Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Britannia ja Ruotsi sopivat ilmapuolustuksen yhteistyöstä – Suomeenkin ehdolla olevat Gripen- ja Eurofighter-hävittäjät nostettiin kumppanuuden esimerkeiksi

Ulkomaat 19.7.2019 11:29


Ruotsi ja Britannia ovat sopineet yhteisestä kehitys- ja hankintaohjelmasta, joka vastaisi molempien maiden tulevaisuuden tarpeisiin. Britannian puolustushankinnoista vastaava ministeri Stuart Andrew nosti kumppanuuden esimerkeiksi Gripen- ja Eurofighter-hävittäjät. Ne ovat tarjolla Suomeenkin seuraaviksi hävittäjiksi.

Britannia ja Ruotsi ovat sopineet yhteistyöstä tulevaisuuden ilmapuolustuksessaan. Britannian puolustusministeri Penny Mordaunt ja hänen ruotsalainen kollegansa Peter Hultqvist ovat äskettäin sopineet yhteistyöstä.

Maiden välisen aiesopimuksen allekirjoittamisesta kerrottiin Royal International Air Tattoo -sotilasilmailunäytöksessä Englannissa. Puolustushankinnoista vastaava ministeri Stuart Andrew kertoi, että Ruotsi ja Britannia ovat sopineet yhteisestä kehitys- ja hankintaohjelmasta, joka vastaisi molempien maiden tulevaisuuden tarpeisiin. Asiasta kerrotaan yhteisessä tiedotteessa.

Andrew nosti kumppanuuden esimerkeiksi Gripen- ja Eurofighter-hävittäjät, joiden kehittämiseen maailmanluokan taistelukonemalleiksi valtiot ovat osallistuneet.

Suomi valmistelee parhaillaan uusien hävittäjien hankintaa. Puolustushallinnon mukaan lopullinen päätös hävittäjistä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Eurofighter Typhoon Britanniasta ja Saab Gripen Ruotsista ovat muiden joukossa tarjolla hankinnaksi.

Maiden välisiä vahvoja siteitä korostettiin

– Harvat valtiot tekevät niin hyvää yhteistyötä kuin Ruotsi ja Britannia. Sitoudumme samalla tavalla suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vapaaseen kauppaan. Lisäksi olemme puolustaneet päättäväisesti näitä arvoja Afganistanissa, Irakissa ja aiemmin Libyassa, ja tällä hetkellä osana Britannian JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Force). Tästä esimerkkinä yhteiset sotaharjoitukset arktisella alueella ja tuoreimpana Ramstein Alloy -harjoitukset Itä-Euroopan taivaalla, Stuart Andrew sanoi korostaessaan maiden välisiä vahvoja siteitä.

– Teollisuudellamme on pitkä historia puolustusyhteistyössä. Ruotsissa valmistettuja osia käytetään Eurofighterissa ja Saabin Giraffe-tutka on keskeinen osa Britannian Sky Sabre -maapohjaista ilmapuolustusjärjestelmää. Vastaavasti Gripenit on varustettu Leonardon Edinburghissa suunnittelemilla ja rakennuttamilla tutkilla. Ruotsi ja Britannia olivat yhdessä kehittämässä huippuluokan Meteor-ilmataisteluohjusta, hän kuvasi maiden välistä hankintayhteistyötä.

Peter Hultqvist lisäsi, että tähän mennessä saavutettu merkittävä edistys on ollut tulosta käytännön keskusteluista tunnistamalla kummankin osapuolen vahvuudet ja keskittymällä siten osapuolten kohteluun tasa-arvoisina kumppaneina.

Ministerit hyväksyivät raportin ja sen havainnot toukokuussa, ja aiesopimus allekirjoitettiin torstaina 18. heinäkuuta Lontoossa. Aiesopimus on hallitusten välinen kokonaisvaltainen järjestely, jonka avulla voidaan toteuttaa lisätoimia, kuten uusia sopimuksia.

Stuart Andrew vahvisti, että muita valtioita kannustetaan liittymään Britannian ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön sillä edellytyksellä, että heillä on yhteneviä vaatimuksia.
https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkom...-nostettiin-kumppanuuden-esimerkeiksi/823785/
 
Olisi kyllä kiva lukea aikanaan vastaavasta esimerkistä Suomen ja Ranskan välillä.
Saattaisi kuitenkin tulla kuivana kakkoseen käytännössä ja mitään todellisia hyötyjä ei olisi vaan rooli olisi maksajan.

Eipä tuolla ole todellisuudessa niin väliksi, kunhan saadaan toimivaa kättä pitempää.
 
Eli tässä vaan voi todeta, että itse on turha kaloreita polttaa mitään lukuja räknäämällä ja miettimällä.
 
Muistaakseni joku ilmavoimien upseeri oli sanonut tuosta Janeksen Gripenin n. 4000 dollarin lentotunnin hinnasta, että olisi se kyllä aika ällistyttävää että Gripen olisi yhtä edullinen lentää kuin Hawk.

Mutta ajatelkaas toisin päin; Hawk on lopulta melko kallis verrattuna oikeisiin hävittäjiin, Hawk-lentotunti maksaa yli puolet Hornet-lentotunnista. Vaikka Hawk on lähinnä mekaaninen laite kevyellä elektroniikkavarustuksella eikä moottorissakaan ole haettu suurinta ja tehokkainta...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Mutta ajatelkaas toisin päin; Hawk on lopulta melko kallis verrattuna oikeisiin hävittäjiin, Hawk-lentotunti maksaa yli puolet Hornet-lentotunnista. Vaikka Hawk on lähinnä mekaaninen laite kevyellä elektroniikkavarustuksella eikä moottorissakaan ole haettu suurinta ja tehokkainta...
Vielä MiG:ien ja Drakenien aikaan Ilmavoimat suullisesti määritteli Hawkien lentotuntihinnan olevan kolmannes "oikeilla hävittäjillä" lentämiseen nähden.
 
Tuossa vihjaistiin aika vahvasti, että käytössä on toimintoperusteinen kustannuslaskenta. Sen vahvuutena on tarkkuus. Vaikka laskettu hinta olisi eri kuin julkisuudessa olevat, niin tarkkuus tulee siitä kun järjestelmällisesti vertaillaan koneita. Tämä on erittäin hyvä asia ja luo uskoa edelleen, että hankintaa selvitetään hyvinkin ammattitaitoisesti. Luultavasti vaan noita lukuja ei julkisuudessa nähdä.

Edit typo
 
Viimeksi muokattu:
Olisi mielenkiintoista kuulla eri toimittajien järjestelmäkokonaisuuksien hinnat tarjouksissa ja sisällöstä ainakin se, että mitä koneita ja missä määrin siinä 10 miljardissa on. Tämä taitaa kuitenkin olla luottamuksellista tietoa, ja kukaan tarjoajista ei halua toisten tarjoajien näkevän heidän ''kättään'' täsäs vaiheessa kilpailua.
 
Kenraali Suomen hävittäjäkandidaateista: ”En ole julkisuudessa nähnyt lentotunnin hinnasta vielä ensimmäistäkään numeroa, joka olisi meidän laskuissamme lähellä oikeaa”



 
  • Tykkää
Reactions: TT
Kenraali Suomen hävittäjäkandidaateista: ”En ole julkisuudessa nähnyt lentotunnin hinnasta vielä ensimmäistäkään numeroa, joka olisi meidän laskuissamme lähellä oikeaa”




Ei ole vissiin lukenut tätä foorumia. Täällä olisi valmis syväanalyysi kaikkiin muihinkin HX-kysymyksiin.
 
On muuten mielenkiintoista nähdä että millä varustuksella konetyypit saapuvat HX-challengeen alkuvuodesta.
Suomessa halutaan nähdä ja todentaa konkreettisesti mm. sensorien ja tiedonvälityskyvyn osalta koneet, joten otaksun että osa podeista pitää olla mukana.
EW-kyvyt ja F-35 häiveominaisuudet jäävät tosin testaamatta täällä.

Esimerkiksi Rafalessa pitäisi olla mukana Reco NG ja Talios
Typhoonissa Litening 5?
Greipissä kenties Reccelite tai MRPS?
SH:ssa ATFLIR, IRST21 tai Litening?
F-35:ssa on mukana tietysti kaikki.

Esimerkiksi hävittäjätutkan suorituskykyä pitää arvioida korkealla ja matalalla lentäviä maaleja vastaan eli varmaankin HN, NH-90 ja ehkä Orbiter tai Ranger osallistuvat testiin.
Myös IRST-järjestelmiä kokeillaan korkealla ja matalla lentäviä maaleja vastaan.

Ilmasta-maahan sensorit vaativat maamaaleja eli tankin tai muun maalin ja ehkä it-järjestelmän, joiden tunnistusta ja havainnointietäisyyttä testataan. Luulen että koneiden passiivista omasuojajärjestelmää halutaan kokeilla tulenjohtotutkia vastaan.

Koneen verkottumiskykyä ilmapuolustuksessa testataan Link-16 kautta varmaankin. Samaten koneparin välillä tapahtuva tiedonsiirto kiinostanee.

Tutkavalvonta ottanee osaa koneiden tunnistamiseen eli S- ja X-aaltoalueen tutkilla tehtäneen arviointia eri etäisyyksillä.

Arviointia vaikeuttanee hieman mm. Typhoonin varsinaisen tiedustelu- ja maalitussäiliön puuttuminen. Litening 5 on vasta RAF:n testeissä, eikä ole ehkä hyväksytty käyttöön. Reccelite tosin voidaan myös integroida koneeseen.
Operaatio Shaderissa RAF käytti Sentinel R1 koneita tiedusteluun ja Reaper-droneja, joilla tiedusteltiin maaleja. Tukena lensi myös Tornado GR 4 koneita. Typhoonin ilmasta-maahan kyky ja tiedustelukyky on heikkous verrattuna monitoimisempiin koneisiin.

Super Hornet block III ei ole myöskään vielä valmis, mutta IRST-21 vanha versio on käytössä. Nähdäänkö se suomessa, jää arvailujen varaan. SH:n ongelmana on myös USN vanhan ATFLIR-järjestelmän suorituskyky. SH tosin voi ottaa vaikka Litening-tai Reccelite podin kantaakseen.
 
Rafalessa oli Sveitsissä Sniper-podi, joten eiköhän se sillä tule. Väliä kumminkin vain 8-9kk.

Intia tilasi omiinsa Litening III:n.
 
On muuten mielenkiintoista nähdä että millä varustuksella konetyypit saapuvat HX-challengeen alkuvuodesta.
Taisi olla Purasen maininta, että ominaisuudet joita ei päästä todentamaan otetaan valmistajan ilmoittamin määrityksin ja niihin selkeästi pienempi varmuuskerroin. Tiedä sitten mitä tämä hyödyntää jos valmistaja tietää asian.
 
Taisi olla Purasen maininta, että ominaisuudet joita ei päästä todentamaan otetaan valmistajan ilmoittamin määrityksin ja niihin selkeästi pienempi varmuuskerroin. Tiedä sitten mitä tämä hyödyntää jos valmistaja tietää asian.
Kyllä, näin itsekkin ymmärsin eli jos pv ei kykene evaluoimaan jotain asiaa syystä tai toisesta, huomioidaan se lopputuloksessa kuitenkin mutta kerroin antaa tälle matalammat pisteet suhteessa siihen mitä ne voisivat olla jos ominaisuus olisi voitu todentaa. Kamalan vaikeasti kirjoitettu. Nähdäkseni tämä koskee juurikin oleellisesti esimerkiksi tutkan mahdollisia ominaisuuksia, tiedusteluun liittyviä ominaisuuksia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Tuossa sitten punnitaan järjestelmien kypsyys (gripen, f-35) ja toisaalta se, että kuinka tosissaan valmistajat haluavat kisassa olla mukana eli ei riitä, että kerrotaan koneen suoriutuvan x tehtävästä vaan se pitää kyetä todentamaan myös käytännössä jos mielii pärjätä kisassa.

Uskoisin kertoimen olevan sellainen, että valmistijan on huomioitava asia. Eli pisteet voivat tippua hyvinkin paljon jos ominaisuutta ei käytännössä voida todeta vaan joudutaan luottamaan ns. valmistajan lupauksiin. Tässä kisassa mielenkiintoista tuleekin olemaan mm. super-hornetin ja gripenin tarjoamat lisä palikat kokonaisuuteen koska skenaarioissa huomioidaan myös näiden tuoma suorituskyky lisä.
 
Taisi olla Purasen maininta, että ominaisuudet joita ei päästä todentamaan otetaan valmistajan ilmoittamin määrityksin ja niihin selkeästi pienempi varmuuskerroin. Tiedä sitten mitä tämä hyödyntää jos valmistaja tietää asian.
Korjaan itseäni sen verran, että toki valmistajan antamat arvot itse ostosopimuksessa sanktioidaan - eli jos eivät pidä paikkaansa.
 
Kyllä, näin itsekkin ymmärsin eli jos pv ei kykene evaluoimaan jotain asiaa syystä tai toisesta, huomioidaan se lopputuloksessa kuitenkin mutta kerroin antaa tälle matalammat pisteet suhteessa siihen mitä ne voisivat olla jos ominaisuus olisi voitu todentaa. Kamalan vaikeasti kirjoitettu. Nähdäkseni tämä koskee juurikin oleellisesti esimerkiksi tutkan mahdollisia ominaisuuksia, tiedusteluun liittyviä ominaisuuksia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Tuossa sitten punnitaan järjestelmien kypsyys (gripen, f-35) ja toisaalta se, että kuinka tosissaan valmistajat haluavat kisassa olla mukana eli ei riitä, että kerrotaan koneen suoriutuvan x tehtävästä vaan se pitää kyetä todentamaan myös käytännössä jos mielii pärjätä kisassa.

Uskoisin kertoimen olevan sellainen, että valmistijan on huomioitava asia. Eli pisteet voivat tippua hyvinkin paljon jos ominaisuutta ei käytännössä voida todeta vaan joudutaan luottamaan ns. valmistajan lupauksiin. Tässä kisassa mielenkiintoista tuleekin olemaan mm. super-hornetin ja gripenin tarjoamat lisä palikat kokonaisuuteen koska skenaarioissa huomioidaan myös näiden tuoma suorituskyky lisä.
Joo, on valmistajan etu näyttää kyntensä silloin kun paikka on mahdollisimman hyvin eikä tyytyä selittelemään. Kalvosulkeiset on eri asia. Jos ollaan tosissaan mukana niin silloin halutaan päihittää kilpailijat myös demoissa eikä vaan paperilla. Nyt nähdään että ketkä lyövät eniten panosta tuohon demoon ja kuka jää enemmän lupausten varaan.

Growlerin kyvyt esitellään USA:ssa ilmeisesti ja sinne lähtee arvioijat täältä. Samaten varmaankin ELSO- ja häivekyky sitruunan osalta testataan siellä.
 
Back
Top