Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Yleiskommentti noihin. Ennen hävittäjälentäjillä oli sanonta, speed/energy is life. Nykyään se on informaatio. Ainakin joidenkin väitteiden mukaan.

Aina se informaatio on merkinnyt (kts. toisen ketjun havainnekuvani), nykyään vaan nopeuden kasvattamisessa on tullut käytännön rajat vastaan, eikä sillä voi enää koneita mainostaa... :)
 
GaN esitettiin viestissäni tulevaisuuden yleisenä standardina. Mainitsin Saabin nimeltä, vaikka tiesin sveduvalmistajan olevan suuri antikristus joillekin. Saabilla on tarjolla ko. tutkateknologiaa jo nyt ja kaikki muut liittyvät epäilemättä nopeasti kerhoon jos haluavat pysyä mukana kehityksessä. Ei siis yksinoikeus vaan ensimmäisenä rastilla. As simple as that.
En tiedä antikristuksesta mutta ainakin Saabin markkinointiosaston väitteet ja niitä kritiikittömästi toistelevat ihmiset rupeavat jo haukotuttamaan...

Tämä Northropin valmistama tutka käyttää GaNia, ensimmäiset toimitettu merijalkaväelle viime kuussa:
http://news.northropgrumman.com/new...-awarded-contract-for-nine-gan-g-ator-systems

Raytheonin valmistama uusi, Patriot ohjusjärjestelmään tarkoitettu tutka käyttää GaNia, ensimmäinen proto rakennettiin 2015.
http://mil-embedded.com/news/upgrad...patriot-missile-defense-system-moves-forward/

Boeingin ja BAEn yhdessä kehittämä uusi elso-kitti F-15 koneisiin (EPAWSS) käyttää GaNia. Lentotestaus alkaa ensi vuonna 8 koneella:
http://www.defensenews.com/articles...electronic-warfare-suite-forward-to-emd-stage

Joten on siellä rastilla yllättäen jo muitakin, eivät vaan pidä ihan yhtä kovaa ääntä itsestään. So it was not that simple.

PS. BriteCloudkaan ei ole mikään Saabin yksinoikeus, eiköhän Leonardo myy sitä vaikka meidän nykyisiin koneisiin jos haluamme ostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tulevaisuus tuo parannuksia asiaan. Monipuolisten verkottuneiden sensoreiden kautta, jotka eivät ole häiveestä juuri moksiskaan.
Jep jep. Eri asia sitten on onko tuossa vaiheessa (häiveen kokonaan negatoiva ja asevaikutukseen kykenevä sensoriverkosto meillä käytössä) PAK-FAkaan enää ryssillä rivissä, saattaa meinaan jokunen vuosikymmen vilahtaa. Tai sveiduilla Gripen E, alkuperäinen kysymys kuitenkin varmaan tarkoitti ihan lähitulevaisuutta.
 
Yhdistyneille arabiemiirikunnille kehitetyt block 60/61 viperit ovat parasta mitä F-16 perheestä on saatavilla.

Vishnu Som pääsi kerran tuollaisen kyytiin ja kertoi että sensorijärjestelmä "oli kuin tietokonepelistä". Ja Vishnu on sentään päässyt melko monen rassin kyytiin.
Block 60 käyttää avioniikoissa samaa gigatavun väylää kuin F-35. En ole saanut selville tarkoittaako tämä sitten sitä että avioniikkajärjestelmä on samantyylinen eli "tyhmät" sensorit ja järeä keskustietokone joka prosessoi kaiken datan. Jos näin niin avioniikat ovat lähempänä F-35:ttä kuin Block 50/52:sta.
 
Jep jep. Eri asia sitten on onko tuossa vaiheessa (häiveen kokonaan negatoiva ja asevaikutukseen kykenevä sensoriverkosto meillä käytössä) PAK-FAkaan enää ryssillä rivissä, saattaa meinaan jokunen vuosikymmen vilahtaa. Tai sveiduilla Gripen E, alkuperäinen kysymys kuitenkin varmaan tarkoitti ihan lähitulevaisuutta.

2030-2060. HX-koneen operatiivinen aika.
 
2030-2060. HX-koneen operatiivinen aika.
Häive ei tarkoita vain pienempää tutkapoikkipinta-alaa. Lämpöjäljen pienentäminen, koneen aktiivisten sensorien ja viestintälaitteiden (tutka, datalinkki) lähettämien signaalien tekeminen mahdollisimman vaikeasti havaittavaksi ym ym ovat kaikki häivettä.
Muoks en nyt oikein muutenkaan pysy enää kärryillä miten HXn operatiivinen elinikä liittyy Gripenin käyttämiseen arsenaalikoneina tai esittämääni PAK-FAn tuomaan lisävaikeuteen ilmatilannekuvallemme...
 
Viimeksi muokattu:
Niin, meillä on edelleen viisi ehdokasta. Todellinen ja ammattitaitoinen arviointi on Ilmavoimien hommaa ja allekirjoittanut on vain nojatuoli-ilmamarsalkka, joka tuloksia odotellessa lämpimikseen turisee. (Muistattehan, että tämän kirjoittaja on "pro", mutta ehkä jollain muulla elämänalalla... :rolleyes:)

Voiko Gripeniä käyttää arsenaalikoneena? Voi. Maksimi ohjuskuorma sillä on vain selvästi pienempi kuin esim. HX-kilpailutuksessa mukana olevilla amerikkalaishävittäjillä, jotka kykenevät kantamaan enimmillään noin tuplaten puikkoja.

Kirjoitin GaN "hivenaineen" käytöstä hävittäjä/monitoimikoneiden tutkissa. Maatutkissahan sitä jo ilmeisesti on käytössä? Eturintamassa ja terävimmässä kärjessä taitaa olla mukana (jos ei muuten niin markkinoinnillisesti :D) lähes kirosanaksi muodostunut S**b. Raytheon ei jostain syystä aiheuta samanlaista narinaa. Olisiko kyseessä ns. establishment -efekti, josta ehkä enemmän toiste. (Tai sitten joku muukin kuin Kimmo Sasi on älynnyt ostaa oikeita osakkeita. Jos on pätäkkää niin kannattaa pistää korvan taakse.)

Tämän artikkelin lainaus on ollut aiemmin tällä foorumilla. Koko artikkeli on maksumuurin takana ja ilmeisen positiivinen. 10.12.2015:
Saab says it is ready for volume production of a fighter radar using gallium-nitride (GaN) technology in an active, electronically scanned array (AESA). The Swedish company appears to be far ahead of competitors, none of which is known to have brought a GaN fighter radar to the same level of maturity. Saab displayed a model of the X-band radar’s antenna at the Seoul ADEX aerospace and defense show in October, promoting the system for South Korea’s proposed KF-X fighter. The ...
http://aviationweek.com/defense/saab-says-it-ready-produce-gan-radar-sensor

Olisiko osa kitkahiekasta peräisin mm. täältä?

BriteCloudin mainitsin omana itsenään. Sitä voi käyttää varmaankin missä vain kun sopiva kolo etsitään ja softapuoli sovitetaan yhteen. Itse laite vaikuttaa pätevältä. Lyhyessä ja esimerkinomaisessa hilavitkutinluettelossa jäi mainitsematta tulollaan oleva NGJ, korjataan asia tässä (tähän ei kukaan tarttunut). SPECTRAn siirrettävyydestä ja saatavuudesta muihin kuin Rafaleen en osaa loihea lausumaan ensimmäistäkään sanaa. Epäilyksen varjo karehtii kuitenkin otsaluuni alla. Yksittäiset vempaimet eivät liene ratkaiseva asia, vaan eri järjestelmien muodostama kokonaisuus ja sen toiminta.
 
Meillä tuskin on ohjuksia niin paljoa, että koneet koskaan lentäisivät täydessä lastissa. Tai no F-35 ehkä koska sen sisäinen kuorma on sen verran rajoittunut.
 
SPECTRA on aikalailla rakennettu rafaleen ja veikkaan, että sitä ei kamalan helposti siirretä mihinkään muuhun koneeseen. Ei ainakaan halvalla.
 
Kirjoitin GaN "hivenaineen" käytöstä hävittäjä/monitoimikoneiden tutkissa. Maatutkissahan sitä jo ilmeisesti on käytössä? Eturintamassa ja terävimmässä kärjessä taitaa olla mukana (jos ei muuten niin markkinoinnillisesti :D) lähes kirosanaksi muodostunut S**b. Raytheon ei jostain syystä aiheuta samanlaista narinaa. Olisiko kyseessä ns. establishment -efekti, josta ehkä enemmän toiste. (Tai sitten joku muukin kuin Kimmo Sasi on älynnyt ostaa oikeita osakkeita. Jos on pätäkkää niin kannattaa pistää korvan taakse.)
Tämän artikkelin lainaus on ollut aiemmin tällä foorumilla. Koko artikkeli on maksumuurin takana ja ilmeisen positiivinen. 10.12.2015:
Saab says it is ready for volume production of a fighter radar using gallium-nitride (GaN) technology in an active, electronically scanned array (AESA). The Swedish company appears to be far ahead of competitors, none of which is known to have brought a GaN fighter radar to the same level of maturity. Saab displayed a model of the X-band radar’s antenna at the Seoul ADEX aerospace and defense show in October, promoting the system for South Korea’s proposed KF-X fighter. The ...
http://aviationweek.com/defense/saab-says-it-ready-produce-gan-radar-sensor
Se mitä kädet tekevät ja suu puhuu ei täsmää tässäkään. Jos Saabilla on takataskussa sarjavalmistukseen valmis GaN-tutka, miksi ihmeessä Flygvapnetin ja Brasilian tilaamissa ja Intiaan tarjotuissa koneissa on Leonardon tutka? Intiaanhan sitä omaa GaN- tutkaa on tarjottu kehitysyhteistyön puitteissa, ja nimen omaan Intialaisten omiin koneprojekteihin, ei Gripeniin.
Syy Gripenin myymiseen Leonardon tutkalla saattaa olla sopimustekninen, mutta sittenkin herää kysymys, miksi ihmeessä ruotsalaiset olisivat tuollaiseen nimensä laittaneet jos oma tutka on todellakin on jo noin pitkällä kehityksessä?
 
Viimeksi muokattu:
Rafalen osalta kuorma on laskettu aseistetuista koneista otettujen kuvien perusteella - tosin tässäkään tapauksessa ei löytynyt kuvaa, joissa kaikki 8 ohjusta olisi kyydissä yhtäaikaisesti. Rafalen osalta laajennusvaraa pitäisi olla selvästi (ainakin neljä ohjusta, jos oikein laskin).

Rafalen laajennusvarana on uloimmat uudet MICA-ripustimet, jotka on otettu käyttöön muutama vuosi sitten. Niitä käytetään luultavasti, jos halutaan suuri ohjuslasti pommituslennolle. Sen sijaan torjunta/partiotehtävään näyttävät olleen aika tyytyväisiä kuuden ohjuksen kuormaan. Tästä tyytyväisyydestä puhuu sekin, että koskaan ei myöskään ole aktivoitu koneessa valmiina olevaa optiota keskiripustimen paikalle tulevan kahden MICA-ripustimen käytöstä B- ja C-malleissa.

esimerkiksi Rafale saattaa päästä poikkeuksellisen pitkälle suhteellisen suuren sisäisen polttoainekuorman ja suhteellisen kevyen aseistuksen ansiosta.

Tämä luultavasti on aika tarkkaan harkittu yhtälö, kuuden ohjuksen setti on varmaan enin mitä haluavat kantaa mukana juurikin ilmanvastuksen vuoksi, vrt. "Endurance is excellent, even at low-level where we can fly at 450 knots for 1h30min in a clean configuration. " (Fox-Three vol.8)


Gripen E:n osalta taasen on mielenkiintoista nähdä, aineellistuuko malleissa esitellyt kolme maharipustinta ejektori-tyyppisinä. Se tekisi ilmanvastukselle hyvää. Kaikki mockupeissa näkyvä ei aina aineellistu, esim NG Demossa käyneet tupla-meteor-ripustimet ei taida olla tulossa. Varmaan taaskin juuri ilmanvastuksen takia.

Yhteistä näille kaikille koneille on, että kevyessä ohjuskuormassa (max 6) kaikilla voi olla kohtuullinen toiminta-aika sisäisellä polttoaineella; kaikilla ehkä puolentoista tunnin luokassa ilman kovempia taistelumanöövereja. F-35:lla, jos tankataan täyteen, kaksi tuntia.
 
...Tarkoitan edellisellä sitä, että sisäisellä polttoainekuormallakin koneet voivat soveltua hyvin ketterään pistetorjuntaan ja lisäohjuslaveteiksi, jos lähtevät torjuntalennolle hajautetuista tukikohdista avustamaan raskaammassa lastissa olevia partiokoneita.

Olemassaolevan kaluston osalta olen kuullut PV:n edustajan puhuvan perusdoktriinista, jossa kriisin tullen ilmaan laitetaan Hornetit yhdellä säiliöllä ja kuudella AMRAAMilla. Se lienee nykyinen näkemys tuosta partioivan koneen varustuksesta.

(EDIT: siis kriisitilanteessa partioivan torjuntakoneen. Peruspartiossa, esim ASEM-kokouksen aikaan, oli partioivissa koneissa (ja kait yleensä tunnistulennoillakin) yleensä yksi säiliö, joskus kaksi, ja ohjuksia 2+2.)
 
Viimeksi muokattu:
Rafalen laajennusvarana on uloimmat uudet MICA-ripustimet, jotka on otettu käyttöön muutama vuosi sitten. Niitä käytetään luultavasti, jos halutaan suuri ohjuslasti pommituslennolle. Sen sijaan torjunta/partiotehtävään näyttävät olleen aika tyytyväisiä kuuden ohjuksen kuormaan. Tästä tyytyväisyydestä puhuu sekin, että koskaan ei myöskään ole aktivoitu koneessa valmiina olevaa optiota keskiripustimen paikalle tulevan kahden MICA-ripustimen käytöstä B- ja C-malleissa.

Itse ajattelin juurikin noita rungonalaisia kahta ripustinta sekä tyypillisesti lisäpolttoainesäiliöiden varaamia kahta sisintä siipiripustinta.

Tämä luultavasti on aika tarkkaan harkittu yhtälö, kuuden ohjuksen setti on varmaan enin mitä haluavat kantaa mukana juurikin ilmanvastuksen vuoksi, vrt. "Endurance is excellent, even at low-level where we can fly at 450 knots for 1h30min in a clean configuration. " (Fox-Three vol.8)


Gripen E:n osalta taasen on mielenkiintoista nähdä, aineellistuuko malleissa esitellyt kolme maharipustinta ejektori-tyyppisinä. Se tekisi ilmanvastukselle hyvää. Kaikki mockupeissa näkyvä ei aina aineellistu, esim NG Demossa käyneet tupla-meteor-ripustimet ei taida olla tulossa. Varmaan taaskin juuri ilmanvastuksen takia.

Yhteistä näille kaikille koneille on, että kevyessä ohjuskuormassa (max 6) kaikilla voi olla kohtuullinen toiminta-aika sisäisellä polttoaineella; kaikilla ehkä puolentoista tunnin luokassa ilman kovempia taistelumanöövereja. F-35:lla, jos tankataan täyteen, kaksi tuntia.

Pidän edelleen jokseenkin erikoisena kevyen ohjuskuorman suosimista. Maailmalla kun Hornetiin on kehitetty tuplaripustimia, Typhooniin on päädytty asentamaan peräti neljä runkoripustinta Amraamille (tai vast. kokoiselle ohjukselle) ja Boeing haluaisi myydä 16 ohjuksella aseistettua Eaglea. Mutta ehkä ranskalaiset ovat tyytyväisiä kuuteen, tuskin he aikovat ottaa yhteen sakujen tai brittien kanssa, joten vähempikin piisaa.

Sivumennen, onkohan Horneteja koskaan nähty kahdeksalla Amraamilla varustettuina? Tuossa toisaalle linkitetyssä Ilmapuolustus-videossa näkyi sellainen konfiguraatio.
 
Itse ajattelin juurikin noita rungonalaisia kahta ripustinta sekä tyypillisesti lisäpolttoainesäiliöiden varaamia kahta sisintä siipiripustinta.
Tässä kuvassa on se uloimmainen MICA-ripustin käytössä; se on uusi.
ape_01-22.jpg


Normaali ilmapartio tuntuu olevan tätä luokkaa:
meteor-640x360.jpg
 
Pidän edelleen jokseenkin erikoisena kevyen ohjuskuorman suosimista. Maailmalla kun Hornetiin on kehitetty tuplaripustimia, Typhooniin on päädytty asentamaan peräti neljä runkoripustinta Amraamille (tai vast. kokoiselle ohjukselle) ja Boeing haluaisi myydä 16 ohjuksella aseistettua Eaglea. Mutta ehkä ranskalaiset ovat tyytyväisiä kuuteen, tuskin he aikovat ottaa yhteen sakujen tai brittien kanssa, joten vähempikin piisaa.

Sivumennen, onkohan Horneteja koskaan nähty kahdeksalla Amraamilla varustettuina? Tuossa toisaalle linkitetyssä Ilmapuolustus-videossa näkyi sellainen konfiguraatio.

Minä taasen rupesin juuri miettimään, olenko koskaan nähnyt suomalaisessa Hornetissa tuplakiskoja ulommissa ripustimissa. Yleensä ne ovat aina sisemmissä, ja jos mennään kahdella säiliöllä, on AMRAAMeja ollut vain rungossa. Tai ehkä muistan väärin.

Eikös nuo maailmalla näkyvät kuvat ja suunnitelmat ole olleet lähinnä arsenaalikone-konsepteja? Ne 10 AMRAAMin Hornet-kuvatkin lienee kokolailla yksittäistapauksia.

Jos liikkeellä on neljän Hornetin torjuntaparvi, sillä olisi kuitenkin jo 24 AMRAAMia mukanaan. Aika arvokas ja tuhoisa lasti sekin.
 
F-15:n perussetti on 6 AMRAAMia ja 2 AIM-9:ää. Eurofighterissa 4xAMRAAM/Meteor plus 2 tai 4 ASRAAM/IRIS-T. Jälkimmäisessä ei tarvitse käyttää sisimpiä siipiripustimia lainkaan ja polttoainekelpoiset jäävät vapaaksi lisäsäiliöille. 2 VRAAMia voi vaihtaa BVRAAMeiksi jos halutaan. Eli ison koneen normaalisatsi on yhteensä 8 ohjusta. Ranska on tyytyväinen kuuteen ja pitää option kahdeksaan, Ruotsi haluaa päivittää omansa 2/4+2:sta 2/3/4/5+2:een. Tässä mielessä olisi aika oleellista, että F-35:ssa melko nopeasti tuotteistetaan se luvattu 6 AMRAAMia ja keksitään myös tapa, jolla IR-ohjusta voidaan kantaa sisäisesti.
 
Minä taasen rupesin juuri miettimään, olenko koskaan nähnyt suomalaisessa Hornetissa tuplakiskoja ulommissa ripustimissa. Yleensä ne ovat aina sisemmissä, ja jos mennään kahdella säiliöllä, on AMRAAMeja ollut vain rungossa. Tai ehkä muistan väärin.

Eikös nuo maailmalla näkyvät kuvat ja suunnitelmat ole olleet lähinnä arsenaalikone-konsepteja? Ne 10 AMRAAMin Hornet-kuvatkin lienee kokolailla yksittäistapauksia.

Jos liikkeellä on neljän Hornetin torjuntaparvi, sillä olisi kuitenkin jo 24 AMRAAMia mukanaan. Aika arvokas ja tuhoisa lasti sekin.

Ilmavoimien Hornetista kymmenellä löytyi aikanaan netistä kuva. Nyt lienee kadonnut puolustusvoimien verkkosivujen vaihtuessa uusiin.

Löytyi silti tuo, jossa ulommat ripustimet käytössä:

hornetit.jpg
 
Ilmavoimien Hornetista kymmenellä löytyi aikanaan netistä kuva. Nyt lienee kadonnut puolustusvoimien verkkosivujen vaihtuessa uusiin

Ilmavoimien Hornetit on lentänyt useaan otteeseen 10 AMRAAMin kuormalla. Esim valtakunnallisissa pääsotaharjoituksissa. Mainitsemasi kuva on varmaan se sama jossa oli ihan oikeat AMRAAMit kyydissä sekä soihdut/silput
 
Se mitä kädet tekevät ja suu puhuu ei täsmää tässäkään. Jos Saabilla on takataskussa sarjavalmistukseen valmis GaN-tutka, miksi ihmeessä Flygvapnetin ja Brasilian tilaamissa ja Intiaan tarjotuissa koneissa on Leonardon tutka? Intiaanhan sitä omaa GaN- tutkaa on tarjottu kehitysyhteistyön puitteissa, ja nimen omaan Intialaisten omiin koneprojekteihin, ei Gripeniin.
Syy Gripenin myymiseen Leonardon tutkalla saattaa olla sopimustekninen, mutta sittenkin herää kysymys, miksi ihmeessä ruotsalaiset olisivat tuollaiseen nimensä laittaneet jos oma tutka on todellakin on jo noin pitkällä kehityksessä?

Tämähän se melko lailla hämmentävää onkin. Nojatuolista käsin on vaikea ymmärtää sitä, miksi kruununperijälle ei annettaisi parasta ja hienointa. Eikö Gripen E:n Leonardo-tutkaan voisi yksinkertaisesti laittaa GaN -moduleita? Pkrl!

Olisiko niin, että edistysaskeleet GaN -teknologian halpuuttamisessa ovat verraten tuoreita eikä GaN yksinkertaisesti ole ehtinyt koneen kehitykseen mukaan? Jonkun sortin sopimus tutkasta on varmaan Leonardon kanssa. Rahastahan tämäkin asia taitaa kaikin puolin riippua ja roikkua.

GaN tutkan tarjoaminen kylkiäisenä ei hämmästytä. Intialaisten kanssa tehtävät kaupat vaativat jos jonkinlaista liukastetta ja siitäkin huolimatta kaikilla kauppaa tekevillä tökkii pahasti. Jossain yhteydessä luulen lukeneeni tai kuulleeni siitä, että C/D -mallin Gripeneitä voitaisiin päivittää tai uustuotantoa rakentaa "omalla" tutkalla. Ans kattoo ny.
 
Back
Top