Lätt trossbåt lienee myös halvempi, kun on käsittääkseni terästä ja varustettu vähemmän tehokkailla moottoreilla.
Kieltämättä tuo Sergei-kontti toisi tiettyjä mahdollisuuksia.... voisikohan olla myös Musti-kontti?
Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Lätt trossbåt lienee myös halvempi, kun on käsittääkseni terästä ja varustettu vähemmän tehokkailla moottoreilla.
Kieltämättä tuo Sergei-kontti toisi tiettyjä mahdollisuuksia.... voisikohan olla myös Musti-kontti?
Commander
Kenraali
Haminoiden rooli avomerellä on nykyisin ehkä pakon sanelemaa. Tullaan toimeen, kun muutakaan ei ole. Kyllä jonkinmoinen kahtiajako on jo nähtävissä: avomerelle riittävän isoa ja kustannustehokasta. Saaristoalueella taas pärjättäneen Jehu-tyyppisillä ratkaisuilla paremmin kuin hyvin.
Haminoiden seuraajasta kukaan ei vielä tiedä mitään. Ehkä pari Pohjanmaata lisää tai iso ja halpa järjestelmälavetti, tai ihan jotain muuta. Suunnittelun on joka tapauksessa alettava noin viiden vuoden päästä, ja noin 2035 nähdään toivottavasti jotain...
SatSotHist
Kapteeni
Tuo on varmaan idean heikoin kohta. "Light-ohjusvene" olisi tarkoitettu vain ja ainoastaan toimimaan saaristomerellä.
Vasta-argumenttina voisin esittää että onko Suomella koskaan oikeasti kykyä avomeritoimintaan ilman muiden apua?
Commander
Kenraali
Avomeritoiminta alkanee silloin, kun siirrytään ulos saaristovyöhykkeeltä. Ei avomerikelpoisuudesta tai pitkästä toiminta-ajasta koskaan haittaa ole. Ja poikkeusoloissakin se avomeritoiminta voi tapahtua jopa omien ilmavoimien toimintasäteen sisäpuolella. Toimintaan ohjusuhan alla ei muiden apu tuo välttämättä suurtakaan helpotusta.
SatSotHist
Kapteeni
Perinteisesti Merivoimissa on tingitty paattien syväyksestä ja itsenäisestä toiminta-ajasta, koska päätoiminta-alue tukeutuu saaristoon.
Aikanaan Rauma-luokalla palvelevat kuvailivat sen merikelpoisuutta termillä "saippuakotelo", matala syväys + suhteellisen raskas lasti kokoon nähden teki paatista varsin kiikkerän merenkäynnissä. Ja silti se oli ihan avomerikelpoinen alus.
Aikanaan Rauma-luokalla palvelevat kuvailivat sen merikelpoisuutta termillä "saippuakotelo", matala syväys + suhteellisen raskas lasti kokoon nähden teki paatista varsin kiikkerän merenkäynnissä. Ja silti se oli ihan avomerikelpoinen alus.
Fabian Wrede
Korpraali
Mä toivoisin/uskoisin että Haminoita seuraa samaa ohjusvenekonseptia mukaileva luokka. Pohjanmaa-luokka laivaston ainoina taistelualuksina olisi aikamoinen pudotus runkojen määrään. Toisin kuin varsinaisen venekokoluokan kalusto, nykyisten ohjusveneiden kokoiset alukset pystyvät tarjoamaan täysin eri suorituskyvyn sensorit, jonkinlaisen ilmasuojan (esm kolmikennoinen ExLS täytettynä 12x CAMM) sekä kykyä torjua sukellusveneitä. On myös tilanteissa missä on hyvä käydä näyttämässä lippua aluevesirajan tuntumassa, mikä ei oikein Jehulla uskottavasti onnistu.
Mitään nykyisten ohjusveneiden kokoluokan alusta - varsinkaan taistelualusta - ei oikeasti voi antaa mihinkään reserviläisten viikonloppusotalarppaukseen. L-veneet sopii siihen ihan hyvin.
Mitään nykyisten ohjusveneiden kokoluokan alusta - varsinkaan taistelualusta - ei oikeasti voi antaa mihinkään reserviläisten viikonloppusotalarppaukseen. L-veneet sopii siihen ihan hyvin.
Noihin saa takakannelle miinakiskot ja jos samalla konseptilla jatketaan niin ei oikein ole mitään syytä jättää tuota mahdollisuutta pois. Lastaukseen menee vähemmän aikaa kuin isommilla aluksilla ja kulkunopeus on tarvittaessa paljon enemmän kuin Pohjanmaa-luokalla. Esimerkiksi sataman sisääntuloväylän miinoituksessa nopeudella voi olla merkitystä.
Ohjarit eivät tosiaan ole pienessäkään merenkäynnissä ollenkaan mukavia laitteita ja merisairaudesta noilla kärsitään enemmän kuin muilla aluksilla. Erään ohjusviirikön eräs päällikkö viihtyi kyydissä sen verran huonosti että kulki harjoituksiin mahdollisimman lähelle harjoituspaikkaa autolla, mistä ukko sitten noukittiin kyytiin jostain laiturinnokasta.
Rannikko-ohjuksella aseistettu pieni veneluokka voisi olla kustannustehokas ratkaisu, jonka vastustaja joutuisi ottamaan oikeasti huomioon. Ettei olisi kyse vain veneestä, jolla reserviläisten on kiva ajella ja touhuta. Pienuus tuo liikkuvuutta ja huomaamattomuutta.
Tutusta Spikestä on versiot aluskäyttöön. Kantama Spike ER:llä 10 km ja Spike NLOS:lla 32 km, mikä taitaa ylittää rannikkolinnakkeen tykistön kantaman. Voidaan ampua piilosta ja tunnistaa/vaihtaa maali lennon aikana. Ammunta on passiivista
@Commander in kommenttia, ettei rannikolla edes tarvitse operoida, en ole totta puhuen edes ajatellut. Onko näin vai onko Merivoimat vain päättänyt niin? Voidaanko pelkillä rannikkojoukoilla hallita rantaa ja pysyä alusten liikkuvuuden perässä?
Tutusta Spikestä on versiot aluskäyttöön. Kantama Spike ER:llä 10 km ja Spike NLOS:lla 32 km, mikä taitaa ylittää rannikkolinnakkeen tykistön kantaman. Voidaan ampua piilosta ja tunnistaa/vaihtaa maali lennon aikana. Ammunta on passiivista
@Commander in kommenttia, ettei rannikolla edes tarvitse operoida, en ole totta puhuen edes ajatellut. Onko näin vai onko Merivoimat vain päättänyt niin? Voidaanko pelkillä rannikkojoukoilla hallita rantaa ja pysyä alusten liikkuvuuden perässä?
Commander
Kenraali
Nykyisin puhutaan ennemminkin oman tukeutumisalueen suojaamisesta, joka toteutetaan lähinnä valvonnalla, tulenkäytöllä ja vastaerikoisjoukko-operaatioilla.
Varsinaisille laivastojoukoille ei saariston sisällä tai rannikon tuntumassa oikein ole tarvetta pl miinoitus ja miinantorjunta tai tärkeiden kuljetusten suojaaminen. Toki edelliset operaatiotkin ovat tärkeitä.
Hyvänä nyrkkisääntönä lienee: laivastojoukot operoivat kiintomerkkialueen ulkopuolella ja rannikkojoukot sisäpuolella.
Einomies1
Respected Leader
Tulevaisuuden rannikkovene/ohjusvenemalli voisi hyvinkin olla kauko-ohjattava alustyyppi. Ne yleistyvät pikkuhiljaa maailmalla.
Miehistön poisjättämisellä olisi useita etuja:
- miehistötilat voi jättää pois keittiöineen, vessoineen, nukkumatiloineen ym.ym. Tämä mahdollistaa pienempien alusten rakentamisen ja säästää kustannuksia paljon.
- koko alus voidaan optimoida pitkiä partiotehtäviä varten kun polttoaineen ja ase- ja sensorijärjestelmien tilavarausta voidaan kasvattaa.
- pieni alustyyppi voi pysyä merellä kauan ja toimia eteentyönnettynä sensorilavettina jolla on myös vaikutuskyky vastapuolen meri- ja ilmamaaleihin.
- tulevaisuudessa alukset voivat toimia ennalta annetun käskyn mukaisesti ja navigoida autopilotilla väylillä. Se mahdollistaa osittain passiivisen roolin tiedustelussa ja tarkkailussa.
Alukset, joiden pituus on 78 metriä, ovat ensimmäisiä laatuaan ja edustavat valtavaa harppausta merenkulkualalle. Kahdeksan aluksen sarja täydentää Ocean Infinityn äskettäin käynnistynyttä robotisoitua Armada-laivastoa, johon kuuluu autonomisia vedenalaisia laitteita ja etäkäyttöisiä pinta-aluksia. Uudet alukset kehitetään erityisesti toimimaan moniroolialuksina, ja ne tukevat Ocean Infinityn toimintaa maailmanlaajuisesti sen ohjauskeskuksista. Vardin erikoistuneet tytäryhtiöt ovat mukana tämän alussarjan kehittämisessä.
Suunnittelu ja toteutus ovat jo käynnissä Vard Designissa ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Vard Electrossa Ålesundissa, Norjassa.
https://navigatormagazine.fi/uutiset/vard-rakentaa-kahdeksan-78-metrista-robottialusta/
Miehistön poisjättämisellä olisi useita etuja:
- miehistötilat voi jättää pois keittiöineen, vessoineen, nukkumatiloineen ym.ym. Tämä mahdollistaa pienempien alusten rakentamisen ja säästää kustannuksia paljon.
- koko alus voidaan optimoida pitkiä partiotehtäviä varten kun polttoaineen ja ase- ja sensorijärjestelmien tilavarausta voidaan kasvattaa.
- pieni alustyyppi voi pysyä merellä kauan ja toimia eteentyönnettynä sensorilavettina jolla on myös vaikutuskyky vastapuolen meri- ja ilmamaaleihin.
- tulevaisuudessa alukset voivat toimia ennalta annetun käskyn mukaisesti ja navigoida autopilotilla väylillä. Se mahdollistaa osittain passiivisen roolin tiedustelussa ja tarkkailussa.
Vard rakentaa kahdeksan 78-metristä robottialusta
Norjalainen Fincantierin tytäryhtiö Vard AS (entinen Aker Yards Norway) on allekirjoittanut sopimuksen Ocean Infinity-yhtiön kanssa kahdeksan robottialuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhteistyössä Ocean Infinityn kanssa Vard on suunnitellut ainutlaatuisen monikäyttöalustan, johon on räätälöity ominaisuudet, jotka mahdollistavat maalta tapahtuvan kauko-ohjauksen, kevyen miehistön tai miehittämättömän operoinnin sekä vaihtoehtoisten uusien polttoaineiden, kuten vihreän ammoniakin, käyttöönoton.
Alukset, joiden pituus on 78 metriä, ovat ensimmäisiä laatuaan ja edustavat valtavaa harppausta merenkulkualalle. Kahdeksan aluksen sarja täydentää Ocean Infinityn äskettäin käynnistynyttä robotisoitua Armada-laivastoa, johon kuuluu autonomisia vedenalaisia laitteita ja etäkäyttöisiä pinta-aluksia. Uudet alukset kehitetään erityisesti toimimaan moniroolialuksina, ja ne tukevat Ocean Infinityn toimintaa maailmanlaajuisesti sen ohjauskeskuksista. Vardin erikoistuneet tytäryhtiöt ovat mukana tämän alussarjan kehittämisessä.
Suunnittelu ja toteutus ovat jo käynnissä Vard Designissa ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Vard Electrossa Ålesundissa, Norjassa.
https://navigatormagazine.fi/uutiset/vard-rakentaa-kahdeksan-78-metrista-robottialusta/
Huhta
Greatest Leader
Jos ajatellaan, että rannikko-ohjus on jatkossa nykyistä pitkäkantamaisempi, niin tarvitseeko kalustoa asentaa valtion veneisiin? Esim. 30 kilometrin kantamalla saadaan jo melko mukavasti peittoa kourallisella maasijoitteisia ohjuslaukaisimia eikä tarvitse mennä mihinkään ulkosaariston luodoille.
Alapuolinen on piirretty sillä olettamuksella, että Ahvenanmaahan on tunnustettu kohdistuvan uhka ja demilitarisoinnista ei puhu kukaan muu kuin Scheinin...
Molemmat Asterit ovat kaksivaiheisia, 30 sisältää isomman boosterin.
Shadowmon
Kenraali
Pienenä vinkkinä ja samalla jonkinlaisena vastauksena, tuo kantama-ympyröiden piirtäminen kannattaa jättää vähemmälle
Ei mikään kantamaympyrä vaan kuolemankehä!Pienenä vinkkinä ja samalla jonkinlaisena vastauksena, tuo kantama-ympyröiden piirtäminen kannattaa jättää vähemmälle
Tätäkin videota katsellessa on helppo kuvitella miten muutamilla vetää nassua vihreäksi ja Yrjö-setä käy kylässä.
Huhta
Greatest Leader
Pienenä vinkkinä ja samalla jonkinlaisena vastauksena, tuo kantama-ympyröiden piirtäminen kannattaa jättää vähemmälle
Koska minä olen niitä edeltävän kerran piirtänyt? En muistaakseni tänä vuonna, liekö edes 2019.
Merialusta tuo moneen tilanteeseen joustavuutta. RO:ssa voinee olla käytössä myös ratkaisu jossa laukaisu tehdään tarpeen vaatiessa veneestä, maa-ajoneuvosta tai vaikka kolmijalalta tilanteen mukaan. Veikkaisin kovasti, että Maavoimat ottaa myös käyttöön jonkinlaisen pitkän kantaman pst-ohjuksen, epäilen kovasti rannikko-ohjuksen käytön vaikutusharjoituksessa olleen vinkki...
Mutta, uhkakuvassa UAV:n ja erilaisten miehittämättömien vehkeiden korostuessa voisi pohtia, millainen yleisohjus olisi mahdollinen? Rannikko-ohjuksella pystyy vaikuttamaan toki hekoihin ja hitaisiin UAV:n.
Olisiko esim. Martletin tapainen kevytohjus loppujen lopuksi fiksu lisäratkaisu - sellaisella voisi vaikuttaa maalle, merelle ja ilmaan. Kevyempi koko ja laukaisumahdollisuudet lentolavetiltakin. Pienikokoisuus mahdollistaisi asennuksen esim. miehittämättömiin veneisiin tai kenties jopa jonkinlaisiin miehittämättömiin laukaisin / sensoriyhdistelmiin joita voisi tarpeen vaatiessa kärrätä vaikkapa linjamerkin, linkkitornin ym. huipulle. Näin saataisiin luotu vaikeasti havaittava, mutta pitkään helposti valmiudessa pidettävä (ei toki sentään rauhan aikana) käyttökelpoinen vaikutusverkosto jolla tuettaisiin myös ilmatorjuntaa.
Vaikkapa asennus 20m korkean linjamerkin huipulle jonkinlaiseen servo-ohjattuun alustaan toisi aika hyvän ampumasektorin. Tällainen ratkaisu linjamerkkeihin, miehittämättömiin aluksiin ym. sijoitettuna toisi myös kaivattua ilmatorjunnan syvyyttä Suomenlahdelle etenkin risteilyohjuksia vastaan.
Kuolemanpallot ovat toki 8km kantamalla pienempiä.
Lightweight Multi-role Missile | Thales Group
Thales’s missile activities, based in Belfast, are recognised as the centre of excellence for Missile Design and Manufacture whilst also extending its activities into the areas of Force Protection and Platform Integration.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Merialusta tuo moneen tilanteeseen joustavuutta. RO:ssa voinee olla käytössä myös ratkaisu jossa laukaisu tehdään tarpeen vaatiessa veneestä, maa-ajoneuvosta tai vaikka kolmijalalta tilanteen mukaan. Veikkaisin kovasti, että Maavoimat ottaa myös käyttöön jonkinlaisen pitkän kantaman pst-ohjuksen, epäilen kovasti rannikko-ohjuksen käytön vaikutusharjoituksessa olleen vinkki...
Mutta, uhkakuvassa UAV:n ja erilaisten miehittämättömien vehkeiden korostuessa voisi pohtia, millainen yleisohjus olisi mahdollinen? Rannikko-ohjuksella pystyy vaikuttamaan toki hekoihin ja hitaisiin UAV:n.
Olisiko esim. Martletin tapainen kevytohjus loppujen lopuksi fiksu lisäratkaisu - sellaisella voisi vaikuttaa maalle, merelle ja ilmaan. Kevyempi koko ja laukaisumahdollisuudet lentolavetiltakin. Pienikokoisuus mahdollistaisi asennuksen esim. miehittämättömiin veneisiin tai kenties jopa jonkinlaisiin miehittämättömiin laukaisin / sensoriyhdistelmiin joita voisi tarpeen vaatiessa kärrätä vaikkapa linjamerkin, linkkitornin ym. huipulle. Näin saataisiin luotu vaikeasti havaittava, mutta pitkään helposti valmiudessa pidettävä (ei toki sentään rauhan aikana) käyttökelpoinen vaikutusverkosto jolla tuettaisiin myös ilmatorjuntaa.
Vaikkapa asennus 20m korkean linjamerkin huipulle jonkinlaiseen servo-ohjattuun alustaan toisi aika hyvän ampumasektorin. Tällainen ratkaisu linjamerkkeihin, miehittämättömiin aluksiin ym. sijoitettuna toisi myös kaivattua ilmatorjunnan syvyyttä Suomenlahdelle etenkin risteilyohjuksia vastaan.
Kuolemanpallot ovat toki 8km kantamalla pienempiä.
Lightweight Multi-role Missile | Thales Group
Thales’s missile activities, based in Belfast, are recognised as the centre of excellence for Missile Design and Manufacture whilst also extending its activities into the areas of Force Protection and Platform Integration.www.thalesgroup.com
Nimenomaan mietin, tarvitseeko hommaan sitoa PV:n lavettia vai riittäisikö kyky siirtää ja operoida ohjuskalustoa millä hyvänsä alustalla. Jos miettii, että Spike NLOS on asennettu ties mihin maahanlaskujoukkojen ylisuureen mönkijään, niin ei liene vaikeaa kuljettaa/käyttää samaa pakettia yhteysalukselta tai kuorma-auton lavalta. Jehun hinta on kai jotain 3+ miljoonaa euroa, joten siinä alkaa jo miettiä, sitoako täyspäiväiseksi ohjuslavetiksi tuon hintaista alustaa...
Yleisohjukseen en loppuviimein usko. Erilaiset pintamaalit (maa/meri) voi vielä yhdistää toisiinsa vaatimusten puolesta, mutta ilmamaalit on hankala. Yritystä ei ole puuttunut, siitä esimerkkinä ADATS ja Bolide.
Sinänsä nykyaikaisilla ohjuksilla on mielenkiintoisena mahdollisuutena tuo etäkäyttöisyys, mutta onko se sitten välttämättä kuitenkaan realismia? Mitä tehdään, kun joku random veneilijä käy hakemassa merimerkin nokasta itselleen huippuluokan aseteknologiaa ja räjähteitä? Valmistaja ei varmaan ole innoissaan eikä toisaalta poliisikaan... Mutta ehkä merivartioasemia ja muita vartioituja alueita voisi käyttää tässä hyödyksi.