Äänestys Mikä konetyyppi korvaa Hornetit?

Mikä konetyyppi on mielestäsi todennäköisin valinta Hornetin korvaajaksi?


  • Äänestäjiä yhteensä
    599
  • Äänestys suljettu .
Iris-T:
+ Kääntyvä suihkusuutin
+ Ilmasta-maahan kyky
+/- skannaava hakupää (~1x128 pikseliä)

ASRAAM
+pitkä kantama
+suuri nopeus
+/- "tuijottava" hakupää (~128x128 pikseliä), saman kehitystyön tulos kuin 9X:n hakupää

AIM-9X Block 2
+Kääntyvä suihkusuutin
+Ilmasta-maahan kyky
+Data-linkki, joka mahdollistaa pitkille etäisyyksillä liikehtivään maaliin ampumisen

MICA IR
+Erittäin pitkä kantama ja data-linkki
-paino
Hakupäästä en ole osaa sanoa mitään
Itse tässä mietin, että Typhoonin osuessa valinnaksi, että kumman ottaisimme eli ASRAAMin vai IRIS-T:n.
 
Itse tässä mietin, että Typhoonin osuessa valinnaksi, että kumman ottaisimme eli ASRAAMin vai IRIS-T:n.
Jos pääkäyttäjän mukaisuus pitää paikkaansa niin silloin luulisi menevän hyvin lähellä aina RAF:n tuoreinta Tranchea. Tosin eihän sitä liian kirjaimellisesti kannata kun esim. JASSM-ER ei ole ollut minkään muun tarjokkaan (ei USN:lla SH:ssa eikä F-35:ssa yleisesti vielä) kuvioissa.
 
Hirvi näkee lampun 10x kauempaa kuin metsästäjä hirven.
En ota asiaan enempää kantaa mutta jos käytät "vihreää valoa" niin hirvi ei edes havaitse että on tullut valaistuksi.
 
Intia aikoo kai hankkia ASRAAMia kaikkiin hävittäjiinsä pl. Rafale, voisi kuvitella että pelkästään se riittää tekemään siitä valmistusmäärältään suuremman kuin IRIS-T.

Synergia ilmatorjunnan kanssa on hyvä pointti, tosin ASRAAMilla ja CAMM:lla on kai myös jonkin verran yhteläisyyksiä.

Australia kilpailutti molempia ohjuksia, ja päätyi ASRAAMiin. Toisaalta Saudit valitsivat IRIS-T:n. Meillä näyttää olevan ehdolla ASRAAM, joten tiedä näistä.

Vuodelta 2005 oleva uutisointi kertoo, että vuoteen 2011 mennessä toimitetaan yhteensä yli 4000 IRIS-T:tä. IRIS-T:n Wikipedia-artikkelista käyttäjien kohdalta laskettuna hankinnat olisivat yhteensä 5084 ohjusta.

ASRAAM:n tuotantomääristä ei nopeasti löytynyt hyvää tietoa. Tähän mennessä ohjus on kai päätynyt vain brittien Tornadoihin ja Typhooneihin sekä Australian Horneteihin ja lisäksi Intian Jaguareihin (384 ohjusta viimeksimainittuun, jos W on oikeassa), eli ihan mahdottomia ei liene hankittu/tuotettu. Jos Jaguar ja Rafale jätetään laskuista, niin Intian ilmavoimilla näyttää olevan 458 hävittäjää aktiivipalveluksessa. Intia saa tilata melkoisesti ohjuksia, jotta tuotantomäärä ylittäisi IRIS-T:n.
 
Itse tässä mietin, että Typhoonin osuessa valinnaksi, että kumman ottaisimme eli ASRAAMin vai IRIS-T:n.
Jos pääkäyttäjän mukaisuus pitää paikkaansa niin silloin luulisi menevän hyvin lähellä aina RAF:n tuoreinta Tranchea. Tosin eihän sitä liian kirjaimellisesti kannata kun esim. JASSM-ER ei ole ollut minkään muun tarjokkaan (ei USN:lla SH:ssa eikä F-35:ssa yleisesti vielä) kuvioissa.

Toisaalta ainoastaan teenlitkijät ovat laittaneet ASRAAM:n Typhooniin. Mielestäni se on aika vahva indikaatio IRIS-T:n suuntaan.

Jotenkin liitän asiaan kuitenkin myös pitkän kantaman ilmataisteluohjuksen. Typhoon nojannee tässä Meteoriin ja liekö meillekään tarjotaan muuta ohjusta (uusin Typhooniin integroitu AIM-120 taitaa olla C5 tai C7). Mutta miten ramjet soveltuu lyhyemmille ampumaetäisyyksille tai ammuttaessa itseä selvästi korkeammalla olevaa maalia? Jääkö Meteorin ja IRIS-T:n väliin liian iso aukko? ASRAAM:n valinta voisi paikata tätä, vaikka se ei olisi lähimätössä IRIS-T:n veroinen.
 
Ja kun katselee noita JASSM-ER:iä mitä meille tarjotaan niin niiden pitkä kantama saattaa tehdä venäläisille AWACSien ja ilmatankkerien tukeutumisen Suomen lähialueile kettumaiseksi ja näin vähentää niiden tehokkuutta. Esim. jos joku tutkakone/ilmatankkeri voi tukeutua 400km päähän Suomen rajasta, ER:llä sitten ei enää niin voikaan, kun kantama on tuhat kilometriä. Eli jos venäläiset joutuvatkin jatkossa tukeutumaan näillä kalustoilla sitten 1100km päähän rajasta ettei JASSMit niitä pamauta kiitoradoille tuusannuuskaksi, niin se vaikuttaa jo huomattavasti niiden efektiiviseen toiminta-aikaan, jonka vuoksi venäläisten täytyy lisätä tähän varatun kaluston määrää tai hyväksyä että välillä ei ole näitä kalustoja käytettävänä.
Niin hienoa kun olisikin ajatella ja pitää yhtä ohjusta isona game changerina niin eihän se sitä todellisuudessa olisi. Maalit tulee kyetä löytämään ja usein ne olisivat vielä aika kriittisiä. Paitse vaikkapa itse kiitotie mutta niitä nyt tunnutaan maailmalla paikattavan muutamissa tunneissa. Usein tunnutaan unohtavan, että homma toimii myös toisin päin. Sodassa on aina kitkaa ja tietoa jos sitä on niin se on enemmän ja vähemmän epävarmaa.
 
Eivät varmasti voi mitata liikkuessaan, mutta riittävän ilmatilannekuvan saaminen on "vain" taktiikkakysymys: tutkien vuorottelu voidaan sopia ennalta ja liikkuvat tutkat mahdollistavat painopisteen vaihdon (Tutka A mittaa pisteessä 00 klo 13.00-13.20, tutka B pisteessä 11 klo 13.15-13.35...)

En tarkkaan tiedä, mutta veikkaan, ettei nykyaikaisen LPI-tutkan tarkka paikannus myöskään ole aivan triviaalia.
Tuollaista vuorottelua se varmaankin olisi. Kun tutka on ilmassa vuorottelua ei käytännössä tarvita vaan rajoittava tekijä on koneen toiminta aika. Kahdellakin koneella saataisiin siis aika hyvä tilannekuva aikaiseksi ja tuota voitaisiin täydentää maahan sijoitetuilla tutkilla ja sensoreilla.
 

Ja tässä podcastissa F-35:n lentäjä kertoo kuinka F-35:n kyvyt hankkia tilannetietoa ovat jo niin hyvät, ettei se tarvitse AWACSia tuekseen.
Niin jos puhutaan hyökkäyksellisestä toiminnasta niin F-35 ei varmaankaan ja välttämättä tarvitse juuri ilmavalvonta konetta tuekseen. Haittaa siitä ei ole koska tuolloin se voi entisestään vaikeuttaa omaa havaittavuuttaan tukeutumalla ulkoiseen tilannetietoon. Kaikista ehdokaskoneista löytyy kuiten tutka ja vieläpä AESA sellainen. Toisissa uudempaa kuin toisissa. Jokainen niistä siis pystyy tutkallansa näkemään vihollisen jos se on tutkalla nähtävissä. F-35:n etu on, että passiivisesti toimiessaan se ei itse näy niin helposti. Puolustuksellisessa sodassa ja Suomen konemäärillä emme varmaankaan voi saavamme ihan samanlaista hyötyä hävittäjien sensoreista mitä niistä saadaan hyökkäyksellisessä toiminnassa joilloin aika jänne jolla toimitaan on rajoitetumpi mahdollisesti yhden tehtävän suorittamiseen kuluva aika. Me joudumme toimimaan pitkiä aikoja ja tuottamaan ilmatilanne kuvaa tavalla tai toisella 24/7. Tuossa tilanteessa hävittäjä ei voi korvata pitkän toiminta ajan ja kantamaltaan sekä valvonta alaltaan suurta awacks tyyppistä tutkaa.
 
Vai että vielä hävittäjiä voisi käyttää tuottamaan laajempaa ilmatilannekuvaa. No ei oikein, isona rajoittavana tekijänä on se x-alueen pienikokoinen tutka siellä koneen nokassa. Kyseisen vehkeen havaintoetäisyys on huomattavasti pienempi varsinaisiin valvontatutkiin verrattuna, ainoastaan tarkkuus on parempi. Ellei sitten laiteta lähes kaikki hävittäjät yhtäaikaa lentelemään maan rajoja viistäen.
 
Tuollaista vuorottelua se varmaankin olisi. Kun tutka on ilmassa vuorottelua ei käytännössä tarvita vaan rajoittava tekijä on koneen toiminta aika. Kahdellakin koneella saataisiin siis aika hyvä tilannekuva aikaiseksi ja tuota voitaisiin täydentää maahan sijoitetuilla tutkilla ja sensoreilla.

Kaksi konettakin on luonnollisesti parempi kuin ei yhtään, mutta silloin koneiden käyttöasteen pitää olla hyvin hyvin korkea, ja koneille monta vaihtomiehistöä.

Ruotsihan valmisti aikoinaan vanhoja Erieye-koneita kuusi kappaletta (nähtävästi juurikin se 3+3 jako maantieteellisesti), mutta päätyivät sitten liennytyshuumassa säilyttämään vain kaksi modattuna + kaksi Elint-Korpen konetta.
 
Kaksi konettakin on luonnollisesti parempi kuin ei yhtään, mutta silloin koneiden käyttöasteen pitää olla hyvin hyvin korkea, ja koneille monta vaihtomiehistöä.

Ruotsihan valmisti aikoinaan vanhoja Erieye-koneita kuusi kappaletta (nähtävästi juurikin se 3+3 jako maantieteellisesti), mutta päätyivät sitten liennytyshuumassa säilyttämään vain kaksi modattuna + kaksi Elint-Korpen konetta.
En ymmärrä miksi meidän pitäisi ostaa Ruotsilta tutkakoneita kun nykyisilläkin tutkillamme ja signaalitiedustelulla tiedämme koska ja kuinka monta konetta Venäjän lähialuiettemme lentokentiltä nousee tai on ilmassa ja meillä on Ruotsin kanssa keskinäinen sopimus näiden ilmavalvonta- ja tiedustelutietojen luovuttamisesta. Jos haluamme tähän GlobalEye:n suorituskykylisää niin tervetuloa Ruotsin koneet ilmatilaamme jakamaan saatu tieto MEILLE ja sitä kautta myös Ruotsiin. Meiltä löytyy kyllä pari F35:sta tätä tutkakonetta ilmatilassamme suojaamaan.

Eli jos on puhuttu tukeutumisesta Ruotsin lentokenttiin niin yhtä hyvin Ruotsi voi tukeutua meidän lentokenttiin. Jos Ruotsi taas haluaa tehdä businestä eikä sitoutua mihinkään itse kriisinaikaiseen yhteistyöhön niin pitäköön tunkkinsa ja me voimme luoda syvempää yhteistyötä USAn ja NATOn kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä miksi meidän pitäisi ostaa Ruotsilta tutkakoneita kun nykyisilläkin tutkillamme ja signaalitiedustelulla tiedämme koska ja kuinka monta konetta Venäjän lähialuiettemme lentokentiltä nousee tai on ilmassa ja meillä on Ruotsin kanssa keskinäinen sopimus näiden ilmavalvonta- ja tiedustelutietojen luovuttamisesta. Jos haluamme tähän GlobalEye:n suorituskykylisää niin tervetuloa Ruotsin koneet ilmatilaamme jakamaan saatu tieto MEILLE ja sitä kautta myös Ruotsiin. Meiltä löytyy kyllä pari F35:sta tätä tutkakonetta ilmatilassamme suojaamaan.

Eli jos on puhuttu tukeutumisesta Ruotsin lentokenttiin niin yhtä hyvin Ruotsi voi tukeutua meidän lentokenttiin. Jos Ruotsi taas haluaa tehdä businestä eikä sitoutua mihinkään itse kriisinaikaiseen yhteistyöhön niin pitäköön tunkkinsa ja me voimme luoda syvempää yhteistyötä USAn ja NATOn kanssa.

Eihän kukaan sellaista ole edes esittänyt. Ruotsin aikaisemmat valinnat vain antavat jonkinmoista osviittaa määrällisistä tarpeista.

Jos meillä luotaisiin virallinen tehtävätarve, niin valinnan lopputulos voisi olla ihan jotain muuta.
 
Tuollaista vuorottelua se varmaankin olisi. Kun tutka on ilmassa vuorottelua ei käytännössä tarvita vaan rajoittava tekijä on koneen toiminta aika. Kahdellakin koneella saataisiin siis aika hyvä tilannekuva aikaiseksi ja tuota voitaisiin täydentää maahan sijoitetuilla tutkilla ja sensoreilla.
Ovat sen verran lihavia maaleja että meillä pitäisi olla erittäin uskottava it, Ja myös korkealta torjuntaan. Sitten kun se on kunnossa niin voidaan ruveta miettimään.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä miksi meidän pitäisi ostaa Ruotsilta tutkakoneita kun nykyisilläkin tutkillamme ja signaalitiedustelulla tiedämme koska ja kuinka monta konetta Venäjän lähialuiettemme lentokentiltä nousee tai on ilmassa ja meillä on Ruotsin kanssa keskinäinen sopimus näiden ilmavalvonta- ja tiedustelutietojen luovuttamisesta. Jos haluamme tähän GlobalEye:n suorituskykylisää niin tervetuloa Ruotsin koneet ilmatilaamme jakamaan saatu tieto MEILLE ja sitä kautta myös Ruotsiin. Meiltä löytyy kyllä pari F35:sta tätä tutkakonetta ilmatilassamme suojaamaan.

Eli jos on puhuttu tukeutumisesta Ruotsin lentokenttiin niin yhtä hyvin Ruotsi voi tukeutua meidän lentokenttiin. Jos Ruotsi taas haluaa tehdä businestä eikä sitoutua mihinkään itse kriisinaikaiseen yhteistyöhön niin pitäköön tunkkinsa ja me voimme luoda syvempää yhteistyötä USAn ja NATOn kanssa.

Tuskin ne Ruotsin tutkakoneet tukee meidän maa- ja merivoimia samalla tavalla kuin oma kone tekisi.

Parasta olisi jos Global Eye kuljettaisi muutamaa Meteoria itse mukana. Miksei myös ohjustorjuntaan omasuojaan jokunen infrapunapuikko. Olihan B-52 koneessa aikaisemmin silppuraketteja. Ei enää.

Global Eye ja halvan lentotunnin ohjusrekka olisi hyvä yhdistelmä. Hawkin tasoinen tai vaikka potkurikone. Liikkuvampi kuin maassa oleva IT, ja antaa alkuenergiaa ohjukselle, toisin kuin Nasams.

En silti ennustaisi pitkää elinikää koneelle ilman hävittäjäsuojaa. Silti se voisi estää Egyptin kaltaisen yllätysiskun. Ja keva-tutkat ei näe matalalla lentäviä välttämättä ajoissa.
 


Four aircraft makers have submitted final offers for Switzerland’s $6.5 billion aircraft program, with Airbus and Lockheed Martin touting different approaches to assembling their planes locally.

While Switzerland would be able to purchase parts through the spares pool shared by all F-35 operators, the offer also contains a six-month deployed spares package — a separate pot of parts that would be managed by the Swiss government, which was necessary to meet Swiss autonomy requirements.
To meet requirements for industrial participation, Switzerland would have the opportunity to domestically produce about 400 canopies and transparencies for F-35 aircraft, and Lockheed would establish a European hub for the maintenance, repair and overhaul of F-35 canopies and transparencies in Switzerland. In addition, the country would take on certain F-35 engine and airframe sustainment projects focused on maintaining the Swiss Air Force’s operational autonomy, Kelley said.
Lockheed also plans to partner with Swiss industry to create a cyber center of excellence, which would prototype a unique data network for Switzerland and build a test bed that would allow Swiss companies to test cyber capabilities in a secure environment.
On top of those efforts, Lockheed is offering one last industrial participation opportunity to Switzerland. For an additional cost, Switzerland will be able to conduct the final assembly of four F-35 aircraft at existing RUAG facilities in Emmen, allowing the Swiss technicians that currently work on the country’s aging Hornet fleet to build a deeper knowledge of the aircraft’s design.
That option would add a “significant cost” to the total program, Kelley said, but could allow for overall savings throughout the life cycle of the program.
Boeing, meanwhile, has positioned its offer of an F-18 Super Hornet fleet as a logical extension of Switzerland’s existing F-18 infrastructure. “As an F/A-18 operator, Switzerland will have the option to reuse up to 60 percent of existing physical and intellectual infrastructure, making the transition to a Super Hornet easier and more cost effective over the life of the aircraft,” the company said in a statement.
 
Viimeksi muokattu:
Saisikohan Suomi Lämäriltä samanlaisia makupaloja? Jos Sveitsi pienemmän kauppansa kanssa saa tuollaiset, kyllä meidän kauppaa olisi vähintään yhtä hyvillä eduilla voideltava. Ei ole reilua meitä kohtaan, jos Sveitsille annetaan tuollaiset, mutta meille ei. Varsinkin kun meillä on vähän enemmän tosi kyseessä Venäjän kanssa, huoltovarmuuden kysymykset ovat elämän ja kuoleman kysymys (ja tässä tuollaiset toiminnot, joita Sveitsiin on tarjottu auttavat kovasti huoltovarmuuden kanssa) ja vielä lisäksi että meidän kauppa on puolitoista kertaa suurempi arvoltaan.
 
Kaikella on hintansa. Joten toivottavasti PV ja kotimainen teollisuus ohjaa omien visioidensa mukaan eikä liian helpolla tartu tikkareihin, jotka on vain kalliita kertasuorituksia.

Kun tuo Sveitsiin tarjottu kokoonpano on ilmeisesti lisähintainen niin siellä kyse on erilaisesta pohdinnasta kuin jos meillä jokainen täyttää sen vaaditun summan ja voi arvioida vain kokonaisuuden hyötyjä suorituskykyihin, ei toisiin nähden lisähintaa.
 
Back
Top