoituneet vuosien lockmart-aivopesulla ja niiden juttuja ei ole uskomista.


Tanskan hankinnan julkinen raportti ei käy todisteeksi mistään, siellä ilmavoimien henkilökunta on joutunut samanlaisen amerikkalais-manipuloinnin kohteeksi kuin meidän omien ilmavoimien entinen komentaja.

Tarvitaan vaan oikein todella neutraali ja erittäin analyyttinen faktoihin nojaaja näkemään nämä. Jos joku näihin vähän sanoo vastaan niin siirrytään sujuvasti ad hominemeihin ja internetin polarisaatioon.
 
Hohhoijaa. Jos jokin entinen ammattitaistelulentäjä sanoo jotain, niin jos se perustuu hänen työhönsä ja siinä kertyneeseen tietoon, niin mikäs siinä. Sellaisella tiedolla on suuri arvo. Kaikkein mielenkiintoisimmat asiat jäävät yleensä salassapidon taakse ja niistä kaivellaan sitten mielipiteitä ja sivulauseita. Monet niist asioista voivat myös olla vain mielipiteitä ja käsityksiä, varsinkin sellaiset jotka ovat jääneet oman ammatillisen kokemuspiirin ulkopuolelle. Samoja lehtiä ja foorumeita ne lukevat. Pitää ymmärtää, että sotilas on yleensä myös patriootti omalle maalleen, ja pitää vähän tuntea kansanluonteita ja kulttuureja. En soisi, että Suomessa aletaan ajatella amerikkalaisen patriotismin narratiivin kautta, kuten ei minkään muunkaan vieraan valtion.

Neutraalius ei ole tarpeen, kyllä kaikilla saa mielipiteensä olla. Pitää vain tosissaan koettaa tuntea omienkin mielipiteiden heikot kohdat, esimerkiksi lähteiden yksipuolisuus taikka itse asiaan kuulumattomat mutta siihen heijastuvat muut tekijät, ja kunnioittaa toisia. Jos osaa.
 
Hohhoijaa. kunnioittaa toisia. Jos osaa.
Täh? Mistä moinen asiaton vittuiluasenne? Maksaako joku sinulle tuosta, vai haluatko vain kuulua johonkin samanmielisten joukkoon, jotka puhuu samaa? Koeta pysyä asiassa. Mitä näyttöä F-35:llä on A/G-kyvyistä muun kuin JDAMin ja Paveway-sarjalaisten pudottamisen osalta?
Älä pelle jeesustele.
 
On tässä ignoressa kyllä se harmi että ei tulee enää niitä tahattoman koomisia yksityisviestejä. Suosikkini oli kun minua ojennettiin ruotsalaisten/Saabin pilkkaamisesta. Aiheutan jutuillani kohtuutonta eripuraa maiden suhteille.
 
Back
Top