Enpä ole koskaan jäänyt esim. Rovalla ällillä kiinni ja maaleja tuli vietyä melko kinkkisiin paikkoihin. Tekan olen kyllä upottanut niitä ettei näkynyt kuin vähän takavaunun valoja.
Se on selvä, että järkeä pitää käyttää ja taito on iso osa maastoajoa. Huono perustelu etenemiskyvylle, että toisella on jäänyt kiinni ja toisella ei. En minäkään ole omalla corolla versolla kiinni jäänyt, mutta 33" renkaisella lukkoperä hj60:llä olen. Tarkoittaako se, että corolla on vähintään yhtä hyvä maasto-ominaisuuksiltaan?
Käyttökohteita tietysti on monenlaisia, jolloin tuo miljoonien elementtien käyttö voi olla perusteltua; itse olen laskenut suhteellisen suuriakin teräsrakenteita (kokoluokka kymmeniä metrejä), ja suurin elementtimäärä on ollut jotain 1,5 miljoonaa (siitäkin pomoni nurisi). Tricki on ollut laittaa tiheä verkko sinne, missä sitä tarvitaan, ja muualle harvempaa. Ja tietysti korvata mahdollisimman paljon solid-elementtejä kuorilla sekä palkeilla missä on pystynyt. Helvetillinen määrä käsityötä, mutta selvitään pienellä määrällä elementtejä ja tarkkuus on hyvä. Mitä ohuempaa peltiä, niin sitä suuremmin kuorilla. Ainoastaan kontaktialueet solideilla, koska ne yleensä toimivat luotettavammin kuin kuoret ja yleensä kontaktialueet ovat niin pieniä, että useampi elementti paksuuden yli ei aiheuta maailmanloppua. Miljoonista elementeistä olen kuullut vain CFD-laskennoissa.
Jep, tarkoitin tässä yhteydessä simulaation kokoa. En niinkään fyysistä kokoa. Monimutkaiset rakenteet vaativat paljon elementtejä pienessäkin fyysisessä koossa. Pitäisi osata löytää tasapaino simulaation hieromisen ja riittävän hyvän välillä. Osien välistä vuorovaikutusta simuloitaessa tulee monesti iso määrä elementtejä. MiKun tapaus on siinä mielessä helppo tapaus, että kaikki kosketukset käytännössä pitää olla jäykkiä kiinnityksiä.
Ok, eli pää edellä sukellus kuoppaan. Ymmärrän.
Bradleyn osalta suuri ongelma saattaa olla se että vaihdetta ei ole lukittu, jolloin kierrosten noustessa ja vaihteen vaihtuessa katoaa ensin hetkellisesti veto ja sen seurauksena pito. Ohjausliike on yhtä turmiollinen.
Joskus Bemmillä harjoiteltiin suosta evakuointia.
Enpä tiedä paljonko amerikkalaiset harjoittelevat lumessa ajoa?
No, kun luki kommentteja Hammer 22 harjoituksesta niin melko vähän jos ollenkaan sama pitää sisällään myös taistelun metsämaastossa.
Laskennassa alkuarvo eli lähtönopeus oli varsin paljon pielessä. 900 m/s olisi tykille sopiva lähtönopeus. Nammon sivujen mukaan HE kranaatin massa on 13 kg ja HE ER 15.2 kg.
| Tykki X | HE | HE ER |
Mass A, kg | 15.5 | 13.3 | 15.5 |
Speed, A, m/s | 900 | 362 | 400 |
I, kgm/s | 13950 | 4814.6 | 6200 |
Mass B, kg | 13000 | 13000 | 13000 |
Speed B, m/s | 1.07307692307692 | 0.370353846153846 | 0.476923076923077 |
Kinetic energy B, J | 7484.7 | 891.6 | 1478.5 |
L, mm | 100 | 100 | 100 |
F2, kN | 149.694 | 17.831 | 29.569 |
Spring k, kN/mm | 1.497 | 0.178 | 0.296 |
Jousto ajoneuvon omamassalla jousivakiolla, mm | 86.8 | 729.1 | 439.6 |
Neljä PA-säiliötä molemmin puolin telan päälle ja moottoritilan kokoojasäiliö esim. 75 l mihin kaikista neljästä säiliöstä menee putket ja kokoojasäiliöltä ruiskutuspumpulle ja esilämmittimille.
Jälkimmäisestä kuvasta voi hieman laskea suhteita runko vs lokasuojat. Eli selviää polviakselien, telapyörien ja telan tarvitsema leveys. CV:ssä toki ylitys on hieman suurempi, mutta vain max 10 cm
CV90:n sponsoonin leveydeksi saan suunnilleen päälle 570 mm kuvasta mittomalla.
