Miksi Operaatio Barbarossan oli pakko epäonnistua

Mitä nämä ovat? En löydä lähdettä niiden tyypeille, enkä muista kuulleeni.
Listalta puuttu myös yksi Omaha-luokan risteilijä. Toisaalta luettelon fregatit olivat valmistuessaan tykkiveneitä. Puuttuu myös brittien R-luokan taistelulaiva, jota neukut eivät tosin koskaan saaneet taistelukelpoiseksi resurssien puutteen johdosta.
 
Mitä panssarivaunuja saksalaisjoukoilla oli Suomessa 1941 kesällä? Miten niitä käytettiin hyökkäyksen tukena? Lapissa oli monta yritystä, oliko siellä mitään panssariyksikköä?
Taisi olla kaksi panssaripataljoonaa, jolla yhden kalustona nuo Pz1, 2 ja 3 ja toisella ranskalaiset sotasaalisvaunut Somua S-35 sekä Hotchkiss H38.
 
Mitä panssarivaunuja saksalaisjoukoilla oli Suomessa 1941 kesällä? Miten niitä käytettiin hyökkäyksen tukena? Lapissa oli monta yritystä, oliko siellä mitään panssariyksikköä?
Tähän kysymykseen löydät vastauksen kirjasta "Saksalaiset panssarivaunut Suomessa". Opusta kannattaa kysellä Panssarikillan kautta. Sieltä saat myös tekijän yhteystiedot, jos on vielä tarvetta lisäkysymyksille.
 
Britit saivat itse 9 sukellusvenettä Yhdysvalloilta? En ole missään nähnyt että olisivat laittaneet ne eteenpäin ryssille. Yksi veneistä taisi mennä puolalaisille.

Joku brittivene oli puolalaisilla, ja sitä käytettiin saattuetehtäviin.

En löydä amerikkalaisten toimituksista kuin wikipediatietoa ym.

Yleisesti kyllä huomaa vähemmänkin kattavista jutuista, että Yhdysvaltain panos oli aivan hirmuinen. Tuossa on Saarialhon juttua:

http://prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
 
Tuo listassa mainittu 77 miinalaivaa täytyy tarkoittaa miinanraivaajia, tietääkseni yhdysvallat ei valmisytanut sodan aikana juurikaan miinalaivoja sensijaa raivaajia tehtiin yhteensä nelinumeroinen luku.
 
Yleisesti kyllä huomaa vähemmänkin kattavista jutuista, että Yhdysvaltain panos oli aivan hirmuinen. Tuossa on Saarialhon juttua

Kyllä. Ja kun NL ei ollut edes ainoa varustettava: oma armeija, britit, aussit, kanukit jne. Hirmuinen teollinen potentiaali ja volyymi. Ilmanko Usan mukaantulo sotaan sai japsi-saksa-analyytikkojen vatsat kuralle. Itseasiassa myös Suomessa laskettiin yllättävän tarkasti, millaisen volyymin Usa pystyy tuottamaan ja lappuset esiteltiin Rydille ja Mannerheimille. Ja sakut laskivat volyymin ennakolta vielä tarkemmin eli kyllä myös Aatu oli täysin tietoinen, mitä tuleman pitää.
 
Ja sakut laskivat volyymin ennakolta vielä tarkemmin eli kyllä myös Aatu oli täysin tietoinen, mitä tuleman pitää.

Ja silti piti helpottaa Rooseveltin työtä julistamalla sota Yhdysvalloille. No, olisi se muutenkin syttynyt kaikkine Atlantin julistuksineen ja materiaaliapuineen, mutta nopeuttihan se tapahtumaa, kun ei tarvinnut enää kongressilta kysellä.
 
Kyllä. Ja kun NL ei ollut edes ainoa varustettava: oma armeija, britit, aussit, kanukit jne. Hirmuinen teollinen potentiaali ja volyymi. Ilmanko Usan mukaantulo sotaan sai japsi-saksa-analyytikkojen vatsat kuralle. Itseasiassa myös Suomessa laskettiin yllättävän tarkasti, millaisen volyymin Usa pystyy tuottamaan ja lappuset esiteltiin Rydille ja Mannerheimille. Ja sakut laskivat volyymin ennakolta vielä tarkemmin eli kyllä myös Aatu oli täysin tietoinen, mitä tuleman pitää.
Oman käsitykseni mukaan USAn teollinen kapasiteetti oli tuolloin aivan käsittämättömän korkealla tasolla. Sekä sen ajan että myöhempienkin aikojen mittareilla mitattuna.
 
Oman käsitykseni mukaan USAn teollinen kapasiteetti oli tuolloin aivan käsittämättömän korkealla tasolla. Sekä sen ajan että myöhempienkin aikojen mittareilla mitattuna.
Vaikka ei ne saksalaisetkaan huonoja olleet tuotannossaan. Tai " japanialaiset". Mutta USA oli vain niin ylivertainen.
 
Vastauksia otsikkoon lienee useampia:
Yksi syy ainakin oli se Murmanskin radan kautta toiminut länsimainen huolto toimitti tavaraa..
 
Onkohan missään aitoa koottua Lend-Lease-listaa? Voihan tuo Putkisen luku olla ihan puuta heinääkin.
Olihan minulla kirjahyllyssä ylivertainen lähdeteos: Jane's fighting ships of world war II, mutta muistin vasta myöhään illalla.
Siitä ei Putkisen tyyppisiä lukuja löydy. 1947 tilanne muistaakseni, ja vain kotoperäisiä venetyyppejä käytössä, ei britti- tai jenkkiveneitä uustuotantona sodan ajalta.
Saksalaisten U-veneitä siirrettiin NL:lle 9 kpl, Italian 6 kpl ja oliko sitten vielä Romanialta 4. Siinä se.
Tässä yksityiskohdassa kallistuisin virheen puolelle näin ollen.
 
Tuo listassa mainittu 77 miinalaivaa täytyy tarkoittaa miinanraivaajia, tietääkseni yhdysvallat ei valmisytanut sodan aikana juurikaan miinalaivoja sensijaa raivaajia tehtiin yhteensä nelinumeroinen luku.
Mainittu Janes kertoo, että pari vuotta sodan jälkeen oli käytössä 10 fleet minesweepers, (ex-USA). Saksalaisten M-luokan aluksia oli luovutettu NL:lle monta, en viitsinyt laskea tunnusluvuista, mutta oli niitä niin paljon, että tuo 77 saattaisi täyttyä noilla yhteenlaskettuna.
 
Ne olisivat sitten Gato-, Balao- ja Tench-luokkaa, ja tästä en kyllä ole mistään kirjallisesta tai nettilähteestä löytänyt mainintoja. Nämä isot ja silloin modernit valtamerisukellusveneet olisivat olleet NL:llä vielä pitkään sodan jälkeenkin käytössä, mutta sellaiseenkaan en ole törmännyt. Siis jo ennen Viski-luokkaa.
NL:lle siirrettiin antautuneiden sukellusveneitä, ettei vain niiden lukumäärä olisi sotkeentunut mukaan. Mutta en siis väitä, etteikö luku 105 pidä paikkaansa, mutta kiinnostaa suuresti saada siitä lisätietoa.
Kukas se olikaan se merisodan guru? @fulcrum ?

105 sukellusvenettä olisi tolkuton määrä, USN:n vahvuus Tyynenmeren sodan alussa oli 112 venettä. He tarvitsivat niitä itse takuuvarmasti enemmän kuin neukut. En ole koskaan kuullut että Lend Leasen mukana olisi toimitettu sukellusveneitä, mitä niillä olisi edes tehty, NL:llä oli veneitä omasta takaa muttei oikein tilaisuuksia käyttää niitä. Lisäksi sukellusveneet oli tuolloin (jo) vähän niinkuin 'sensitive technology'.
Yritin muistella olisiko NL:lle toimitettu ehkä PT-veneitä (siinäkin 100+ olisi tosi iso määrä) muttei vissiin niitäkään.

Kriegsmarinen sukellusveneitä antautui n. 150 ja useimmat niistä upotettiin.
 
Muurmannin lisäksi läntistä materiaaliapua vyöryi Neuvostoliittoon Persian kautta ja Alaskasta Siperiaan. Reittejä oli useita.

Tuossa on vielä se erikoispiirre, että jonkin sopparin takia USA-Siperia-reittiä pitkin ei saanut toimittaa sotatarvikkeita. Erikoisuutena lisäksi vielä muuten että laivat olivat jenkkilästä mutta seilasivat NL:n lipun alla.

Tuon takia Murmansk/Archangel ja Persia olivat tärkeitä.
 
Tuossa on vielä se erikoispiirre, että jonkin sopparin takia USA-Siperia-reittiä pitkin ei saanut toimittaa sotatarvikkeita. Erikoisuutena lisäksi vielä muuten että laivat olivat jenkkilästä mutta seilasivat NL:n lipun alla.

Tuon takia Murmansk/Archangel ja Persia olivat tärkeitä.

Britit ja venäläisethän käytännössä miehittivät tuolloisen Persian varmistaakseen huoltoreitin turvallisuuden. Ilmeisesti mielessä oli se, että Saksahan oli lietsonut Britannian vastaista kapinaa naapurimaa Irakissa.


 
105 sukellusvenettä olisi tolkuton määrä, USN:n vahvuus Tyynenmeren sodan alussa oli 112 venettä. He tarvitsivat niitä itse takuuvarmasti enemmän kuin neukut. En ole koskaan kuullut että Lend Leasen mukana olisi toimitettu sukellusveneitä, mitä niillä olisi edes tehty, NL:llä oli veneitä omasta takaa muttei oikein tilaisuuksia käyttää niitä. Lisäksi sukellusveneet oli tuolloin (jo) vähän niinkuin 'sensitive technology'.
Yritin muistella olisiko NL:lle toimitettu ehkä PT-veneitä (siinäkin 100+ olisi tosi iso määrä) muttei vissiin niitäkään.

Kriegsmarinen sukellusveneitä antautui n. 150 ja useimmat niistä upotettiin.
Enpä minäkään tästä ole löytänyt mitään mainintaa. Ja kirjahyllyssä eräskin alan teos,
Eli roskaa koko luku. Sukellusveneiden kohdalta.
 
Minkähän verran toteutunut apu kyettiin NLssa hyödyntämään myöhemmin eräänlaisena -teknologialoikkana-?

Amerikkalaisradiot, moottoripyörät, jalkineet, vaatteet, lentokoneet....nämä kaiketi kopioitiin ja huolella, tosin tekniikka kehittyi lujaa ja mikä oli jees toisessa ms:ssa alkoi olla jo Korean sodan aikaan wanhaa? Käsittääkseni kuitenkin mm. saadut amerikkalaistaistelukoneet olivat erityisen mielenkiinnon kohteita ja hartaasti niitä purettiin nippeli nappelilta.
 
Minkähän verran toteutunut apu kyettiin NLssa hyödyntämään myöhemmin eräänlaisena -teknologialoikkana-?

Amerikkalaisradiot, moottoripyörät, jalkineet, vaatteet, lentokoneet....nämä kaiketi kopioitiin ja huolella, tosin tekniikka kehittyi lujaa ja mikä oli jees toisessa ms:ssa alkoi olla jo Korean sodan aikaan wanhaa? Käsittääkseni kuitenkin mm. saadut amerikkalaistaistelukoneet olivat erityisen mielenkiinnon kohteita ja hartaasti niitä purettiin nippeli nappelilta.

Ainakin Tu-4 oli suora kopio pakkolaskun tehneestä B-29-koneesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-4
 
Back
Top