MiKu

[Patu]

Reikälevyn tuottaminenkaan ei tapahdu kivuttomasti: nopein tapa on laserleikata se ennen karkaisua, mutta muodonmuutosten hallinta voi olla vaikeahkoa. Toinen ja hitaampi vaihtoehto on porata/vesileikata reiät karkaisun jälkeen. Se on hidasta ja kallista.

Ajattelin, että pakkohan noita on voida tehdä myös prässäämällä...

SUPER PUNCHING | OKUTANI Co., Ltd

Perforated metal, wire mesh, expanded metal, and more .... Okutani fulfills your demands with superior technology and experiences.

www.okutanikanaami.co.jp

 

[Pzgnrl]

Ajattelin, että pakkohan noita on voida tehdä myös prässäämällä...

SUPER PUNCHING | OKUTANI Co., Ltd

Perforated metal, wire mesh, expanded metal, and more .... Okutani fulfills your demands with superior technology and experiences.

www.okutanikanaami.co.jp

Se on yksi vaihtoehto, tosin ennen karkaisua. Karkaistun teräksen lävistys...

 

[Pzgnrl]

Pahoittelen ketjun hiljaisuutta, työkuormaa on ollut taas kiitettävästi ihan oikeistakin töistä, joten Miku on jäänyt taka-alalle. (Ja valitettavasti niitä tuotantotilauksia Mikulle ei ole tullut, joten päivätyötä ei ole voinut lopettaa /s)

Vklpna nopeasti vilkaisin excelillä tuloksia. Reikäpanssarin käyttö ennen peruspanssaria nostaa KE-ammuksia vastaan massatehokkuuden lähes 2:een. Tämä on parempi kuin pelkän HHA-levyn käyttö, joka taisi pyöriä jossain 1,10 kohdalla. Onteloihin noilla ei ollut kauheasti vaikutusta.

Ratkaisuja voisi siis kuvailla näin:

• HHA-lisäpanssari: halvin ratkaisu lisäsuojan saamiseen KE-ammuksia vastaan. Ei suojaa onteloilta juurikaan
• Reikäpanssari: kevyempi ja tehokkaampi vaihtoehto KE-ammuksia vastaan kuin HHA, samalla myös kalliimpi. Suojaa saatavilla 14,5 mm B-32 asti. Ei suojaa onteloilta juurikaan.
• NERA: Massatehokkain suoja, mutta silti luultavasti painavin. Antaa suojan onteloilta vähintään RPG-7 tasoon asti, luultavasti myös vanhemmilta pst-ohjuksilta. KE-ammuksia vastaan on vaikeampi sanoa, luultavasti vähintään 14,5 mm B-32. Nuoliammukset voivat tehdä tiukkaa ilman keraamia.
• Keraami + NERA: kallein mutta myös ylivoimaisin suoja. Luultavasti myös tilatehottomin, vaunun ulkomitat kasvavat. Vanhemmat 25-30 mm alikalit luultavasti pysähtyvät suhteellisen kivuttomasti.

 

[Pzgnrl]

Edellisen postauksen viimeinen vaihtoehto vaatisi keulassa jotakuinkin tällaista:



Muistuttaa Bemmin keulan jäykisteripoja. Luultavasti vaatii, että keraaminpalast on upotettu johonkin polymeeriin. Keraamia ei kannata kallistaa, se toimii niin huonommin kuin pystyssä.

 

[Pzgnrl]

Haarukoin hieman jousta kuskin penkkiin, päädyin d=10, Do=50, L=400 pianonlangasta tehtyyn malliin. Menee kivasti putken sisälle. Antaa räjähdystilanteessa n. 8 cm joustoa.

 

[ak.tied]

Pahoittelen ketjun hiljaisuutta, työkuormaa on ollut taas kiitettävästi ihan oikeistakin töistä, joten Miku on jäänyt taka-alalle. (Ja valitettavasti niitä tuotantotilauksia Mikulle ei ole tullut, joten päivätyötä ei ole voinut lopettaa /s)

Vklpna nopeasti vilkaisin excelillä tuloksia. Reikäpanssarin käyttö ennen peruspanssaria nostaa KE-ammuksia vastaan massatehokkuuden lähes 2:een. Tämä on parempi kuin pelkän HHA-levyn käyttö, joka taisi pyöriä jossain 1,10 kohdalla. Onteloihin noilla ei ollut kauheasti vaikutusta.

Ratkaisuja voisi siis kuvailla näin:

• HHA-lisäpanssari: halvin ratkaisu lisäsuojan saamiseen KE-ammuksia vastaan. Ei suojaa onteloilta juurikaan
• Reikäpanssari: kevyempi ja tehokkaampi vaihtoehto KE-ammuksia vastaan kuin HHA, samalla myös kalliimpi. Suojaa saatavilla 14,5 mm B-32 asti. Ei suojaa onteloilta juurikaan.
• NERA: Massatehokkain suoja, mutta silti luultavasti painavin. Antaa suojan onteloilta vähintään RPG-7 tasoon asti, luultavasti myös vanhemmilta pst-ohjuksilta. KE-ammuksia vastaan on vaikeampi sanoa, luultavasti vähintään 14,5 mm B-32. Nuoliammukset voivat tehdä tiukkaa ilman keraamia.
• Keraami + NERA: kallein mutta myös ylivoimaisin suoja. Luultavasti myös tilatehottomin, vaunun ulkomitat kasvavat. Vanhemmat 25-30 mm alikalit luultavasti pysähtyvät suhteellisen kivuttomasti.

Edellisen postauksen viimeinen vaihtoehto vaatisi keulassa jotakuinkin tällaista:

Katso liite: 73660
Muistuttaa Bemmin keulan jäykisteripoja. Luultavasti vaatii, että keraaminpalast on upotettu johonkin polymeeriin. Keraamia ei kannata kallistaa, se toimii niin huonommin kuin pystyssä.

Näyttää alunperin aiottua peruspanssarointia merkittävästi monimutkaisemmalta ja kalliimmalta ratkaisulta niin materiaalien kuin vaaditun työmäärän osalta. Alkaako hinta karkaamaan tällaisilla ratkaisuilla?

Mitkä ovat Mikun kaltaisen ajoneuvon tyypillisimmät uhat miehistönkuljetusroolissa? Miinat, sirpaleet ja jossain määrin kineettiset ammukset?

RPG-onteloa voi tulla kohti, mutta silloin ollaan jo varsin lähellä vihollista. Suojan rakentaminen kauempaa laukaistavien PST-ohjuksien onteloita vastaan taas johtanee ihan eri paino- ja hintaluokan kokonaisuuteen? Edullinen mtlb korvaava taistelutaksi voi olla mahdoton tällaisiin lisäominaisuuksiin yhdistää. Reikälevypanssarointi kriittisissä kohdissa ei ehkä vielä nouse kriittiseksi lisäkustannukseksi. Jos Mikusta halutaan lisäpanssaroinnin ja kehittyneemmän aseistuksen kanssa hahmotella "steroidiversio", joka ominaisuuksiltaan ja käytöltään vastaisi enemmän kevyttä rynnäkköpanssarivaunua kuin miehistönkuljetusvaunua, niin ok. Sitten vaan aletaan olemaan pyöräpanssari-analogialla lähempänä AMV:tä kuin Pasia/6x6:sta.

 

[Pzgnrl]

Kuskinpenkki ja johtajan penkki ovat siis tällaisia. Kuskin penkin selkänojan saa kääntymään yhden tapin irroittamalla, kokonaan irti kahdella. Sama juttu penkkiosien kanssa.

Kuskin penkki painaa tällä hetkellä 55 kg, johtajan penkki 14 kg.

 

[Pzgnrl]

Näyttää alunperin aiottua peruspanssarointia merkittävästi monimutkaisemmalta ja kalliimmalta ratkaisulta niin materiaalien kuin vaaditun työmäärän osalta. Alkaako hinta karkaamaan tällaisilla ratkaisuilla?

Mitkä ovat Mikun kaltaisen ajoneuvon tyypillisimmät uhat miehistönkuljetusroolissa? Miinat, sirpaleet ja jossain määrin kineettiset ammukset?

RPG-onteloa voi tulla kohti, mutta silloin ollaan jo varsin lähellä vihollista. Suojan rakentaminen kauempaa laukaistavien PST-ohjuksien onteloita vastaan taas johtanee ihan eri paino- ja hintaluokan kokonaisuuteen? Edullinen mtlb korvaava taistelutaksi voi olla mahdoton tällaisiin lisäominaisuuksiin yhdistää. Reikälevypanssarointi kriittisissä kohdissa ei ehkä vielä nouse kriittiseksi lisäkustannukseksi. Jos Mikusta halutaan lisäpanssaroinnin ja kehittyneemmän aseistuksen kanssa hahmotella "steroidiversio", joka ominaisuuksiltaan ja käytöltään vastaisi enemmän kevyttä rynnäkköpanssarivaunua kuin miehistönkuljetusvaunua, niin ok. Sitten vaan aletaan olemaan pyöräpanssari-analogialla lähempänä AMV:tä kuin Pasia/6x6:sta.

Ymmärrän huolesi. Tarkoitus on lähinnä kartoittaa, mitä suojausmahdollisuuksia olisi olemassa. 1-vaihtoehto on mitä luultavin kotimaan käyttöön, eli HHA:lla nostetaan suoja halutulle tasolle. 2-vaihtoehto, jos taskuista löytyy vähän enemmän syvyyttä. 3&4-vaihtoehto on sitten juurikin järeämmin aseistettuun versioon, kriha-käyttöön tai asiakkaalle, jolla on enemmän rahaa kuin järkeä. 0-vaihtoehto, eli ei lisäpanssaria lainkaan, soveltunee esim. pohjoiseen.

Tietysti, jos Miku olisi jo laajassa käytössä miehistönkuljetustehtävissä, niin rynnäkköpanssarivaunuversio ei olisi hullumpi ajatus. Huoltoon saisi synergiaa kun suurin osa komponenteista on samoja. BMP-2:than ovat käytössä 30-luvulle, joten nekin pitää korvata jollain. Uskallan väittää, että Mikun suojatuin versio päihittää Bemmin suojaustasoltaan suhteellisen kevyesti. Jos aseistus saadaan esim kauko-ohjattuun torniin siten, ettei se vie kauheasti sisätilaa, niin kuljetuskykykin on parempi.

 

[ak.tied]

Ymmärrän huolesi. Tarkoitus on lähinnä kartoittaa, mitä suojausmahdollisuuksia olisi olemassa. 1-vaihtoehto on mitä luultavin kotimaan käyttöön, eli HHA:lla nostetaan suoja halutulle tasolle. 2-vaihtoehto, jos taskuista löytyy vähän enemmän syvyyttä. 3&4-vaihtoehto on sitten juurikin järeämmin aseistettuun versioon, kriha-käyttöön tai asiakkaalle, jolla on enemmän rahaa kuin järkeä. 0-vaihtoehto, eli ei lisäpanssaria lainkaan, soveltunee esim. pohjoiseen.

Tietysti, jos Miku olisi jo laajassa käytössä miehistönkuljetustehtävissä, niin rynnäkköpanssarivaunuversio ei olisi hullumpi ajatus. Huoltoon saisi synergiaa kun suurin osa komponenteista on samoja. BMP-2:than ovat käytössä 30-luvulle, joten nekin pitää korvata jollain. Uskallan väittää, että Mikun suojatuin versio päihittää Bemmin suojaustasoltaan suhteellisen kevyesti. Jos aseistus saadaan esim kauko-ohjattuun torniin siten, ettei se vie kauheasti sisätilaa, niin kuljetuskykykin on parempi.

Kuulostaa hyvältä. Varsinkin tuo, että samassa organisaatiossa tosiaan voisi käytännössä yhdellä alustalla toteuttaa kevyemmän miehistönkuljetuksen ja rynnäkköpanssarivaunun. Ns. muodikas modulaarisuus nousee tuossa oikeasti todelliseen arvoonsa.

Toki jos nykyaikaisen rynnpsv vaatimukset edellyttää painoa luokkaa 35-40 tonnia niin kuin joissain hankkeissa näyttää käyneen, niin sitten ei sama paketti enää taivu tuohon kun loppuu alustasta kantokyky ja voimalinjasta puhti kesken ja synergia happanee lisäkilojen myötä todella pieniin.

 

[Pzgnrl]

Kuulostaa hyvältä. Varsinkin tuo, että samassa organisaatiossa tosiaan voisi käytännössä yhdellä alustalla toteuttaa kevyemmän miehistönkuljetuksen ja rynnäkköpanssarivaunun. Ns. muodikas modulaarisuus nousee tuossa oikeasti todelliseen arvoonsa.

Toki jos nykyaikaisen rynnpsv vaatimukset edellyttää painoa luokkaa 35-40 tonnia niin kuin joissain hankkeissa näyttää käyneen, niin sitten ei sama paketti enää taivu tuohon kun loppuu alustasta kantokyky ja voimalinjasta puhti kesken ja synergia happanee lisäkilojen myötä todella pieniin.

Miku perusmuodossaan korvaa ällin, rynnpsv-muodossa Bemmin. Mitään CV:tä ei lähdetä tavoittelemaan. Hyvä tavoite on saavuttaa ja ylittää BMP-2MD:n ominaisuudet. Länsimaisesta näkökulmasta lopputulos on köykäinen ja luultavasti liian kevyesti suojattu tai aseistettu, mutta Bemmiin nähden ihan toiselta planeetalta. CV Light, ei lisättyä sokeria.

CV olisi edelleen sen kaikista terävimmän teknokärjen vaunu, ja rynn-Miku sitten muiden (esim. Panssariprikaatin).

Tietysti asiantuntijat kuten @Mikfin70 voivat olla eri mieltä.

 

[Pzgnrl]

5 min Paint-näppäryyden tuloksia mahdollisesta tornista. Mittasuhteet ovat päin peetä. Käytännössä katsoin BTR-4:n Grom-tornia. Miksi NERA miehittämöttämään torniin? Siksi, koska siinä on edelleen vaurioituvaa tavaraa.

 

[Pzgnrl]

Gromissa näyttäisi olevan jonkinlainen keskusputki/tikapuurunko, johon panssari- yms. moduulit kiinnittyvät.

 

[Pzgnrl]

Mietin tykin asentamista kelkan päälle, jota sitten hidastaisi kuminen bufferi. Teollisuusbufferit ovat varsin järeitä kapistuksia.

 

[Pzgnrl]

Useampia ukrainalaisia torneja

SE SFTF "Ukroboronexport"

uoe.com.ua

Niiden paino on jossain tonnin ja puolentoista välillä.

 

[mechanicus]

Mietin tykin asentamista kelkan päälle, jota sitten hidastaisi kuminen bufferi. Teollisuusbufferit ovat varsin järeitä kapistuksia.

Katso liite: 73717

Yleensä ammuttaessa perääntyy ainoastaan putki ja lukko, koko aseen peräytyessä ongelmia tulee ainakin ammussyötön toteutuksessa. Kuminen bufferi on yksi käytetty tapa ottaa vastaan rekyyliä, muita ovat esimerkiksi erilaiset jouset, kaasu- ja/tai nestevaimentimet tai jopa magneettiset vaimentimet.

Yleensä vaimennin on kiinteä osa asetta, koska aseen ampumisen täytyy olla synkronoitu rekyyliliikkeeseen ja jo edellämainittu ammussyöttö täytyy olla mukautettu aseen liikkeisiin. Toisin sanoen tarvittavat varmasti toimivat bufferit saa helpoiten aseen mukana.

Jos differentiaaliyhtälöt kiinnostavat, löytyi tällainen paperi hydraulisen vaimentimen suunnitteluun.

 

[Pzgnrl]

WIP.

 

[Pzgnrl]

2A42:n ammussyöttökehikko on vähän ongelmallinen. Se on iso ja ammusten tuominen molemmilta puolilta menee vaikeaksi. Yksi vaihtoehto olisi siirtää ase yhdelle sivulle ja ammukset toiselle.

 

[Pzgnrl]

Torni vaatii hieman uudelleenmietintää. Alun perin ajatuksena oli tosiaan tietynlainen oscillating turret mallia GROM. Pyrkimyksenä olisi se, että kaikki kilkkeet ovat tornissa (ammukset, elektroniikka, tähtäimet, aseet jne) jolloin itse taistelutilaan ei tule yhtään mitään muuta kuin pari johtoa. GROM-tornin heikkoutena tosin lienee se, että koska koko torni täytyy vakauttaa 2-aksiaalisesti, niin vakautus lienee huonompi kuin torneissa, jossa ase vakautetaan vertikaalisesti ja torni horisontaalisesti. Myös alkuperäinen ajatus siitä, että ammukset olisivat aseen molemmilla puolilla, ei oikein toimi, koska syöttö tulee toiselta puolelta vaikeaksi.

Jatkamme harjoituksia.

 

[mechanicus]

Bushmasterit ainakin ottavat ammuksia kahdelta puolelta ihan vakiona (kohdasta 0:20 alkaen):

 

[Pzgnrl]

BM3 Shturm ja BM7 Parus -tornit.