Miksi Operaatio Barbarossan oli pakko epäonnistua

fulcrum

Ylipäällikkö
Olen tässä itsekseni pohdiskellut mikä on "erinomaista ja taitavaa taktiikkaa ja operaatiotaitoa" ja lähinnä sitä, onko se loppujenlopuksi kovinkaan vaativaa olla sillä alalla taitava.
Olen päätymässä siihen, että taktinen ja operaatiotaidollinen taito on aika yliarvostettua.
Perustemput pystyy suunnittelemaan ja käskemään lähestulkoon opetettu simpanssi. Sen jälkeen kyse on lähinnä ajoituksen onnistumisessa ja siinä että tuurimuuttujat osuvat kohdilleen.
Näinollen merkittävimmäksi tekijäksi tavallisen ja taitavan komentajan eroina jää sattuma eli tuuri.
Tietysti sitten pitäisi pohtia mitä on sattuma ja tuuri.
Osin samoilla linjoilla....Preussilaisen sotataidon kehittymisessä ei pidä unohtaa Napoleonin vaikutusta vaikka saksalaiset itse mieluummin vetävät kehityslinjan Frederik Suureen. Murskatappio Ranskalle vuonna 1806 johti suoraan saksalaisen kenraalikunnan syntymiseen. Napoleon puhui julkisesti aina 'sotaonnesta'. Erästäkin kenraalia kun hänelle kehuttiin että mies on nero, niin Napoleon vastasi: "Tiedän että hän on nero, mutta onko hän onnekas?" Napoleon ei tehnyt huono-onnisella kenraalilla hittojakaan. Jotkut historioitsijat ja kommentaarit ovat pitäneet 'sotaonni-puheita' sumuverhona jonka taakse hän kätki todelliset menetelmänsä, mutta nähdäkseni hän puhui onnesta samaan tyyliin kuin nykyajan urheiluvalmentaja saattaa pelin jälkeen todeta, että nyt kiekko ei vaan pomppinut meille. Luodaan olosuhteet - taktiikka, koulutus, doktriini - ja sitten katsotaan josko sattuisi tärppäämään.

Eräs Napoleonin maksiimeista oli "Varaudu aina odottamattomiin menestyksen mahdollisuuksiin". Tämä on yksinkertainen mutta oikeastaan nerokas näkemys. Hyvin moni näkee reservit joko iskujoukkona toteuttamassa ennalta huolella suuniteltua iskua, tai sitten paikkaamassa sitä tilannetta jos kaikki meneekin päin helvettiä. Napoleon näki pitemmälle ja katsoi että armeijan pitää pystyä käyttämään hyväksi vihollisen virheet. Tuosta maksiimista kun ottaa yhden s-kirjaimen pois niin tuloksena on vain keskinkertainen komentaja. Siinä on paikka, miksi et lauo. Mites tämä liittyy sitten Preussiin? No, vuoden 1806 sodassa Napoleonhan käytännössä vain lompsi Preussiin ja katsoi mitä oli tekeillä. Hän ei ymmärtänyt preussilaisten strategiaa (koska se oli pöljä) joten ranskalaiset etenivät toisiaan tukevina kolonnina jotka saattoivat reagoida mihin tahansa vastaan tulevaan tilanteeseen. Preussilaiset tunaroivat, ranskalaiset käyttivät tilanteet hyväkseen ja murskasivat Preussin. Saksalaisten kuuluisa Auftragstaktik on paljolti sama kuin Napoleonin menetelmä, vain kirkkaammin formuloituna.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Aloitteen ja päätöksenteon antaminen agressiivisille ja itsenäisille komentajille on sodankäyntitapana vanha ja sitä ovat käyttäneet monet. Napoleon kuuluisimpana mutta jo samoja metodeja on havaittavissa jo Tshingis Kaanin sodankäynnissä.

Preussilaisten nerokkain keksintö on mannermainen esikunta-organisaatio ja siihen liittyvä koulutus, joka muodostettiin juurikin 1806. Se on niin tehokas että se kiellettiin 1. MS jälkeen ja se on kopioitu NATO-armeijoihin. Mikä muu sotilasorganisaatio on säilynyt käytännössä muuttumattomana 200 vuotta?

Länsirintamalla liittoutuneet taivastelivat kuinka saksalaiset saivat kerta toisensa jälkeen muodostettua hajalle lyödyistä armeijoista uusia yhtymiä, taustalla oli juurikin saksalainen esikuntajärjestelmä joka loi komento- ja huolto-organisaation johon kaikki kynnelle kykenevät osasto liittyivät.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Aloitteen ja päätöksenteon antaminen agressiivisille ja itsenäisille komentajille on sodankäyntitapana vanha ja sitä ovat käyttäneet monet. Napoleon kuuluisimpana mutta jo samoja metodeja on havaittavissa jo Tshingis Kaanin sodankäynnissä.

Preussilaisten nerokkain keksintö on mannermainen esikunta-organisaatio ja siihen liittyvä koulutus, joka muodostettiin juurikin 1806. Se on niin tehokas että se kiellettiin 1. MS jälkeen ja se on kopioitu NATO-armeijoihin. Mikä muu sotilasorganisaatio on säilynyt käytännössä muuttumattomana 200 vuotta?

Länsirintamalla liittoutuneet taivastelivat kuinka saksalaiset saivat kerta toisensa jälkeen muodostettua hajalle lyödyistä armeijoista uusia yhtymiä, taustalla oli juurikin saksalainen esikuntajärjestelmä joka loi komento- ja huolto-organisaation johon kaikki kynnelle kykenevät osasto liittyivät.
Tästä tulee mieleen hieman epäonnistunut "Falaise pocket". Kun mottia ei saatu suljettua, juuri riittäväti kaaderia pääsi ulos ja saksalaiset pystyivät muodostamaan käytännössä tuhotut divisioonat uudelleen ainakin jossain määrin. Tämä sitten kostautui syksyn 1944 taisteluissa.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Aloitteen ja päätöksenteon antaminen agressiivisille ja itsenäisille komentajille on sodankäyntitapana vanha ja sitä ovat käyttäneet monet. Napoleon kuuluisimpana mutta jo samoja metodeja on havaittavissa jo Tshingis Kaanin sodankäynnissä.

Preussilaisten nerokkain keksintö on mannermainen esikunta-organisaatio ja siihen liittyvä koulutus, joka muodostettiin juurikin 1806. Se on niin tehokas että se kiellettiin 1. MS jälkeen ja se on kopioitu NATO-armeijoihin. Mikä muu sotilasorganisaatio on säilynyt käytännössä muuttumattomana 200 vuotta?
Tämä on totta, menestyksekkään sodankäyntitavan kehittäminen on tietenkin vain yksi puoli. Preussilaisten olennainen keksintö oli varmistaa ettei oppi unohdu syvän rauhankaan aikana kuten oli käynyt Frederik Suuren jälkeen. Oli tavallista että pitkät sodat tuottivat taitavia, kokeneita komentajia joilla oli tehokkaat menetelmät. Mutta sitten kun sodat loppui ja nämä äijät jäivät eläkkeelle tai kuolivat, opit unohtuivat. Seuraavassa sodassa armeijaa komensi joku aivan vihreä kuningas tai prinssi joka tuurilla saattoi olla pätevä mutta todennäköisemmin ei ollut. Gneisenaun alkuperäinen tavoite oli varmistaa että varmasti päteviä esikuntaupseereita ainakin riittäisi vaikka varsinaisten komentajien taso saattaisikin heitellä.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Olen miettinyt aiemmin puhutun ohella mikä tekee komentajasta taitavan, tai oikeammin taistelussa menestyvän. (Tämän muotoilin noin, koska en ole varma ovatko taitava ja menestyvä tässä yhteydessä synonyymejä).
Alan olla sitä mieltä että taito on toisarvoinen tekijä suhteessa haluun voittaa, menestyä ja tehdä tulosta. Jos tuota halua ei ole, ei taito tuota menestystä. Jos taas voittamisen halu on olemassa, seuraa sitä yleensä agressiivinen aloitteellisuus. Siitä taas seuraa usein yllätyksellisyys, josta seuraa menestys. Ja kun mukana on onnea, tulos on jättimenestys. Huonolla onnella katastrofi, kuten sodissa aina olemme nähneet.
Taktinen ja operaatiotaidollinen menestyminen ei ole mikään "ameriikan temppu". Se vaatii suunnilleen realistisen käsityksen omien resurssien suorituskyvystä JA halun saavuttaa menestystä.

Halu menestyä, riittävä ymmärrys siitä mihin omat joukot voivat kyetä ja päälle sopivasti tuuria. Eiköhän noilla pärjätä aika pitkälle?
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Jatkan vielä edelliseen.. organisointikykyinen esikunta tarvitaan vielä edellisten lisäksi. Jos sitä ei ole, ei operaatioita kyetä toteuttamaan. Silloin ei auta mikään voitontahto ja sen kylkiäiset.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Olen miettinyt aiemmin puhutun ohella mikä tekee komentajasta taitavan, tai oikeammin taistelussa menestyvän. (Tämän muotoilin noin, koska en ole varma ovatko taitava ja menestyvä tässä yhteydessä synonyymejä).
Alan olla sitä mieltä että taito on toisarvoinen tekijä suhteessa haluun voittaa, menestyä ja tehdä tulosta.
Millä tasolla? Sotilaallinen organisaatio on erityisesti sota-aikana altis Peterin periaatteelle t.s. henkilö ylenee kykyjensä rajojen yli.

Meillä jokaisella on kyky säilyttää kontakti ja kommunikaatio n 175 ihmisen kanssa (Dunbarin luku), eli n komppaniatasoon asti johtaja on pääasiallissti ihmisten johtaja. Kun johdettavien lukumäärä nousee tuon yli, johdetaan organisaatiota. Huippupätevä ja menestyvä komppapäällikkö voi osoittautua kelvottomaksi pataljoonankomentajaksi, koska vaadittavat kyvyt ja koulutus on kokonaan toisella tasolla.

Eri tasoisen organisaation johtamiseen vaaditaan erilaisia valmiuksia. Rommel oli kieltämättä lahjakas ja menestyvä divisioonankomentaja, tilannetajuinen, johti edestä, agressiivinen. Kun Rommelin myytistä riisutaan Saksan ja liittoutuneiden propaganda niin häne suorituksensa armeijakunnan komentajana onkin sitten tarkemman keskustelun arvoinen.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Eri tasoisen organisaation johtamiseen vaaditaan erilaisia valmiuksia. Rommel oli kieltämättä lahjakas ja menestyvä divisioonankomentaja, tilannetajuinen, johti edestä, agressiivinen. Kun Rommelin myytistä riisutaan Saksan ja liittoutuneiden propaganda niin häne suorituksensa armeijakunnan komentajana onkin sitten tarkemman keskustelun arvoinen.
Tämä onkin mielenkiintoinen juonne..nimittäin Rommel!
Olin pitkään ja vahvasti samaa mieltä kanssasi. Pidin Rommelia taktisen tason tekijänä, jolle ylemmän tason saappaat olivat liian isot.
Nyttemmin kun olen lueskellut uudempaa tekstiä Rommelista, olen joutunut pyörtämään näkemystäni.
Todennäköisesti Rommel oli lopulta jopa taitava strategisen tason tekijä, taktisen ja operaatiotaidollisen tason tekijänä ehkä lähinnä malliesimerkki siitä mistä tuossa aiemmin kirjoitin: hullunrohkea, hyvin menestyksenhaluinen kaveri, jolla oli poikkeuksellinen tuuri.
Yhtenä pienenä esimerkkinä mainiten yksityiskohta Ranskan sotaretkeltä: Rommel katosi tuon tuosta esikunnaltaan kulkiessaan kärkiyksiköiden mukana. Ei tämä vielä mitään, mutta Rommel oli siellä ilman viestiyhteyttä mihinkään. Ja miksi näin oli? Hän ei osannut (eikä kenties edes halunnut oppia) käyttää viimeisintä tekniikkaa johtamisessa, eli siis radiota.
Sama kuvio toistui Afrikassa. Hullunrohkeutta, hitonmoista tuuria kerta toisensa jälkeen, Rommel viuhtoo edelleeen kärkiyksiköiden mukana. Tästä seurasi jatkuva, puutteellinen tilannekuva. Mutta agressiivisella voitontahdolla ja tuurilla homma rullasi - kunnes tuuri kääntyi.
Myöhemmin Rommel sensijaan osoittaa ilmeisen kehittynyttä strategisen tason ajattelua toimiessaan ylemmällä tasolla.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Todennäköisesti Rommel oli lopulta jopa taitava strategisen tason tekijä, taktisen ja operaatiotaidollisen tason tekijänä ehkä lähinnä malliesimerkki siitä mistä tuossa aiemmin kirjoitin: hullunrohkea, hyvin menestyksenhaluinen kaveri, jolla oli poikkeuksellinen tuuri.
Lopulta kyllä, pohjois-Afrikassa panssariarmeijan komentajana Rommel jahtasi taktisia voittoja rintamalla silloin kun olisi pitänyt johtaa yhtymää, laiminlöi huollon merkityksen täysin ja hyökkäsi vielä silloinkin, kun voitolla ei olisi ollut enää mitään merkitystä. Rommelin kunniaksi on sanottava se, että hän otti kampanjasta opikseen ja Atlantin vallln komentajana olikin jo kypsempi mies, jolla oli huomattavasti realistisempi kuva Saksan armeijan suorituskyvystä kuin OKW:lla ja Hitlerillä. Kyvyt jäivät kuitenkin testaamatta käytännössä koska Ranskan joukkoja ei koskaan annettu kokonaan Rommelin komentoon ja mies itse haavoittui käytännössä ennenkuin ehti johtaa operaatioita.

Eli oli aina sekin mahdollisuus että Marsalkka olis rynnistänyt Normandiassa kohti tykkien jylyä ja jättänyt operaatioiden johtamisen sikseen.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Lopulta kyllä, pohjois-Afrikassa panssariarmeijan komentajana Rommel jahtasi taktisia voittoja rintamalla silloin kun olisi pitänyt johtaa yhtymää, laiminlöi huollon merkityksen täysin ja hyökkäsi vielä silloinkin, kun voitolla ei olisi ollut enää mitään merkitystä. Rommelin kunniaksi on sanottava se, että hän otti kampanjasta opikseen ja Atlantin vallln komentajana olikin jo kypsempi mies, jolla oli huomattavasti realistisempi kuva Saksan armeijan suorituskyvystä kuin OKW:lla ja Hitlerillä. Kyvyt jäivät kuitenkin testaamatta käytännössä koska Ranskan joukkoja ei koskaan annettu kokonaan Rommelin komentoon ja mies itse haavoittui käytännössä ennenkuin ehti johtaa operaatioita.

Eli oli aina sekin mahdollisuus että Marsalkka olis rynnistänyt Normandiassa kohti tykkien jylyä ja jättänyt operaatioiden johtamisen sikseen.
Totta! Voi hyvin olla että Normandiassa olisi voinut käydä kuten sanot.
Samoin esim. 1940 Ranskassa, ilman hyvää tuuria, olisi divisioona voinut päätyä nopeaan tuhoon.
Tietysti tämä on pelkkää jossittelua lajissa jossa vain saavutettu tulos merkitsee. Silti voitaneen sanoa, että mitä pidempään divisioonalla jatkaa kuten Rommel Ranskassa, lähestyy tuurin loppuminen ja katastrofi.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Rommelin operaatioita Afrikassa karakterisoi paha 'vielä vähän pidemmälle' -oireyhtymä joka on toki monelle muullekin komentajalle tuttu. Kun saavutetaan hyvää muttei täydellistä menestystä, tulee helposti tavaksi hakata päätä seinään kerran pari ennenkuin ymmärtää ettei enää pääse.

Rommel oli tavallaan väärä mies laitettavaksi Afrikkaan, koska hän lähti pelaamaan voitosta vaikka käskettiin pelata turvallinen tasuri. Oikeastaan hänelle olisi pitänyt antaa fudut heti kun alkoi ensimmäisen kerran rikkomaan selviä käskyjä. Toisaalta, Rommelia on hiukan vaikea syyttääkään 'voitosta pelaamisesta' jos siihen kerran mahdollisuudet tarjottiin. Akselille olisi kuitenkin ollut eduksi jos Egypti olisi saatu vallattua, vaikkei sillä nyt varsinaisesti olisi sotaa voitettukaan.
Perusongelma oli varmaankin se ettei Rommelilla ollut rintamankomentajaa joka olisi ollut samaa mieltä hänen kanssaan siitä mitä Afrikassa pitää tehdä ja järjestänyt tälle resurssit tavoitteen saamiseen. Jos toinen vetää venettä maalle ja toinen merelle, eihän se silloin liiku mihinkään.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Rommelin operaatioita Afrikassa karakterisoi paha 'vielä vähän pidemmälle' -oireyhtymä joka on toki monelle muullekin komentajalle tuttu. Kun saavutetaan hyvää muttei täydellistä menestystä, tulee helposti tavaksi hakata päätä seinään kerran pari ennenkuin ymmärtää ettei enää pääse.

Rommel oli tavallaan väärä mies laitettavaksi Afrikkaan, koska hän lähti pelaamaan voitosta vaikka käskettiin pelata turvallinen tasuri. Oikeastaan hänelle olisi pitänyt antaa fudut heti kun alkoi ensimmäisen kerran rikkomaan selviä käskyjä. Toisaalta, Rommelia on hiukan vaikea syyttääkään 'voitosta pelaamisesta' jos siihen kerran mahdollisuudet tarjottiin. Akselille olisi kuitenkin ollut eduksi jos Egypti olisi saatu vallattua, vaikkei sillä nyt varsinaisesti olisi sotaa voitettukaan.
Perusongelma oli varmaankin se ettei Rommelilla ollut rintamankomentajaa joka olisi ollut samaa mieltä hänen kanssaan siitä mitä Afrikassa pitää tehdä ja järjestänyt tälle resurssit tavoitteen saamiseen. Jos toinen vetää venettä maalle ja toinen merelle, eihän se silloin liiku mihinkään.
Tämä pitää täysin paikkansa.
Koska Barbarossa oli jo suunnittelussa ja valmistelussa, oli Rommelin tehtävä tosiaankin vain vakauttaa tilanne Pohjois-Afrikassa ja pitää se tasa jossa siellä oltiin siinä vaiheessa kun Saksa lähti mukaan.
Koska päähuomio oli Barbarossassa, taisi Afrikka jäädä hiukan vähäiselle huomiolle, jolloin Rommel pääsi siellä ikäänkuin huomaamatta menestykseen, jota ei pitänyt tulla ja jota ei oikeastaan edes haluttu, saati tarvittu. Siinä myös lienee syy, miksi Afrikkaa ei kuitenkaan kyetty ottamaan hallintaan: Barbarossa oli tärkeämpi ja sinne tarvittiin kaikki mahdolliset voimat.
 

vilval

Kapteeni
Tämä homma alkoi pikkuhiljaa selvetä itselleni miksi natsit eivät saaneet vierasvoittoa velivenäläisiltä vuoden1941 aikana.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Legendaarinen Tu-95 on myös tavallaan B-29:n jatkokehitelmä.
Ei ole. Henkinen esikuva ehkä, mutta mitään muuta yhteistä ei ole. Kaikki teknologia on eriä (mm. nuolisiivet ja potkuriturbiinit, ja niidenkin kotimaaon oikeastaan Österbaumi). Tu-95 on sen sijaan sukua suihkuvetoiselle Tu-16:lle (käytännössä rinnakkaismalli) ja sen jatkokehitelmille Tu-104 ja Tu-124. Tu-95:llä itsellään taas on jatkokehitelmät Tu-142, Tu-119. Tu-116, Tu-126 ja Tu-114. Kyllä tämä on ihan itsenäinen koneperhe jonka aerodynamiikan kehitti TSAGI tuulitunnelikokeissaan ja niissä on aivan ilmeiset Tupolevin piirteet, kuten area rule ja siiven anti-shock podeihin taaksepäin vetäytyvät laskutelineet. Tällaista teknologiaa ei B-29:n aikaan ollut olemassakaan. Ehkä joku pyrstöampumo saattaa olla konseptitasolla B-29:n perua ja joku radiolaite tai muu yksittäinen komponentti saattoi olla kopio. Muutoin Tupolevit ovat ihan venäläistä, omalaatuista tekoa.

 
Top